Nykyään 168 Sibylla on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Vuosien ajan 168 Sibylla on ollut eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena. Sen merkitys on näkynyt lukuisissa tutkimuksissa, konferensseissa ja julkaisuissa, joissa pyritään ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta eri yhteyksissä. 168 Sibylla on aihe, joka ylittää rajoja ja tavoittaa eri ikäisiä, sukupuolisia, kulttuureja ja kansallisuuksia edustavat ihmiset luoden rikastuttavaa dialogia, jonka avulla voimme ymmärtää sitä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa perehdymme 168 Sibylla:n maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa. Haastattelujen, analyysien ja todistusten avulla annamme äänen niille, joihin 168 Sibylla on vaikuttanut, ja perehdymme sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin.
| 168 Sibylla | |
|---|---|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | J. C. Watson |
| Löytöaika | 28. syyskuuta 1876 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Keskietäisyys Auringosta | 3,38 AU |
| Pienin etäisyys Auringosta | 3,14 AU |
| Suurin etäisyys Auringosta | 3,61 AU |
| Eksentrisyys | 0,069 |
| Kiertoaika Auringon ympäri |
2 266 päivää 6,20 vuotta |
| Inklinaatio | 4,64° |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Läpimitta | 148,39 km |
| Pyörähdysaika | 47,01 h |
| Absoluuttinen kirkkaus | 7,94 |
| Albedo | 0,054 |
| Asteroidiluokka | Ch |
168 Sibylla on Marsin ja Jupiterin väliseen pääasteroidivyöhykkeeseen kuuluva pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi. Sen löysi J. C. Watson vuonna 1876. Koska Sibyllan läpimitta on noin 148 kilometriä, se on melko suuri päävyöhykkeen kohde. Se on tummapintainen C-tyypin asteroidi, joka kiertää Aurinkoa päävyöhykkeen ulko-osissa.
| Edeltäjä: 167 Urda |
Luettelo pikkuplaneetoista | Seuraaja: 169 Zelia |