1901

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Viktoriaaninen aikakausi päättyi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian kuolemaan.

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Ison-Britannian siirtokunnat Uusi Etelä-Wales, Tasmania, Queensland, Victoria, Etelä-Australia ja Länsi-Australia yhdistettiin Australian kansainyhteisöksi. Edmund Bartonista tuli maan ensimmäinen pääministeri.^[1]
7. tammikuuta – Alfred Packer vapautettiin vankilasta hänen istuttuaan 18 vuotta kannibalismista.
10. tammikuuta – Ensimmäinen öljylöytö Spindletopissa, Texasin Beaumontissa.
14. tammikuuta – Venäläismalliset postimerkit otettiin käyttöön Suomessa.
22. tammikuuta – Kuningatar Viktoria kuoli. Edvard VII seurasi äitiään Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaana. Britanniaan julistettiin 6. maaliskuuta asti kestänyt maansuru ja 17. huhtikuuta kestänyt puolisuru. Saksassa julistettiin 14 päivän armeijasuru.
31. tammikuuta – Anton Tšehovin Kolme sisarta sai kantaesityksensä Moskovan Taiteilijateatterissa.
5. helmikuuta – Britannian ja Yhdysvaltain välillä allekirjoitettiin Hay-Paunfote-sopimus Panaman kanavan puolueettomuudesta. Yhdysvaltain senaatti kieltäytyi vahvistamasta kanavan puolueettomuutta ja Britannia kieltäytyi hyväksymästä Yhdysvaltain esittämiä lisävaatimuksia viitaten vuoden 1850 Clayton-Bulver-sopimukseen. Yhdysvalloissa nousi buurisotaa käyneen Britannian vastainen mieliala.
3. maaliskuuta – Britanniassa esitettiin alahuoneelle vakinaisten joukkojen kasvattamista 18 pataljoonalla, miliisiä 100 000–150 000 miehellä ja henkivartijoiden tavoitemääräksi asetettiin 35 000. Armeijan vahvuudeksi tuli uudistuksen jälkeen 680 000 miestä.
12. maaliskuuta – Tampereen Työväen Teatteri perustettiin. Sen ensiesitys oli Minna Canthin Anna-Liisa 27. syyskuuta.
Oripään kunta perustettiin.

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Britanniassa oli väestönlaskennan mukaan 30 803 436 henkeä ja Irlannissa lisäksi 4 440 000 henkeä.
3. toukokuuta – Jacksonvillen tulipalo Floridassa.
25. toukokuuta – Alexandre Millerandia ei hyväksytty sosialistikongressiin Ranskassa, koska hän oli ottanut ministerinpaikan porvarillisessa hallituksessa.
24. kesäkuuta – 18-vuotiaan espanjalaisen taidemaalari Pablo Picasson ensimmäinen näyttely avattiin Pariisissa. Näyttely sai kriitikoilta hyvät arvostelut, mutta se ei ollut yleisömenestys.

heinäkuu–syyskuu

8. heinäkuuta – Ranskassa määrättiin automobiilien nopeusrajoitukseksi 10 km/h kaupungeissa.
12. heinäkuuta – Keisari Nikolai II vahvisti uuden Suomen suuriruhtinaskunnan asevelvollisuuslain. Suomen oma armeija lakkautettiin, ja upseereilta ja aliupseereilta vaadittiin venäjän kielen taitoa. Suomen arkkipiispa Gustaf Johansson kiertokirjeessään maan papistolle varoitti passiivisesta vastarinnasta ja leimasi vastarinnan sekä uskonnollisesti sopimattomaksi että poliittisesti ja kirkkopoliittisesti epäviisaaksi.^[2]
19. heinäkuuta – Belgian armeijassa asevelvollisten palvelusaikaa lyhennettiin 22 kuukauteen ja tykistössä 30 kuukauteen.
7. syyskuuta – Boksarikapina päättyi Kiinassa rauhansopimukseen. Kiina määrättiin 1,4 miljoonan kultamarkan sotakorvauksiin ja suurvallat saivat tukikohtia sen rannikolta. Lisäksi kiinalaisten oli pystytettävä patsas surmatulle Saksan suurlähettiläs Klemens von Kettelerille.
14. syyskuuta – Anarkisti Leon Czolgosz surmasi Yhdysvaltain presidentin William McKinleyn. Hänen seuraajakseen nousi varapresidentti Theodore Roosevelt.
15. syyskuuta – Ensimmäinen sortokausi: passiivista vastarintaa johtanut kagaali piti ensimmäisen kokouksensa Träskändan kartanossa Espoossa.
30. syyskuuta – Uusi puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi luovutettiin Senaatille ja esiteltiin joulukuussa keisarille. Sillä ei kuitenkaan ollut venäläistämissuunnitelmiin vaikutusta.

lokakuu–joulukuu

13. lokakuuta – Monilla venäläisillä paikkakunnilla oli armeijan ja nälkäisten kansanjoukkojen välisiä yhteenottoja.
3. marraskuuta – Puolankielisessä lehdistössä julkaistiin vaatimuksia kansallis-poliittisesta agitaatiosta. Saksan kieli oli pakollinen puolalaisen Ylä-Sleesian kouluissa ja puolan puhumisesta rankaistiin. Puolalaiset piirittivät kouluja ja ryhtyivät koulunkäyntilakkoihin.
27. marraskuuta – Brittiläisen Kolumbian ja Matti Kurikan johtaman Kalevan kansan välillä solmittiin sopimus Malcolm Islandin (Malkosaaren) luovuttamisesta myöhemmin Sointulaksi kutsutun yhteisön asuinpaikaksi.
10. joulukuuta – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin.^[3]
12. joulukuuta – Guglielmo Marconi lähetti ensimmäisen langattoman lennätinsanoman (kolme lyhyttä merkkiä tai s-kirjain) Atlantin yli Englannin Cornwallista Newfoundlandiin.
20. joulukuuta – Ensimmäinen sortokausi: ministerivaltiosihteeri Vjatšeslav von Pleve määräsi, että virkamiehiksi oli nimitettävä vain epäpoliittisia ja luotettaviksi arvioituja henkilöitä, mieluiten venäläisiä. Taustalla oli virkamiesten runsas määrä syyskuisen suuren vastalauseadressin allekirjoittajien joukossa.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

3. tammikuuta – Ngô Đình Diệm, Etelä-Vietnamin ensimmäinen presidentti (1955–1963) (k. 1963)
4. tammikuuta – C. L. R. James, brittiläinen filosofi, yhteiskuntateoreetikko, toimittaja ja kirjailija (k. 1989)
9. tammikuuta – Bjarne Lyngstad, norjalainen poliitikko (k. 1971)
10. tammikuuta – Henning von Tresckow, saksalainen kenraalimajuri ja heinäkuun 20. päivän salaliiton jäsen (k. 1944)
14. tammikuuta – Alfred Tarski, puolalainen loogikko, matemaatikko ja filosofi (k. 1983)
16. tammikuuta – Fulgencio Batista, Kuuban diktaattori (1933–1944 ja 1952–1959) (k. 1973)
22. tammikuuta – Heikki Simojoki, suomalainen hydrologi ja geofysiikan professori (k. 1990)
29. tammikuuta – Aune Lindström, suomalainen taidehistorioitsija (k. 1984)
1. helmikuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tapahtui eräänä yönä) (k. 1960)
2. helmikuuta – Jascha Heifetz, liettualais-yhdysvaltalainen viulisti (k. 1987)
7. helmikuuta – Heikki H. Herlin, suomalainen vuorineuvos ja teollisuusjohtaja (k. 1989)
9. helmikuuta – Brian Donlevy, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1972)
14. helmikuuta – Mikael Gam, tanskalainen poliitikko (k. 1982)
17. helmikuuta – Milton R. Krasner, yhdysvaltalainen elokuvaaja (k. 1988)
19. helmikuuta – Florence Green, brittiläinen viimeinen elossa ollut ensimmäisen maailmansodan veteraani (k. 2012)
20. helmikuuta – Muhammad Nagib, Egyptin presidentti (1953–1954) (k. 1984)
27. helmikuuta – Marino Marini, italialainen kuvanveistäjä (k. 1980)
28. helmikuuta – Rudolf Nilsen, norjalainen runoilija (k. 1929)
28. helmikuuta – Linus Pauling, vuoden 1954 Nobelin kemianpalkinnon ja vuoden 1962 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti ja rauhanaktivisti (Kemiallisen sidoksen luonne) (k. 1994)
6. maaliskuuta – Mark Donskoi, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 1981)
7. maaliskuuta – Arvo Korsimo, suomalainen poliitikko ja kanslianeuvos (k. 1969)
11. maaliskuuta – Kjell Bondevik, norjalainen poliitikko ja folkloristi (k. 1983)
17. maaliskuuta – Alfred Newman, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (k. 1970)
24. maaliskuuta – Ubbe Ert Iwwerks (”Ub Iwerks”), yhdysvaltalainen animaattori (Mikki Hiiri) (k. 1971)
27. maaliskuuta – Carl Barks, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (Aku Ankka) (k. 2000)
27. maaliskuuta – Erich Ollenhauer, saksalainen poliitikko (k. 1963)
27. maaliskuuta – Eisaku Satō, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Japanin pääministeri (1964–1972) (k. 1975)
28. maaliskuuta – Märtha, Norjan kruununprinsessa (k. 1954)
29. maaliskuuta – Frans Uuno Salonen (”Uuno Kailas”), suomalainen runoilija (k. 1933)

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Viljo Kekola, suomalainen kullankaivaja ja maanviljelijä (kuollessaan Suomen vanhin henkilö) (k. 2009)
3. huhtikuuta – Allan Ferdinand Relander, suomalainen merenkulkuneuvos, merikapteeni, Turun merenkulkuopiston rehtori ja hallintomies (s. 1990)
12. huhtikuuta – Toivo Vähä, suomalaissyntyinen Neuvostoliiton KGB:n rajavartiojoukkojen eversti (k. 1984)
13. huhtikuuta – Jacques Lacan, ranskalainen psykiatri ja psykoanalyytikko (k. 1981)
13. huhtikuuta – René Pleven, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (k. 1993)
15. huhtikuuta – Åke Kihlman, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1968)
20. huhtikuuta – Simon Kuznets, vuoden 1971 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 1985)
22. huhtikuuta – Torger Enckell, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (k. 1991)
29. huhtikuuta – Hirohito, Japanin keisari (1926–1989) (k. 1989)
1. toukokuuta – Jussi Leskinen, suomalainen maanviljelijä (kuollessaan Suomen vanhin henkilö) (k. 2010)
5. toukokuuta – Fritiof Billquist, ruotsalainen näyttelijä (k. 1972)
7. toukokuuta – Gary Cooper, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1961)
8. toukokuuta – Ingrid Bjerkås, Norjan ensimmäinen naispappi (k. 1980)
8. toukokuuta – Otto Kaiser, itävaltalainen taitoluistelija ja maailmanmestari (k. 1977)
10. toukokuuta – Nils Fontell, suomalainen fyysikko (k. 1980)
11. toukokuuta – Sirkka Ruotsalainen, suomalainen toimittaja (Aku Ankka -lehden ensimmäinen päätoimittaja) (k. 1995)
14. toukokuuta – Bertel Hintze, suomalainen taidehistorioitsija, Helsingin Taidehallin intendentti (k. 1969)
15. toukokuuta – Luis Monti, argentiinalais-italialainen jalkapalloilija (k. 1983)
17. toukokuuta – Werner Egk, saksalainen säveltäjä (k. 1983)
18. toukokuuta – Sigrun Berg, norjalainen tekstiilitaiteilija (k. 1982)
18. toukokuuta – Vincent du Vigneaud, vuoden 1955 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1978)
19. toukokuuta – Pekka Jokipaltio, suomalainen eversti, Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentaja jatkosodan aikana (k. 1977)
20. toukokuuta – Max Euwe, alankomaalainen matemaatikko, kirjailija ja shakin maailmanmestari (k. 1981)
20. toukokuuta – Arnfinn Vik, norjalainen poliitikko (k. 1990)
6. kesäkuuta – Sukarno, ensimmäinen Indonesian presidentti (1945–1967) (k. 1970)
8. kesäkuuta – Carl Björkman, ruotsalainen elokuvakriitikko ja kustannuspäällikkö (k. 1961)
9. kesäkuuta – Feliciano Perducca, argentiinalainen jalkapalloilija (k. 1976)
13. kesäkuuta – Tage Erlander, Ruotsin pääministeri (1946–1969) (k. 1985)
16. kesäkuuta – Henri Lefebvre, ranskalainen marxilainen sosiologi ja filosofi (k. 1991)
23. kesäkuuta – Pierre Batcheff, venäläis-ranskalainen näyttelijä (k. 1932)
30. kesäkuuta – Elsa Rantalainen, suomalainen näyttelijä (k. 1988)

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Yrjö Haltio, suomalainen kirjailija (k. 1975)
6. heinäkuuta – Walter Fyrst, norjalainen elokuvaohjaaja (k. 1993)
7. heinäkuuta – Vittorio de Sica, italialainen elokuvaohjaaja (Polkupyörävaras) (k. 1974)
15. heinäkuuta – Kerttu Salmi, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1977)
18. heinäkuuta – Lauri Aho, suomalainen ylipormestari ja Helsingin kaupunginjohtaja (k. 1985)
28. heinäkuuta – Rudy Vallée, yhdysvaltalainen muusikko ja näyttelijä (k. 1986)
31. heinäkuuta – Jean Dubuffet, ranskalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1985)
3. elokuuta – Stefan Wyszyński, puolalainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (k. 1981)
4. elokuuta – Louis Armstrong (”Satchmo”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1971)
8. elokuuta – Ernest Orlando Lawrence, vuoden 1939 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, syklotronin keksijä (k. 1958)
15. elokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä, musiikkikriitikko ja -kirjailija (k. 1960)
20. elokuuta – Salvatore Quasimodo, vuoden 1959 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut italialainen kirjailija (k. 1968)
26. elokuuta – Chen Yi, Kiinan marsalkka ja ulkoministeri (k. 1972)
30. elokuuta – John Gunther, yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1970)
2. syyskuuta – Robert von Essen, venäläis-suomalainen pianisti, säveltäjä ja lauluntekijä (k. 1957)
5. syyskuuta – Mario Scelba, Italian pääministeri (1954–1955) (k. 1991)
11. syyskuuta – Karin Alice Heikel (”Katri Vala”), suomalainen runoilija (k. 1944)
16. syyskuuta – Ugo Frigerio, italialainen kilpakävelijä ja olympiavoittaja (k. 1968)
19. syyskuuta – Joe Pasternak, unkarilais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (k. 1991)
22. syyskuuta – Charles Brenton Huggins, vuoden 1966 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut kanadalainen lääketieteen tutkija (k. 1997)
23. syyskuuta – Jaroslav Seifert, vuoden 1984 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tšekkiläinen kirjailija ja toimittaja (k. 1986)
25. syyskuuta – Robert Bresson, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 1999)
26. syyskuuta – George Raft, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija (k. 1980)
29. syyskuuta – Enrico Fermi, vuoden 1938 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1954)

lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Emil Höglund, suomalainen yritysjohtaja (k. 1973)
7. lokakuuta – Viljo Castrén, suomalainen vesirakennuksen professori (k. 1984)
10. lokakuuta – Alberto Giacometti, sveitsiläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1966)
20. lokakuuta – Frank Churchill, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (k. 1942)
21. lokakuuta – Arne Helander, suomalainen arkkitehti (k. 1994)
22. lokakuuta – Ville Kolehmainen, suomalainen yritysjohtaja (k. 1965)
22. lokakuuta – Arvo Lehesmaa, suomalainen näyttelijä (k. 1973)
27. lokakuuta – Luis Brunetto, argentiinalainen kolmiloikkaaja ja olympiamitalisti (k. 1968)
28. lokakuuta – Ilmari Turja, suomalainen kirjailija, lehtimies ja professori (k. 1998)
3. marraskuuta – Leopold III, belgialaisten kuningas (1934–1951) (k. 1983)
3. marraskuuta – André Malraux, ranskalainen kirjailija, seikkailija, poliitikko ja kulttuuriministeri (k. 1976)
9. marraskuuta – Mirja Vesanen, suomalainen nuortenkirjailija (k. 1983)
10. marraskuuta – Penna Tervo, suomalainen pankinjohtaja, SDP:n kansanedustaja ja ministeri (k. 1956)
17. marraskuuta – Walter Hallstein, saksalainen poliitikko ja professori, ensimmäinen Euroopan komission puheenjohtaja (k. 1982)
18. marraskuuta – George Gallup, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä (mielipidetiedusteluiden kehittäjä) (k. 1984)
22. marraskuuta – Joaquín Rodrigo, espanjalainen säveltäjä (k. 1999)
25. marraskuuta – Fernando Tambroni, italialainen poliitikko ja pääministeri (1960) (k. 1963)
28. marraskuuta – Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 1979)
3. joulukuuta – Marja Lahti, suomalainen maalaisliittolainen poliitikko ja ministeri (k. 1967)
5. joulukuuta – Walter Elias Disney (”Walt Disney”), yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja elokuvaohjaaja (k. 1966)
5. joulukuuta – Werner Heisenberg, vuoden 1932 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (kvanttimekaniikan kehittäjä) (k. 1976)
14. joulukuuta – Paul I, Kreikan kuningas (1947–1964) (k. 1964)
16. joulukuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi (k. 1978)
23. joulukuuta – Aune Antti, suomalainen laulaja (k. 1983)
24. joulukuuta – Tordis Maurstad, norjalainen näyttelijä (k. 1997)
25. joulukuuta – Milada Horáková, tšekkoslovakialainen poliitikko ja toisen maailmansodan aikaisen vastarintaliikkeen jäsen (k. 1950)
27. joulukuuta – Maria Magdalena Sieber (”Marlene Dietrich”), saksalainen näyttelijätär (Sininen enkeli) (k. 1992)
28. joulukuuta – Einari Junttila, suomalainen taidemaalari (k. 1975)
31. joulukuuta – Karl-August Fagerholm, Suomen pääministeri ja Eduskunnan puhemies, valtioneuvos (k. 1984)

Tuntematon päivämäärä

Charles Sayers, hollantilainen taidemaalari (k. 1943)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1901 kuolleista henkilöistä

Nobelin palkinnot

Muuta

Kirjallisuusvuosi 1901

Lähteet

↑ Edmund Barton – our first prime minister National Library of Australia. Arkistoitu 21.2.2010. Viitattu 29.7.2010. (englanniksi)
↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 3.10.2023.
↑ The Occasion of the First Award The Nobel Peace Prize 1901

[1] Edmund Barton – our first prime minister National Library of Australia. Arkistoitu 21.2.2010. Viitattu 29.7.2010. (englanniksi)

[2] Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 3.10.2023.

[3] The Occasion of the First Award The Nobel Peace Prize 1901

[1]

[2]

[3]