1953

Vuosi 1953 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

• 7. tammikuuta
  • Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman ilmoitti Yhdysvalloilla olevan vetypommi.
  • Presidentti J. K. Paasikivi palasi sairauslomalta hoitamaan tehtäviään.
• 12. tammikuuta
  • Oslossa perustettiin Viron pakolaishallitus.
  • Neuvostoliitto ilmoitti, että maassa oli paljastettu Ranskan ja Ison-Britannian tukema lääkärien salaliitto, joka tähtäsi useiden korkeiden neuvostojohtajien murhaamiseen, ja että kymmeniä lääkäreitä oli vangittu.
• 13. tammikuuta – Helsingin ylipormestari Eero Rydman valittiin Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kansleriksi.
• 14. tammikuuta – Marsalkka Tito nimitettiin Jugoslavian ensimmäiseksi presidentiksi.
• 15. tammikuuta – Hallitus teki päätöksen Pielisensuun kunnan liittämisestä Joensuun kaupunkiin vuoden 1954 alussa.
• 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerin (1953–1961) virkakausi alkoi.
• 24. tammikuuta
  • Unkari sai suoritetuiksi loppuun sotakorvauksensa Neuvostoliitolle.
  • Suomalainen rahtihöyrylaiva S/S Tirrenia räjähti Punaisellamerellä ruumassa olleen lastin sytyttyä palamaan. Miehistö ehti poistua laivasta ennen räjähdystä.
• 28. tammikuuta
  • Neuvostoliitto syytti Tanskaa osallistumisesta ”Neuvostoliiton vastaisen sodan valmisteluihin”.
  • Helsingissä perustettiin Kemijoki Oy, joka sai haltuunsa valtion vesivoimaoikeudet Kemijoessa. Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tuli pääministeri Urho Kekkonen.
• 31. tammikuuta – Pohjanmeren tulvat: 1 835 kuollutta Alankomaissa, 307 Britanniassa ja satoja merellä.
• 11. helmikuuta
  • Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Israeliin Neuvostoliiton Tel Avivin -suurlähetystöön tehdyn pommi-iskun vuoksi.
  • Suomen hallitus myönsi Alankomaille tulvavahinkojen korjaamiseksi materiaalista apua 50 miljoonan markan arvosta.
• 13. helmikuuta – Pohjoismaiden neuvosto aloitti ensimmäisen istuntokautensa Kööpenhaminassa. Suomi ei ollut vielä mukana.
• 28. helmikuuta – James D. Watson ja Francis Crick ilmoittivat määrittäneensä DNA:n kemiallisen rakenteen. Tulos esitettiin 25. huhtikuuta julkaisussa ”Molecular structure of nucleic acids: a structure for deoxyribose nucleic acid”.
• 1. maaliskuuta – Josif Stalin sai sairauskohtauksen vietettyään iltaa muiden Neuvostoliiton johtajien – Lavrenti Berijan, Georgi Malenkovin, Nikolai Bulganinin ja Nikita Hruštšovin – kanssa.
• 5. maaliskuuta – Josif Stalin kuoli.
• 6. maaliskuuta – Georgi Malenkov nousi Neuvostoliiton päämieheksi ja kommunistipuolueen pääsihteeriksi Stalinin kuoleman jälkeen. Lopullisesti valtakamppailun voitti lopulta Nikita Hruštšov.
• 14. maaliskuuta – Antonín Novotný nimitettiin Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeriksi.
• 22. maaliskuuta – Länsi-Saksa avasi kaupallisen edustuston Helsingissä.
• 25. maaliskuuta – ”Lari-verilöyly” Keniassa, Mau Mau -kapinalliset surmasivat 150 kikujua.
• 26. maaliskuuta – Jonas Salk ilmoitti rokotteesta poliota vastaan.
• 31. maaliskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti esittää ruotsalaisen diplomaatin Dag Hammarskjöldin valintaa YK:n uudeksi pääsihteeriksi tehtävästä eronneen Trygve Lien tilalle.

• 3. huhtikuuta – Sekatyömies Väinö Kilpiäinen surmasi neljä ihmistä ryöstön yhteydessä Soson Seisakkeella Muhoksella.
• 4. huhtikuuta – Neuvostoliitossa vapautettiin Stalinin käskystä tammikuussa vangitut lääkärit, koska heihin kohdistettuja syytteitä ei ollut pystytty näyttämään toteen. Kaikki syytetyt lääkärit olivat olleet juutalaisia.
• 7. huhtikuuta – Dag Hammarskjöld valittiin Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi.
• 16. huhtikuuta – Merenkulkuneuvos Antti Wihuri perusti nimeään kantavan kansainvälisten palkintojen rahaston.
• 17. huhtikuuta – Ylioppilaskunnan Laulajat vietti 70-vuotisjuhliaan.
• 25. huhtikuuta – Ylioppilas Teija Sopanen valittiin Suomen Neidoksi ravintola Kalastajatorpalla Helsingissä.
• 29. huhtikuuta – Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla parhaana taruaiheisena elokuvana. Elokuvan naispääosan esittäjä, Blombergin puoliso Mirjami Kuosmanen, voitti parhaan naisnäyttelijän palkinnon.
• 4. toukokuuta – Vuoden 1952 Miss Universumiksi valitun Armi Kuuselan ilmoitettiin solmineen avioliiton filippiiniläisen liikemiehen Virgilio Hilarion kanssa Japanin pääkaupungissa Tokiossa. He asettuivat asumaan Filippiinien pääkaupunkiin Manilaan.
• 7. toukokuuta – Tukholman kaupunki aloitti 700-vuotisjuhliensa vieton.
• 8. toukokuuta – Suomessa alkoivat jälleen sodista lähtien keskeytyksissä olleet reservin kertausharjoitukset.
• 9. toukokuuta – Ranska suostui Kamputsean väliaikaiseen itsenäisyyteen kuningas Norodom Sihanoukin alaisuudessa.
• 10. toukokuuta – Itäsaksalaisen Chemnitzin kaupungin nimi muutettiin Karl-Marx-Stadtiksi.
• 17. toukokuuta – Kyllikki Saari nähtiin viimeisen kerran elossa Isojoella.
• 22. toukokuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aleksi Aaltosta, Matti Lepistöä, Onni Peltosta ja Jussi Raatikaista vastaan valtakunnanoikeudessa ”salaputkijutun” vuoksi.
• 29. toukokuuta – Sir Edmund Hillary ja Tenzing Norgay nousivat ensi kertaa Mount Everestin huipulle.
• 2. kesäkuuta – Elisabet II:n kruunajaiset Westminster Abbeyssa. Suomea kruunajaisissa edusti pääministeri Urho Kekkonen.
• 13. kesäkuuta – Imre Nagy nousi Unkarin pääministeriksi Mátyás Rákosin tilalle.
• 16. kesäkuuta – Neuvostoliitto ja Jugoslavia solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa, jotka Neuvostoliitto oli katkaissut yksipuolisesti vuonna 1948.
• 17. kesäkuuta – Itä-Saksan kansannousu: Neuvostoliitto määräsi divisioonan joukkoja Itä-Berliiniin kukistamaan kapinan.
• 18. kesäkuuta – Egypti julistettiin tasavallaksi.
• 19. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen aviopari Ethel ja Julius Rosenberg teloitettiin sähkötuolissa Sing Singin vankilassa New Yorkin osavaltiossa tuomittuina Yhdysvaltain atomisalaisuuksien välittämisestä Neuvostoliitolle. Teloitus pantiin toimeen huolimatta kansainvälisistä vastalauseista ja siitä, että pariskunnan voitiin osoittaa olleen hankkeessa mukana enintään välillisesti.^[1]
• 29. kesäkuuta – Pääministeri Urho Kekkonen esitti hallituksensa eronpyynnön.

• 1. heinäkuuta – Koskenkorvan viina tuli myyntiin.
• 1. heinäkuuta – Valtakunnanoikeus kokoontui käsittelemään salaputkijuttua Helsingin Säätytalossa.
• 9. heinäkuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen kolmannelle hallitukselle ja nimitti Kekkosen neljännen hallituksen.
• 10. heinäkuuta – Neuvostoliiton virallinen sanomalehti, Pravda, ilmoitti Lavrenti Berijan syrjäyttämisestä NKVD:n päällikkyydestä. Pravdan mukaan Berija oli ”toiminut ulkomaisen pääoman palveluksessa”, suosinut henkilöpalvontaa ja ”yrittänyt usuttaa ministeriönsä hallitusta vastaan”. Ulkomailla Berijan syrjäyttäminen herätti laajaa hämmästystä ja se tulkittiin oireeksi Stalinin kuoleman jälkeisestä valtataistelusta.
• 12. heinäkuuta – Ensimmäiset Kivi-juhlat järjestettiin Nurmijärven Palojoella.
• 20. heinäkuuta – Neuvostoliitto ja Israel solmivat uudelleen alkuvuonna katkenneet diplomaattisuhteensa.
• 26. heinäkuuta – Fidel Castro johti epäonnistuneen hyökkäyksen Moncadan parakeille Kuubassa.
• 27. heinäkuuta – Korean sota päättyi: Yhdysvallat, Kiinan kansantasavalta ja Pohjois-Korea solmivat aseleposopimuksen.
• 1. elokuuta – Brittiläiset siirtomaat Pohjois- ja Etelä-Rhodesia sekä Njassamaa (nykyiset Sambia, Zimbabwe ja Malawi) yhdistettiin Keski-Afrikan liittovaltioksi.
• 18. elokuuta – Yhdysvalloissa julkistettiin eläintieteilijä Alfred Kinseyn maailmanlaajuista kohua herättänyt tutkimus naisten sukupuolikäyttäytymisestä.
• 19. elokuuta – ”Operaatio Ajax”: CIA auttoi syrjäyttämään Mohammed Mossadeqin hallituksen Iranissa pitääkseen šaahi Mohammad Reza Pahlaviin valtaistuimella.
• 20. elokuuta – Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
• 7. syyskuuta – Nikita Hruštšov nimitettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean johtajaksi.
• 18. syyskuuta – Valtakunnanoikeus antoi päätöksensä salaputkijutussa. Matti Lepistö ja Jussi Raatikainen tuomittiin sakkoihin ja korvauksiin, Aleksi Aaltonen ja Onni Peltonen vapautettiin syytteistä.
• 26. syyskuuta
  • Sokerin säännöstely päättyi Britanniassa.
  • Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen muotoilema Eino Leinon patsas paljastettiin Esplanadin puistossa Helsingissä.
• 28. syyskuuta – Puolan hallitus erotti ”kumouksellisesta toiminnasta” syytetyn kardinaali Stefan Wyszynskin virastaan.

• 3. lokakuuta – Kustannusyhtiö WSOY vietti 75-vuotisjuhlaansa.
• 5. lokakuuta – Porvoon edustalla Suomenlahdella vihittiin käyttöön Kalbådagrundin radio-ohjattava majakka.
• 9. lokakuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius sai ensimmäisen Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Kirjailija Aino Kallas sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon.
• 11. lokakuuta – Isojoella löydettiin 17. toukokuuta kadonneen Kyllikki Saaren ruumis suohautaan peitettynä. Isojoen kirkossa 25. lokakuuta pidettyihin hautajaisiin osallistui noin 25 000 henkilöä.
• 23. lokakuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen vaalikauden pidentämisestä kolmivuotisesta nelivuotiseksi.
• 17. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen neljännelle hallitukselle ja nimitti Suomen Pankin pääjohtajan Sakari Tuomiojan muodostaman ”asiantuntijahallituksen”. Uuden hallituksen toiminnan painopisteeksi tuli talouspolitiikka.
• 20. marraskuuta – Kahden Machin nopeus ylitettiin ensimmäisen kerran. Edwardsin lentotukikohdasta lähteneen koekoneen, Douglas Skyrocketin ohjaimissa oli A. Scott Crossfield. Kone lähetettiin ennätyslennolleen B-29 -pommikoneesta.
• 21. marraskuuta – British Natural History Museum ilmoitti Piltdownin ihmisen kallon olleen väärennös.
• 27. marraskuuta – Hiihtäjä Veikko Hakulinen valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä toisena vuonna peräkkäin.
• 29. marraskuuta – Ranskan laskuvarjojoukot valtasivat Điện Biên Phủn.
• 4. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti pankinjohtaja, varatuomari Tor Brenningin Ahvenanmaan uudeksi maaherraksi vuoden 1954 alusta lukien. Edellinen maaherra Herman Koroleff siirtyi eläkkeelle.
• 8. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi maaliskuussa 1954.
• 16. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Lavrenti Berijan ja kuuden hänen ”rikostoverinsa” syyllistyneen maanpetokseen.
• 21. joulukuuta – Iranin entinen pääministeri Mohammed Mossadeq tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen maanpetoksesta.
• 23. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Lavrenti Berijan teloituksesta.
• 30. joulukuuta – Ensimmäiset väritelevisiot tulivat myyntiin 1 175 dollarin hintaan. Ensimmäiset väreissä lähetetyt ohjelmat olivat: Kukla, Fran and Ollie (NBC) ja The Colgate Comedy Hour with Donald O'Connor (RCA).
• 31. joulukuuta – Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (SOTEVA) toiminta päättyi virallisesti.

• Ensimmäinen Corvette esiteltiin Motorama Show’ssa
• joulukuu – Ensimmäinen PlayboyPlayboy-lehti ilmestyi.

• Ensimmäinen Tekniikan Maailma -lehti ilmestyi.
• Ensimmäinen James Bond -kirja Casino Royale ilmestyi.
• Suomen ainoa, Orivedellä toiminut leprasairaala suljettiin.

• 3. tammikuuta – Peter Taylor, englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 5. tammikuuta – Pamela Sue Martin, yhdysvaltalainen näyttelijä (Dynastia)
• 6. tammikuuta – Malcolm Young, australialainen kitaristi ("AC/DC") (k. 2017)
• 15. tammikuuta – Kent Hovind (”Dr. Dino”), yhdysvaltalainen kreationisti
• 21. tammikuuta – Paul Allen, yhdysvaltalainen yrittäjä (toinen Microsoftin perustajista) (k. 2018)
• 22. tammikuuta
  • Hillevi Aalto, suomalainen muotitaiteilija (k. 2009)
  • Jürgen Pommerenke, saksalainen jalkapalloilija
• 24. tammikuuta – Kalervo Halonen (”Kassu Halonen”), suomalainen muusikko ja lauluntekijä
• 25. tammikuuta – Roger Steptoe, brittiläinen säveltäjä
• 26. tammikuuta – Anders Fogh Rasmussen, tanskalainen poliitikko, Naton pääsihteeri ja Tanskan ent. pääministeri
• 27. tammikuuta – Frank Augustyn, kanadalainen balettitanssija
• 28. tammikuuta – Tapio Raatikainen, suomalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 4. helmikuuta – Jerome Powell, yhdysvaltalainen juristi, Federal Reserve Systemin pääjohtaja
• 6. helmikuuta – Elisabeth Öhman, ruotsalais-suomalainen näyttelijä
• 11. helmikuuta
  • Roxolana Roslak, ukrainalais-kanadalainen oopperalaulaja
  • Raija Siekkinen, suomalainen kirjailija (k. 2004)
• 14. helmikuuta – Ilkka Hanski, suomalainen ekologi ja tieteen akateemikko (k. 2016)
• 16. helmikuuta – Jaakko Teppo, suomalainen kansantaiteilija, trubaduuri ja satiirikko (k. 2024)
• 17. helmikuuta – Pertti Karppinen, suomalainen soutaja (kolminkertainen olympiavoittaja)
• 19. helmikuuta – Cristina Fernández de Kirchner, Argentiinan presidentti 2007–2015
• 20. helmikuuta – Jorma Pitkämäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja (k. 2016)
• 21. helmikuuta – William Petersen, yhdysvaltalainen näyttelijä, televisio- ja elokuvatuottaja
• 25. helmikuuta – José María Aznar, Espanjan pääministeri 1996–2004
• 27. helmikuuta – Martti Korhonen, suomalainen poliitikko
• 28. helmikuuta – Paul Krugman, vuoden 2008 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
• 3. maaliskuuta – Robyn Hitchcock, brittiläinen laulaja, lauluntekijä ja psych folk -taiteilija
• 9. maaliskuuta – Aleksandr Raskatov, venäläinen säveltäjä
• 10. maaliskuuta – Åke Edwardson, ruotsalainen kirjailija
• 11. maaliskuuta – Derek Daly, irlantilainen Formula 1 -kuljettaja^[2][3]
• 12. maaliskuuta – Ronald Jeremy Hyatt (”Ron Jeremy”), yhdysvaltalainen aikuisviihdenäyttelijä
• 16. maaliskuuta
  • Isabelle Huppert, ranskalainen näyttelijä
  • Richard Stallman (”RMS”), yhdysvaltalainen ohjelmoija (vapaiden ohjelmistojen liikkeen, GNU-projektin ja Free Software Foundationin perustaja)
• 24. maaliskuuta – Martti-Mikael Järvinen, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja säveltäjä

• 1. huhtikuuta
  • Oliver Ivanovitš, kosovolainen serbipoliitikko (k. 2018)
  • François Papineau-Couture, kanadalainen soitinrakentaja ja huilisti
• 2. huhtikuuta – Eivind Reiten, norjalainen poliitikko
• 6. huhtikuuta – Poju Zabludowicz, suomalainen liikemies
• 8. huhtikuuta – Mikko Räisänen, suomalainen toimitusjohtaja
• 11. huhtikuuta
  • Miikka Ruokanen, suomalainen professori
  • Guy Verhofstadt, Belgian pääministeri
  • Andrew Wiles, brittiläinen matemaatikko
• 13. huhtikuuta – Brigitte Macron, Ranskan presidentti Emmanuel Macronin puoliso
• 23. huhtikuuta – Vivienne Spiteri, maltalais-kanadalainen cembalisti ja musiikkipedagogi
• 25. huhtikuuta – Tuomo Jormakka, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2021)
• 5. toukokuuta – Dieter Zetsche, saksalainen liikemies, Mercedes-Benzin pääjohtaja
• 6. toukokuuta – Anthony Blair (”Tony Blair”), Ison-Britannian pääministeri 1997–2007
• 9. toukokuuta – Timo Tapio Kojo (”Kojo”), suomalainen rock-, soul- ja funk-laulaja
• 11. toukokuuta – Giancarlo Flati, italialainen taiteilija ja kirurgi
• 15. toukokuuta – Michael Gordon Oldfield (”Mike Oldfield”), brittiläinen säveltäjä
• 16. toukokuuta – Pierce Brosnan, irlantilainen näyttelijä
• 17. toukokuuta – Perttu Vartiainen, suomalainen maantieteilijä ja professori (k. 2017)
• 24. toukokuuta – Alfred Molina, brittiläinen näyttelijä
• 25. toukokuuta – Daniel Passarella, argentiinalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 29. toukokuuta – Arto Lindsay, yhdysvaltalainen muusikko, säveltäjä ja lauluntekijä
• 31. toukokuuta – Pirkka-Pekka Petelius, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja
• 1. kesäkuuta
  • Xi Jinping, Kiinan presidentti
  • Jorma Vokkolainen, suomalainen Vasemmistoliiton kansanedustaja (k. 2001)
• 3. kesäkuuta – Loalwa Braz, brasilialainen laulaja ja lauluntekijä (k. 2017)
• 7. kesäkuuta
  • Colleen Camp, yhdysvaltalainen näyttelijä
  • Johnny Clegg, eteläafrikkalainen muusikko (k. 2019)
• 9. kesäkuuta – Calestous Juma, kenialainen tieteilijä (k. 2017)
• 12. kesäkuuta – Tess Gerritsen, yhdysvaltalainen jännityskirjailija
• 13. kesäkuuta – Atso Almila, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä
• 20. kesäkuuta – Harri Nykänen, suomalainen rikostoimittaja ja kirjailija (k. 2023)
• 21. kesäkuuta – Benazir Bhutto, Pakistanin kaksinkertainen pääministeri (k. 2007)
• 22. kesäkuuta – Cyndi Lauper, yhdysvaltalainen säveltäjä, poplaulaja, näyttelijä ja filantrooppi
• 24. kesäkuuta – William Moerner, vuoden 2014 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fysikaalinen kemisti
• 26. kesäkuuta – Robert Davi, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja ohjaaja
• 28. kesäkuuta – Simo Rundgren, suomalainen keskustalainen poliitikko

• 1. heinäkuuta – David Gulpilil, australialainen tanssija ja näyttelijä (k. 2021)
• 8. heinäkuuta – Sakari Kukko, suomalainen muusikko ("Piirpauke")
• 9. heinäkuuta
  • Jaakko Ilves, suomalainen viulisti ja viulumusiikin lehtori
  • Juho Juntunen, suomalainen pilapiirtäjä ja toimittaja
• 10. heinäkuuta – John Edwards, yhdysvaltalainen poliitikko
• 11. heinäkuuta
  • Leon Spinks, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä ja olympiavoittaja (k. 2021)
  • Eero Ylitalo, suomalainen tietokilpailija
• 13. heinäkuuta
  • Violeta Dinescu, romanialainen säveltäjä
  • Olli-Pekka Kallasvuo, suomalainen toimitusjohtaja (Nokia)
• 14. heinäkuuta – Beverle Buell (”Bebe Buell”), yhdysvaltalainen malli ja laulaja
• 15. heinäkuuta – Jean-Bertrand Aristide, Haitin kolminkertainen presidentti
• 20. heinäkuuta – Dave Evans, walesilais-australialainen laulaja
• 21. heinäkuuta – Raimo Salo, suomalainen sotakamreeri, muusikko, opistoupseeri evp.
• 23. heinäkuuta – Najib Razak, Malesian pääministeri
• 27. heinäkuuta – Esa Saarinen, suomalainen filosofi (Punk-akatemia)
• 29. heinäkuuta – Geddy Lee, kanadalainen muusikko
• 30. heinäkuuta – Anne Linnet, tanskalainen muusikko
• 6. elokuuta
  • Juha Kilpiä, suomalainen kenraalimajuri
  • Monica Morell, sveitsiläinen iskelmätaiteilija
• 8. elokuuta – Nigel Mansell, englantilainen Formula 1 -kuljettaja^[4][5]
• 9. elokuuta – Jean Tirole, vuoden 2014 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut ranskalainen taloustieteen professori
• 11. elokuuta – Terry Gene Bollea (”Hulk Hogan”), yhdysvaltalainen show-painija ja näyttelijä
• 14. elokuuta – James Horner, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvasäveltäjä (Titanic) (k. 2015)
• 15. elokuuta – Maija Hänninen, suomalainen balettitanssija ja -pedagogi
• 16. elokuuta – Kirsti Otsamo, suomalainen näyttelijä
• 17. elokuuta – Herta Müller, vuoden 2009 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut romaniansaksalainen kirjailija
• 25. elokuuta – Hans Christian Schmidt, tanskalainen poliitikko
• 27. elokuuta – Peter Stormare, ruotsalainen näyttelijä
• 2. syyskuuta – John Zorn, yhdysvaltalainen avantgarde-säveltäjä ja muusikko
• 6. syyskuuta – Anne Lockhart, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. syyskuuta – Ami Aspelund, suomalainen laulaja
• 10. syyskuuta – Hannu Siren, suomalainen kuvanveistäjä
• 11. syyskuuta – Lars Haagensen ("Lars H.U.G."), tanskalainen muusikko
• 15. syyskuuta – Kari J. Ristolainen, suomalainen näyttelijä
• 17. syyskuuta – Kari Väänänen, suomalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja
• 18. syyskuuta – Yoshihiro Takahashi, japanilainen sarjakuvapiirtäjä
• 21. syyskuuta – Lars Saabye Christensen, norjalainen kirjailija
• 24. syyskuuta – Kari Nenonen, suomalainen kuntayhtymäjohtaja
• 27. syyskuuta – Mata Amritanandamayi Devi (”Äiti Amma”), intialainen hyväntekijä
• 28. syyskuuta – Otmar Hasler, Liechtensteinin pääministeri

• 7. lokakuuta – Hector Samuel Juan Torres (”Tico Torres”), yhdysvaltalainen rumpali ("Bon Jovi")
• 8. lokakuuta – Päivi Tapola, suomalainen kirjailija
• 12. lokakuuta – Jukka Kekkonen, suomalainen oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori
• 14. lokakuuta – Kazumi Watanabe, japanilainen fuusiojazz-sähkökitaristi
• 15. lokakuuta – Kai Ekholm, Suomen Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja
• 19. joulukuuta – Daniel Nlandu Mayi, kinshasankongolainen roomalaiskatolinen piispa (k. 2021)
• 22. lokakuuta – Tapani Länsiö, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja
• 26. lokakuuta – Roger Allam, englantilainen näyttelijä
• 2. marraskuuta – Hjallis Harkimo, suomalainen liikemies, urheilujohtaja, purjehtija ja kansanedustaja
• 3. marraskuuta – Kate Capshaw, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. marraskuuta – Maarit Hurmerinta, suomalainen laulaja
• 18. marraskuuta – Kath Soucie, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 23. marraskuuta – Vladimir Agopov, suomalainen säveltäjä ja musiikinopettaja
• 26. marraskuuta – Sinikka Nopola, suomalainen kirjailija, pakinoitsija ja kolumnisti (k. 2021)
• 27. marraskuuta – Lyle Mays, kanadalainen jazzpianisti
• 1. joulukuuta – Victor Ambros, vuoden 2024 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen kehitysbiologi
• 2. joulukuuta – Pertti Sveholm, suomalainen näyttelijä, teatteri- ja oopperaohjaaja
• 8. joulukuuta – Kim Basinger, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja malli
• 14. joulukuuta – Tore Elias Hoel, norjalainen kirjailija
• 15. joulukuuta – Randy Parton, yhdysvaltalainen muusikko, näyttelijä ja liikemies (k. 2021)
• 17. joulukuuta – Ikue Mori, japanilainen perkussionisti, säveltäjä ja graafinen suunnittelija
• 18. joulukuuta – Sakari Tamminen, suomalainen yritysjohtaja
• 19. joulukuuta – Audrey Mildmay, brittiläinen oopperalaulaja
• 21. joulukuuta – Marja Manninen, suomalainen toimittaja
• 23. joulukuuta – Maria Vladimirovna Romanova, venäläinen suuriruhtinatar
• 26. joulukuuta – Toomas Hendrik Ilves, Viron presidentti
• 27. joulukuuta – Steven Dann, israelilainen alttoviulisti
• 28. joulukuuta – Ari Talkamo, suomalainen muusikko
• 29. joulukuuta – Gali Atari, israelilainen näyttelijä ja laulaja
• 30. joulukuuta – Arto Minkkinen, suomalainen teatteriohjaaja ja näyttelijä

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1953 kuolleista henkilöistä

• 1. tammikuuta
  • Emil Elo, suomalainen toimittaja ja sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1879)
  • Hiram King Williams (”Hank Williams”), yhdysvaltalainen country-laulaja (s. 1923)
• 2. tammikuuta – Guccio Gucci, italialainen liikemies ja muotisuunnittelija (s. 1881)
• 10. tammikuuta – Theo Mackeben, saksalainen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä (s. 1897)
• 29. tammikuuta – Reginald Wingate, brittiläinen kenraali, Egyptin ja Sudanin valtionhoitaja ensimmäisen maailmansodan aikana (s. 1861)
• 30. tammikuuta
  • Ernst August, Braunschweigin herttuakunnan viimeinen hallitsija 1913–1918 (s. 1887)
  • Johan Lindström, suomalainen lentäjä ja lentokoneenrakentaja (s. 1908)
• 3. helmikuuta – Kaapre Tynni, inkerinsuomalainen opettaja ja päätoimittaja (s. 1877)
• 12. helmikuuta – Eino Jurkka, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1894)
• 20. helmikuuta – Vilius Storosta (”Vydūnas”), liettualainen kirjailija, runoilija ja filosofi (s. 1868)
• 23. helmikuuta – Francesco Saverio Nitti, italialainen poliitikko (s. 1868)
• 24. helmikuuta – Gerd von Rundstedt, saksalainen sotamarsalkka (s. 1875)
• 27. helmikuuta – Gabriel Engberg, suomalainen taidemaalari (s. 1872)
• 5. maaliskuuta
  • Sergei Prokofjev, neuvostoliittolainen säveltäjä (s. 1891)
  • Josif Vissarionovitš Džugašvili (”Josif Stalin”), georgialainen bolševikkivallankumouksellinen ja Neuvostoliiton diktaattori (s. 1878)
• 7. maaliskuuta – Juho Virtanen, suomalainen ammattientarkastaja ja kansanedustaja (s. 1870)
• 13. maaliskuuta – Johan Laidoner, virolainen kenraali (s. 1884)
• 14. maaliskuuta – Klement Gottwald, Tšekkoslovakian presidentti (s. 1896)
• 22. maaliskuuta – Elias Saarinen, suomalainen kirjailija (s. 1896)
• 24. maaliskuuta – Mary, Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaan Yrjö V:n puoliso (s. 1867)
• 25. maaliskuuta – Signe Vessman, ruotsalainen poliitikko (s. 1879)
• 30. maaliskuuta – Heikki Kekoni, suomalainen jääkärikenraali (s. 1893)

• 3. huhtikuuta – Vilhelm Andersen, tanskalainen kirjallisuushistorioitsija (s. 1864)
• 3. huhtikuuta – Jean Epstein, ranskalainen elokuvaohjaaja, elokuvateoreetikko ja kirjailija (s. 1897)
• 4. huhtikuuta – Kaarle II, Romanian kuningas (1930–1940) (s. 1893)
• 9. huhtikuuta – Hans Reichenbach, saksalais-yhdysvaltalainen tieteenfilosofi (s. 1891)
• 21. huhtikuuta – Reino Rauanheimo, suomalainen kirjailija (s. 1901)
• 3. toukokuuta – Vihtori Mäkelä, suomalainen ratamestari ja kansanedustaja (s. 1869)
• 8. toukokuuta – Edvard Merikari, suomalainen kirjailija, toimittaja ja runoilija (s. 1869)
• 14. toukokuuta – Tamar Abakelia, georgialainen kuvanveistäjä, lavastussuunnittelija ja kuvittaja (s. 1905)
• 15. toukokuuta – Armas Antila, suomalainen pappi ja kirjailija (s. 1903)
• 16. toukokuuta – Jean Baptiste Reinhardt (”Django Reinhardt”), belgialainen jazzmuusikko (s. 1910)
• 17. toukokuuta – Carl von Bardolff, itävaltaunkarilainen ja saksalainen kenraali ja kirjailija (s. 1865)
• 20. toukokuuta – Onni Fredrikson, suomalainen yritysjohtaja ja kauppaneuvos (s. 1885)
• 21. toukokuuta – Ernst Zermelo, saksalainen matemaatikko (s. 1871)
• 22. toukokuuta – Martti Airila, suomalainen kielitieteilijä (s. 1878)
• 23. toukokuuta – Edvard Pajunen, suomalainen kauppias ja kauppaketjun perustaja (s. 1888)
• 27. toukokuuta – Otto Meissner, saksalainen virkamies (s. 1880)
• 30. toukokuuta
  • Emil Hurja, amerikansuomalainen poliittinen vaikuttaja, toimittaja ja kirjailija (s. 1892)
  • Carl Scarborough, yhdysvaltalainen autourheilija (s. 1914)^[6][7]
• 1. kesäkuuta – Verner Thomé, suomalainen taidemaalari (s. 1878)
• 5. kesäkuuta – Bill Tilden, yhdysvaltalainen tennispelaaja (s. 1893)
• 16. kesäkuuta – Lauri Saari, suomalainen taidemaalari (s. 1888)
• 19. kesäkuuta
  • Ethel Rosenberg, yhdysvaltalainen vakoilusta syytetty kommunisti (teloitettiin) (s. 1918)
  • Julius Rosenberg, yhdysvaltalainen Neuvostoliiton hyväksi toiminut vakooja (teloitettiin) (s. 1915)
• 30. kesäkuuta – Elsa Beskow, ruotsalainen kirjailija, kuvittaja ja taidemaalari (s. 1874)

• 5. heinäkuuta – Ruffo Cafiero Titta (”Titta Ruffo”, ”Leijona”), italialainen oopperalaulaja (s. 1877)
• 7. heinäkuuta – Esko Hakkila, suomalainen juristi, eduskunnan oikeusasiamies, hallintoneuvos ja päätoimittaja (s. 1893)
• 12. heinäkuuta – Joseph Jongen, belgialainen urkuri ja säveltäjä (s. 1873)
• 14. heinäkuuta – Richard von Mises, itävaltalaissyntyinen matemaatikko ja fyysikko (s. 1883)
• 16. heinäkuuta
  • Hilaire Belloc, brittiläinen kirjailija ja poliitikko (s. 1870)
  • Veli Räsänen, suomalainen biologi ja jäkälätutkija (s. 1888)
• 30. kesäkuuta – Elsa Beskow, ruotsalainen kirjailija, kuvittaja ja maalari (s. 1874)
• 27. heinäkuuta – Arthur af Forselles, suomalainen lääkäri, professori ja poliitikko (s. 1864)
• 28. heinäkuuta – Nikólaos Plastíras, kreikkalainen kenraali ja Kreikan pääministeri (s. 1883)
• 1. elokuuta – William Pepperell Montague, yhdysvaltalainen filosofi (s. 1873)
• 8. elokuuta
  • Raymond Frau, ranskalainen varieteetaiteilija ja elokuvanäyttelijä (s. 1887)
  • Christian Pierre Mathiesen, norjalainen poliitikko (s. 1870)
• 14. elokuuta – Fredrik Ludvig Konow, norjalainen poliitikko (s. 1864)
• 16. elokuuta – Carl Wilhelms, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1889)
• 21. elokuuta – Henry Rein, suomenruotsalainen toimittaja ja lehdenkustantaja (s. 1884)
• 24. elokuuta – Ellen Svinhufvud, presidentti P. E. Svinhufvudin puoliso (s. 1869)
• 26. elokuuta
  • Heikki Klemetti, suomalainen kuoronjohtaja, kirjailija ja säveltäjä (Oi kallis Suomenmaa) (s. 1876)
  • Iivari Leiviskä, suomalainen maantieteilijä ja professori (s. 1876)
  • Kaarlo Ruuskanen, suomalainen diplomaatti, lähetysneuvos ja liikemies (s. 1891)
• 27. elokuuta – Siiri Loimaranta, suomalainen opettaja ja kristillinen järjestötyöntekijä (s. 1873)
• 2. syyskuuta – Iivari Leiviskä, suomalainen maantieteen professori (s. 1876)
• 6. syyskuuta – J. E. Mikkola, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1899)
• 14. syyskuuta – Sigrid Sundgren-Schnéevoigt, suomalainen pianisti (s. 1878)
• 16. syyskuuta – Harald Jensen, suomalainen vuorineuvos, diplomi-insinööri ja yritysjohtaja (s. 1882)
• 27. syyskuuta – Antero Nyman, suomalainen diplomi-insinööri ja jalkapallovaikuttaja (s. 1893)
• 18. syyskuuta – Charles de Tornaco, belgialainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1927)^[8][9]
• 21. syyskuuta – Bengt Carlson suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja (s. 1890)
• 24. syyskuuta
  • Hugo Melart, suomalainen pormestari, toimitusjohtaja ja kauppaneuvos (s. 1879)
  • Sergei Vinogradski, ukrainalais-venäläinen mikrobiologi (s. 1856)
• 27. syyskuuta – Hans Fritzsche, saksalainen lehtimies (s. 1900)
• 28. syyskuuta – Edwin Hubble, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (s. 1889)

• 4. lokakuuta – Oscar Bernadotte, Ruotsin prinssi (s. 1859)
• 8. lokakuuta – Nigel Bruce, brittiläinen näyttelijä (s. 1895)
• 12. lokakuuta – Hjalmar Hammarskjöld, Ruotsin pääministeri 1914–1917 (s. 1862)
• 27. lokakuuta – Eero Mäkinen, suomalainen yritysjohtaja ja ministeri (s. 1886)
• 30. lokakuuta – Emmerich Kálmán, unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä (s. 1882)
• 7. marraskuuta – Gustaf Strandberg, suomalainen arkkitehti (s. 1898)
• 8. marraskuuta – Ivan Bunin, vuoden 1933 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut venäläinen kirjailija (s. 1870)
• 9. marraskuuta
  • Ibn Sa’ud, Saudi-Arabian kuningas (s. 1876)
  • Dylan Thomas, walesilainen runoilija (s. 1914)
• 19. marraskuuta – Hugo Backmansson, suomalainen kuvataiteilija (s. 1860)
• 21. marraskuuta – Felice Bonetto, italialainen kilpa-autoilija (s. 1903)^[10][11]
• 23. marraskuuta – Felix Moncla, yhdysvaltalainen sotilaslentäjä (s. 1926)
• 25. marraskuuta – Hans Ystgaard, norjalainen poliitikko (s. 1882)
• 26. marraskuuta – Armas Rankka, suomalainen arkkitehti (s. 1878)
• 27. marraskuuta – Eugene O'Neill, vuoden 1936 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija (Pitkän päivän matka yöhön) (s. 1888)
• 29. marraskuuta – Hannes Teppo, suomalainen kielitieteilijä (s. 1898)
• 30. marraskuuta – Francis Picabia, ranskalainen avantgardetaidemaalari (s. 1879)
• 5. joulukuuta – Aarne Halla, suomalainen päätoimittaja, toimitusjohtaja ja talousneuvos (s. 1895)
• 12. joulukuuta – Kaarlo Kallioniemi, suomalainen pikakirjoittaja, pikakirjoituksen opettaja ja oppikirjojen laatija (s. 1883)
• 15. joulukuuta – George White, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja Ohion kuvernööri (s. 1872)
• 19. joulukuuta – Robert A. Millikan, vuoden 1923 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1868)
• 23. joulukuuta
  • Lavrenti Berija, neuvostoliittolainen poliitikko (NKVD:n johtaja) (s. 1899) (teloitettiin)
  • Vladimir Dekanozov, neuvostoliittolainen diplomaatti ja poliitikko (s. 1898)
• 26. joulukuuta – David Milne, kanadalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kirjailija (s. 1882)
• 27. joulukuuta – Julian Tuwim, puolalainen kirjailija (s. 1894)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Frits Zernike
• Nobelin kemianpalkinto: Hermann Staudinger
• Nobelin lääketieteen palkinto: Hans Krebs ja Fritz Lipmann
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Sir Winston Churchill
• Nobelin rauhanpalkinto: George Marshall

• Elokuvavuosi 1953
• Kirjallisuusvuosi 1953
• Musiikkivuosi 1953
• Urheiluvuosi 1953

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1953 Wikimedia Commonsissa