Nykymaailmassa Šilka on saavuttanut perustavanlaatuisen merkityksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Šilka:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja analyysin aihe aina sen vaikutuksesta talouteen ja yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Šilka:n merkitystä ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Šilka on ilmiö, joka ansaitsee täyden huomiomme sen esiintymisestä julkisuudessa sen vaikutuksiin eri alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Šilka:n eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Šilka | |
---|---|
![]() Šilka on Amurin latvajoki |
|
Alkulähde | Ononin ja Ingodan yhtymä |
Laskupaikka | Amur |
Maat | Venäjä |
Pituus | 560 km |
Virtaama | 521 m³/s |
Valuma-alue | 206 000 km² |
Šilka (ven. Ши́лка) on joki Taka-Baikalian aluepiirissä Venäjällä. Yhdessä Argunin kanssa se muodostaa Amurjoen. Šilkan pituus on 560 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 206 000 neliökilometriä. Sen virtaama vaihtelee voimakkaasti. 149 kilometrin päässä joen suusta virtaama on keskimäärin 521 kuutiometriä sekunnissa.[1]
Joki syntyy Ononin ja Ingodan yhtyessä. Se virtaa syvässä laaksossa Šilkan ja Amazarin harjanteiden sekä Boršovotšnyiharjanteen välissä. Joki on liikennöintikelpoinen.[1]
Šilkan laaksossa kulkee Siperian rata. Sen varrella sijaitsevat Šilkan ja Sretenskin kaupungit sekä Holbonin, Kokuin ja Ust-Karskin taajamat.