1900

1900 (MCM) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista. Vaikka vuosi oli jaollinen neljällä, vuosi ei poikkeuksellisesti ollut karkausvuosi.

• 1900 ei ole karkausvuosi, koska gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 19) on neljällä jaollinen.

• 1. tammikuuta – Nigeriasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti.
• 5. tammikuuta – Irlantilaisnationalistijohtaja John Redmond kutsui kansan kapinaan brittihallintoa vastaan.
• 6. tammikuuta – Lehdet ilmoittivat kolmen miljoonan ihmisen kuolevan nälkään Intiassa.^[1]
• 6. tammikuuta – Buurisota: buurit hyökkäsivät Ladysmithiin, yli tuhat ihmistä sai surmansa.
• 8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti William McKinley asetti Alaskan sotilasvalvonnan alle.
• 13. tammikuuta – Vilhelm II antoi asetuksen, jonka mukaan Saksan armeijan komennuskieli on saksa.
• 13. tammikuuta – Ensimmäinen sortokausi: Venäläinen valtiosihteeri Vjatšeslav von Plehwe nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi.^[2]
• 14. tammikuuta – Tosca-oopperan ensi-ilta Roomassa. Näyttelijät saivat tappouhkauksia ja nimettömiä kirjeitä.
• 24. tammikuuta – Buurisota: Spion Kopin taistelu.
• 24. tammikuuta – Hallitukset Lontoossa ja Pretoriassa aloittivat neuvottelut buurisodan lopettamiseksi.
• 27. tammikuuta – Suomen suuriruhtinaskunnassa avattiin lakisääteiset valtiopäivät kireissä tunnelmissa. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin lukemassa valtaistuinpuheessa keisari-suuriruhtinas kielsi valtiopäiviä puuttumasta yleisvaltakunnallisiin asioihin.^[3] Tästä huolimatta valtiopäivät hyväksyi keisarille lähetetyn anomuksen, jossa arvosteltiin kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa.^[4]
• 27. tammikuuta – Boksarikapina: ulkomaalaiset diplomaatit vaativat Pekingissä, että boksarikapinallisia rangaistaan.
• 30. tammikuuta – Buureja vastaan taistelleet Yhdistyneen kuningaskunnan joukot Etelä-Afrikassa pyysivät lisävoimia.
• tammikuussa – Suomen ensimmäinen radioyhteys Suursaaren ja Kymin Kuutsalon välillä. Yhteyden rakensi fyysikko Aleksandr Popov. Radiota tarvittiin väliaikaisesti Suursaaressa karille ajaneen panssarilaiva General-Admiral Graf Apraksinin pelastustoimissa.
• 5. helmikuuta – Kuutsalon radioasemalta lähetettiin maailman ensimmäinen hätäsanoma. Lavansaaren luona oli ajelehtivalle jäälautalle jäänyt 50 inkeriläistä kalastajaa. Suursaaren radioaseman vastaanottama sanoma välitettiin lähellä olleelle jäänmurtaja Jermakille, joka pelasti lautalla olleet.
• 8. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot hävisivät taistelun buureille Ladysmithissä.
• 13. helmikuuta – Saksan valtiopäivät hyväksyi vuoden 1899 Ison-Britannian ja Saksan sopimuksen, jossa Britannia luovutti Saksalle Upolun, Savaiin, Monolon ja Apolimaan sekä Yhdysvalloille Tutuilan ja muita saaria Polynesiassa. Saksa luopui Tongasaarista, eteläisistä Salomonsaarista ja Shortlandsaarista.
• 14. helmikuuta – Buurisota: Etelä-Afrikassa 20 000 Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasta valtasi Oranjen vapaavaltion.
• 17. helmikuuta – Buurisota: Paardebergin taistelu.
• 17. helmikuuta – Giacomo Puccinin ooppera Madama Butterfly sai ensiesityksensä Milanon La Scala -teatterissa.
• 22. helmikuuta – Havaijista tuli virallisesti Yhdysvaltain territorio.
• 23. helmikuuta – Buurisota: Hart's Hillin taistelu.
• 27. helmikuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan sotajohtajat vastaanottivat Etelä-Afrikassa ehdottoman antautumisen buurikenraali Piet Cronjelta.
• 27. helmikuuta – Lontoossa perustettiin Labour Presentation Commitee, työväenpuolueen edeltäjä. Ramsay MacDonald valittiin puolueen sihteeriksi.

• 11. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Lordi Salisbury torjui buurijohtaja Paul Krugerin rauhantunnustelut.
• 13. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta miehitti Bloemfonteinin Oranjen vapaavaltiossa.
• 13. maaliskuuta – Naisten ja lasten työpäivä rajoitettiin lailla 11 tuntiin Ranskassa.
• 16. maaliskuuta – Sir Arthur Evans löysi Knossoksen rauniot Kreetalla.

• 1. huhtikuuta – Jokainen ranskalainen poliisi määrättiin kantamaan asetta.
• 1. huhtikuuta – Kuningatar Viktoria muodosti Irlantilaisen kaartin.
• 4. huhtikuuta – Anarkisti ampui Walesin prinssi Edvardia tämän ottaessa osaa Belgian kuninkaan syntymäpäiväjuhliin.
• 14. huhtikuuta – Pariisin maailmannäyttely avattiin.
• 15. huhtikuuta – Pariisin maailmannäyttely alkoi.
• 1. toukokuuta – Ruutiräjähdys Pleasant Valley Coal Companyn hiilikaivoksessa Utahin Scofieldissä surmasi 200 kaivostyöläistä. Uhreista 60–70 oli amerikansuomalaisia, pääasiassa Keski-Pohjanmaalta tulleita siirtolaisia.^[5]
• 2. toukokuuta – Ruotsin kuningas Oskar II julisti tukevansa Yhdistynyttä kuningaskuntaa buurisodassa.
• 4. toukokuuta – Itävalta-Unkarin keisari Frans Joosef I saapui monipäiväiselle vierailulle Saksaan vahvistamaan maiden suhteita.
• 14. toukokuuta – Pariisin kesäolympialaiset alkoivat.
• 17. toukokuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot vapauttivat Mafekingin.
• 17. toukokuuta – Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappoivat 60 kiinalaista kristittyä.
• 17. toukokuuta – Kirjailija L. Frank Baumin Ihmemaa Oz julkaistiin  Chicagossa.
• 18. toukokuuta – Buurilähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua.
• 18. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan protektoraatikseen.
• 21. toukokuuta – Venäjä tunkeutui Mantšuriaan.
• 23. toukokuuta – Kersantti William Harvey Carneystä tuli ensimmäinen afroamerikkalainen, jolle myönnettiin Medal of Honor. Mitali myönnettiin Carneyn urheudesta Fort Wagnerin taistelussa Yhdysvaltain sisällissodassa.
• 24. toukokuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta liitti Oranjen vapaavaltion alueisiinsa nimellä Orange River Colony.
• 25. toukokuuta – Buurisotilaat äänestivät sodan jatkumisen puolesta.
• 28. toukokuuta – Boksarit hyökkäsivät belgialaisen henkilökunnan kimppuun Fengtain rautatieasemalla.
• 29. toukokuuta – Kiinan hallitus tuomitsi boksarikapinalliset.
• 30. toukokuuta – Boksarit valtasivat Tianjinin.
• 31. toukokuuta – Rauhanturvaajia useista maista saapui Kiinaan.
• 31. toukokuuta – Buurisota: lordi Robertin johtamat Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Johannesburgin.
• 1. kesäkuuta – Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli ja piispanistuin siirrettiin keisari Nikolai II:n julistuksella Kuopiosta Ouluun. Hiippakunnan nimenä säilyi Kuopion hiippakunta 17. heinäkuuta 1923 asti, jolloin nimi muutettiin asetuksella Oulun hiippakunnaksi.

• 5. kesäkuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Pretorian.
• 12. kesäkuuta – Saksan Reichstag hyväksyi laivaston laajentamisen mahdollistaneen toisen laivastolain.
• 15. kesäkuuta – Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoitti suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta. Venäläiset postimerkit tulivat pakollisiksi ulkomaanliikenteessä 14. elokuuta ja kotimaanliikenteessä 14. tammikuuta 1901.^[6]
• 17. kesäkuuta − Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto (SVUL) perustettiin Helsingissä Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlien ja Helsingin Ponnistuksen voimistelujuhlien yhteydessä.^[7][8]
• 20. kesäkuuta – Boksarikapina: boksarit kokosivat noin 20 000 ihmistä Pekingin lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään vapaaherra Klemens von Ketterin. Keisari Vilhelm II vaati suurvaltojen yhteisoperaatiota Kiinaa vastaan. Samana päivänä kiinalaiset joukot aloittivat 55 päivää kestäneen Pekingin länsimaisen lähetystökorttelin piirityksen.
• 20. kesäkuuta – Keisari Nikolai II antoi kielimanifestin. Venäjän kieli määrättiin virkakieleksi Suomessa.^[9]
• 21. kesäkuuta – Kiina julisti virallisesti sodan Yhdysvalloille, Britannialle, Saksalle, Ranskalle ja Japanille leskikeisarinna Cixin ediktillä.
• 29. kesäkuuta – Bobrikov lakkautti ikuisiksi ajoiksi Nya Pressen -sanomalehden.^[10]

• 2. heinäkuuta – Zeppeliinin ensimmäinen lento lähellä Friedrichshafenia Saksassa.^[11]
• 9. heinäkuuta – Boksarikapina: eurooppalaiset joukot valtasivat takaisin Tianjinin Kiinassa.
• 19. heinäkuuta – Pariisin metron ensimmäinen linja Porte de Vincennes – Porte Maillot avattiin liikenteelle.
• 27. heinäkuuta – Saksan keisari Vilhelm II:n ns. hunnipuhe herätti maailmanlaajuista huomiota. Keisari vertasi saksalaisia hunneihin, jotka kuningas Etzelin johdolla tuhosivat Kiinaa ja vakuutti että kiinalainen vielä tuhannen vuoden päästä muistaa saksalaisten nimen.^[12]
• 29. heinäkuuta – Italialainen anarkisti Gaetano Bresci surmasi Italian kuninkaan Umberto I:n.^[13]
• 14. elokuuta – Suomalaisten postimerkkien käypäisyys ulkomaille menevissä kirjeissä päättyi ja samalla otettiin protestina käyttöön niin sanottu Gallen-Kallelan surumerkki.
• 14. elokuuta – Boksarikapina: kansainvälinen joukko länsimaiden, Venäjän ja Japanin sotilaita Yhdistyneen kuningaskunnan komennon alaisuudessa valtasi Pekingin ja päätti lähetystökorttelin piirityksen vapauttaen eurooppalaiset panttivangit. Leskikeisarinna Cixi pakeni seuraavana päivänä Pekingistä ja kansainvälisen retkikunnan joukot valtasivat Pekingin Kielletyn kaupungin 17. elokuuta.
• 27. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot löivät buurikommandot Bergendalissa.
• 1. syyskuuta – Suomen ensimmäinen nykymuotoinen osuustoimintalain mukainen osuuskauppa avattiin Tampereella.^[14][15]
• 4. syyskuuta − Helsingin ensimmäinen sähköraitiovaunu aloitti liikennöinnin linjalla Töölö−Hietalahti.^[16]
• 8. syyskuuta – Voimakas hurrikaani iski Teksasin Galvestoniin surmaten noin 8 000 ihmistä.
• 17. syyskuuta – Filippiinien ja Yhdysvaltain sota: Juan Caillesin komentamat filippiiniläiset joukot löivät eversti Benjamin F. Cheathamin komentamat yhdysvaltalaisjoukot Mabitacissa.

• 28. lokakuuta – Pariisin kesäolympialaiset päättyivät.
• 6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanisen puolueen istuva presidentti William McKinley valittiin uudelle kaudelle voitolla Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta William Jennings Bryanista. McKinleyn uudelleenvalinta synnytti levottomuuksia Filippiineillä, koska vastaehdokkaan oli uskottu myöntävän maalle itsenäisyyden.
• 12. marraskuuta – Pariisin maailmannäyttely päättyi.
• 10. joulukuuta – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen selitti myöntyväisyyssuunnan periaatteet Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessään.^[17]
• 14. joulukuuta – Fyysikko Max Planck piti Saksan fysikaalisen seuran tilaisuudessa luennon valon hiukkasluonteesta. Tästä sai alkunsa kvanttiteorian kehitys.
• 31. joulukuuta – Portugalin kuningas Kaarle I armahti joukon vankeja vuosisadan vaihtumisen kunniaksi. Vapauteen pääsivät muun muassa sotilaallisesta niskoittelusta tuomitut ja poliittiset vangit.^[18]

• joulukuu – Carl Gustav Jung aloitti psykiatrina Zürichin yliopistossa.

• Maapallon väkiluku: noin 1 650 000 000
  • Afrikka: 133 000 000
  • Aasia: 947 000 000
    • Japani: noin 45 000 000
  • Eurooppa: 408 000 000
  • Latinalainen Amerikka: 74 000 000
  • Pohjois-Amerikka: 82 000 000
  • Oseania: 6 000 000

• 5. tammikuuta – Niilo Tahkolahti, suomalainen kirjailija (k. 1976)
• 9. tammikuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (katosi 1939)
• 12. tammikuuta – Väinö Hannikainen, suomalainen säveltäjä ja harpisti (k. 1960)
• 16. tammikuuta – Tauno Putkonen, suomalainen lääkäri, iho- ja sukupuolitautiopin professori (k. 1976)
• 21. tammikuuta – Aune Ylppö, suomalainen hammaslääketieteen tutkija ja professori (k. 1980)
• 27. tammikuuta – Aleksanteri Ahola-Valo, suomalainen kirjailija (k. 1997)
• 29. tammikuuta – Ella Eronen, suomalainen näyttelijätär ja lausuntataiteilija (k. 1987)
• 4. helmikuuta – Jacques Prévert, ranskalainen kirjailija (k. 1977)
• 5. helmikuuta – Adlai Stevenson, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 1965)
• 8. helmikuuta – Heidi Blåfield, suomalainen näyttelijä (k. 1931)
• 11. helmikuuta – Hans-Georg Gadamer, saksalainen filosofi (k. 2002)
• 11. helmikuuta – Urpo Hansson, suomalainen näyttelijä (k. 1978)
• 12. helmikuuta – Vasili Tšuikov, Neuvostoliiton marsalkka (k. 1982)
• 22. helmikuuta – Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (k. 1983)
• 1. maaliskuuta – Ernst Alm, ruotsalainen maastohiihtäjä, ensimmäisen Vaasahiihdon voittaja (k. 1980)
• 2. maaliskuuta – Morris K. Jessup, yhdysvaltalainen tiedemies, kirjailija ja valokuvaaja (k. 1959)
• 2. maaliskuuta – Kurt Weill, saksalainen säveltäjä (k. 1950)
• 4. maaliskuuta – Axel Coldevin, norjalainen historioitsija (k. 1992)
• 8. maaliskuuta – Aarne Koskelo, suomalainen yritysjohtaja (k. 1998)
• 12. maaliskuuta – Sylvi Kekkonen, suomalainen kirjailija, presidentti Urho Kekkosen puoliso (k. 1974)
• 13. maaliskuuta – Giórgos Seféris, vuoden 1963 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kreikkalainen runoilija ja diplomaatti (k. 1971)
• 15. maaliskuuta – Zarah Leander, ruotsalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1981)
• 19. maaliskuuta – Frédéric Joliot-Curie, vuoden 1935 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1958)
• 21. maaliskuuta – Ida Pappinen, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1965)
• 23. maaliskuuta – Erich Fromm, saksalaissyntyinen psykologi ja filosofi (k. 1980)
• 26. maaliskuuta – Akseli Kaskela, suomalainen urheiluvaikuttaja (k. 1979)
• 29. maaliskuuta – John McEwen, Australian pääministeri (k. 1980)

• 2. huhtikuuta – Paula Repo, suomalainen lastenkirjailija (k. 1988)
• 5. huhtikuuta – Spencer Tracy, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1967)
• 11. huhtikuuta – Sándor Márai, unkarilainen kirjailija (k. 1989)
• 25. huhtikuuta – Wolfgang Pauli, vuoden 1945 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut itävaltalaissyntyinen fyysikko (k. 1958)
• 26. huhtikuuta – Charles Richter, yhdysvaltalainen seismologi ja keksijä (k. 1985)
• 28. huhtikuuta – Jan Oort, alankomaalainen astronomi (k. 1992)
• 30. huhtikuuta – Cecily Lefort, englantilainen toisen maailmansodan sankaritar (k. 1945)
• 1. toukokuuta – Ignazio Silone, italialainen kirjailija (k. 1978)
• 2. toukokuuta – A. W. Lawrence, brittiläinen arkeologi ja historioitsija (k. 1991)
• 10. toukokuuta – Cecilia Payne-Gaposchkin, brittiläinen tähtitieteilijä (k. 1979)
• 12. toukokuuta – Helene Weigel, itävaltalainen näyttelijätär (k. 1971)
• 20. toukokuuta – Ragnar Ypyä, suomalainen arkkitehti (k. 1980)
• 20. toukokuuta – Lydia Cabrera, kuubalainen kirjailija ja etnologi (k. 1991)
• 23. toukokuuta – Hans Frank, saksalainen SS-upseeri, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri 1939–1945 (k. 1959)
• 25. toukokuuta – Alain Grandbois, kanadalainen runoilija (s. 1975)
• 4. kesäkuuta – Alfredo Le Pera, argentiinalainen toimittaja, näytelmäkirjailija ja laulunsanoittaja (k. 1935)
• 5. kesäkuuta – Dennis Gabor, vuoden 1971 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilainen fyysikko (k. 1979)
• 11. kesäkuuta – Elli Ylimaa, suomalainen näyttelijä (k. 1982)
• 17. kesäkuuta – Martin Bormann, saksalainen natsijohtaja (katosi 1945)
• 22. kesäkuuta – Jennie Tourel, venäläis-yhdysvaltalainen oopperalaulaja (k. 1973)
• 25. kesäkuuta – Louis Mountbatten, englantilainen amiraali (k. 1979)
• 29. kesäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, ranskalainen lentäjä ja kirjailija (k. 1944)

• 1. heinäkuuta – Marcus Adeney, kanadalainen sellisti, säveltäjä, kirjailija ja musiikkipedagogi (k. 1998)
• 4. heinäkuuta – Robert Desnos, ranskalainen runoilija (k. 1945)
• 18. heinäkuuta – Nathalie Sarraute, venäläis-ranskalainen kirjailija (k. 1999)
• 24. heinäkuuta – Zelda Fitzgerald, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1948)
• 29. heinäkuuta – Eyvind Johnson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (k. 1976)
• 4. elokuuta – Elizabeth Bowes-Lyon, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar, myöhemmin kuningataräiti, kuningas Yrjö VI:n puoliso (k. 2002)
• 4. elokuuta – Ingvald Serenius, suomalainen arkkitehti (k. 1974)
• 6. elokuuta – Cecil Howard Green, brittiläis-yhdysvaltalainen geofyysikko (k. 2003)
• 11. elokuuta – Eero A. Wuori, suomalainen poliitikko, ammattiyhdistysjohtaja ja suurlähettiläs (k. 1966)
• 13. elokuuta – Hector Gratton, kanadalainen säveltäjä, kapellimestari, pianisti ja pedagogi (k. 1970)
• 13. elokuuta – Yrjö Lindegren, suomalainen arkkitehti (k. 1952)
• 18. elokuuta – Vijaya Lakshmi Pandit, intialainen poliitikko ja diplomaatti (k. 1990)
• 23. elokuuta – Ernst Křenek, itävaltalaissyntyinen säveltäjä ja musiikkikirjailija (k. 1991)
• 25. elokuuta – Sir Hans Adolf Krebs, vuoden 1953 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja biokemisti (k. 1981)
• 25. elokuuta – L. Arvi P. Poijärvi, suomalainen koulumies ja professori (k. 1986)
• 26. elokuuta – Hellmuth Walter, saksalainen insinööri ja keksijä (k. 1980)
• 27. elokuuta – Knud Thestrup, tanskalainen poliitikko (k. 1980)
• 1. syyskuuta – Gunnar Hedlund, ruotsalainen poliitikko (k. 1989)
• 3. syyskuuta – Urho Kekkonen, kahdeksas Suomen tasavallan presidentti (k. 1986)
• 3. syyskuuta – Bruno Nurmi-Johansson, suomalainen taikuri ja vatsastapuhuja (k. 1979)
• 6. syyskuuta – Lauri Viljanen, suomalainen runoilija ja kirjallisuudentutkija (k. 1984)
• 20. syyskuuta – Uuno Klami, suomalainen säveltäjä (k. 1961)
• 22. syyskuuta – Michelangelo Abbado, italialainen viulisti ja säveltäjä (k. 1979)
• 29. syyskuuta – Örnulf Tigerstedt, suomenruotsalainen runoilija ja kirjailija (k. 1962)

• 3. lokakuuta – Thomas Wolfe, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1938)
• 7. lokakuuta – Heinrich Himmler, saksalainen natsivirkamies ja SS:n johtaja (k. 1945)
• 7. lokakuuta – Martti Jäppilä, suomalainen säveltäjä ja harmonikkataiteilija (k. 1967)
• 16. lokakuuta – Eileen Law, kanadalainen oopperalaulaja (k. 1978)
• 17. lokakuuta – Knut Gjengedal, norjalainen kirjailija (k. 1973)
• 19. lokakuuta – Erna Berger, saksalainen oopperalaulaja ja näyttelijä (k. 1990)
• 26. lokakuuta – Karin Boye, ruotsalainen runoilija (k. 1941)
• 27. lokakuuta – Lidija Ruslanova, venäläinen laulaja (k. 1973)
• 30. lokakuuta – Ragnar Granit, vuoden 1967 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut suomalaissyntyinen fysiologi (k. 1991)
• 3. marraskuuta – Adi Dassler, saksalainen suutari ja liikemies, Adidas-yhtiön perustaja (k. 1978)
• 8. marraskuuta – Margaret Mitchell, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1949)
• 8. marraskuuta – Charlie Paddock, yhdysvaltalainen urheilija (k. 1943)
• 14. marraskuuta – Aaron Copland, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 1990)
• 16. marraskuuta – Nikolai Pogodin, neuvostoliittolainen näytelmäkirjailija (k. 1962)
• 18. marraskuuta – Gunnar Wasastjerna, suomalainen ylilääkäri, lääkintöneuvos ja muistelmakirjailija (k. 1980)
• 19. marraskuuta – Anna Seghers, saksalainen kirjailija (k. 1983)
• 22. marraskuuta – Martti Jukola, suomalainen urheilutoimittaja (k. 1952)
• 25. marraskuuta – Rudolf Höss, saksalainen SS-upseeri (Auschwitzin keskitysleirin päällikkö) (k. 1947)
• 2. joulukuuta – Viljo Sohkanen, suomalainen sosiaalijohtaja ja sosiaalineuvos (k. 1989)
• 3. joulukuuta– Richard Kuhn, vuoden 1938 Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalainen kemisti (k. 1967)
• 12. joulukuuta – Sammy Davis, Sr., yhdysvaltalainen tanssija (k. 1988)
• 13. joulukuuta – Aino Kassinen, suomalainen selvänäkijä (k. 1977)
• 15. joulukuuta – Lempi Jääskeläinen, suomalainen kirjailija (k. 1964)
• 18. joulukuuta – Irma Wikström, suomalainen näyttelijä (k. 1969)
• 19. joulukuuta – Audrey Mildmay, brittiläinen oopperalaulaja (k. 1953)
• 21. joulukuuta – Vsevolod Višnevski, neuvostoliittolainen kirjailija (k. 1951)
• 24. joulukuuta – Joseph Smallwood, kanadalainen poliitikko (k. 1991)
• 30. joulukuuta – Lillemor von Hanno, norjalainen näyttelijä (k. 1984)

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1900 kuolleista henkilöistä

• 5. huhtikuuta – Joseph Louis François Bertrand, ranskalainen matemaatikko (s. 1822)
• 24. huhtikuuta – George Douglas Campbell, Argyllin kahdeksas herttua ja brittiläinen poliitikko (s. 1823)
• 18. toukokuuta – Jean Gaspard Felix Ravaisson-Mollien, ranskalainen filosofi (s. 1813)
• 11. kesäkuuta – Belle Boyd, yhdysvaltalainen näyttelijä (Konfederaation vakoilija) (s. 1843)

• 10. elokuuta – Charles Russel, Killowenin paroni Russell, Englannin oikeuden lordiylituomari (s. 1832)
• 23. syyskuuta – William Marsh Rice, yhdysvaltalainen ihmisystävä ja yliopiston perustaja (s. 1816)

• Kirjallisuusvuosi 1900

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1900.