Étienne Bonnot de Condillac

Nykyään Étienne Bonnot de Condillac on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa yhteiskunnassa. Eri näkökulmista voidaan löytää erilaisia ​​argumentteja Étienne Bonnot de Condillac:n puolesta ja vastaan, mikä on johtanut laajaan keskusteluun eri aloilla. Olipa kyseessä sitten henkilökohtainen, poliittinen, sosiaalinen tai taloudellinen taso, Étienne Bonnot de Condillac on onnistunut asettamaan itsensä relevantiksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme Étienne Bonnot de Condillac:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa.

Étienne Bonnot de Condillac
Étienne Bonnot de Condillac
Étienne Bonnot de Condillac
Henkilötiedot
Syntynyt30. syyskuuta 1714
Grenoble, Ranska
Kuollut3. elokuuta 1780 (65 vuotta)
Lailly-en-Val, Ranska
Koulutus ja ura
Koulukunta empirismi
Vaikutusalueet tietoteoria

Étienne Bonnot de Condillac (30. syyskuuta 1714 Grenoble, Ranska – 3. elokuuta 1780 Lailly-en-Val, Ranska) oli ranskalainen apotti, filosofi ja tietoteoreetikko, joka töissään tutki mielenfilosofiaa ja psykologiaa.[1][2]

Hän puolusti teoksessaan Traité des sensations sensualistista näkemystä kirjoittaessaan, että sielunelämän ilmaukset ovat muuntuneita aistimuksia. Siitä huolimatta de Condillac kääntyi vastustamaan materialismia, koska aistimukset eli havainnot olivat henkistä laatua, ei aineellista. Hän ei myöskään kieltänyt Jumalan olemassaoloa.[2]

Condillacin veli oli filosofi ja kirjailija Gabriel Bonnot de Mably.[3]

Teokset

  • Essai sur l'origine des connaissances humaines (1746)
  • Traité des systèmes (1749)
  • Traité des sensations (1754)
  • Traité des animaux (1755)
  • Cours d'études (1767–1773)
  • Le Commerce et le gouvernement, considérés relativement l'un a l'autre (1776)
  • Logique (1781, julkaistu kuoleman jälkeen)
  • Langue des calculs (1798, julkaistu kuoleman jälkeen, keskeneräinen).

Lähteet

  1. ↑ Stanford Encyclopedia of Philosophy: Étienne Bonnot de Condillac
  2. ↑ a b Tarschys, Bernhard: Kansojen historia. Osa 16. Valistuksen aika, s. 420. WSOY, 1983. ISBN 951-0-09744-6
  3. ↑ Nordisk familjebok (1906), s. 634 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 21.10.2022.

Aiheesta muualla