1955

Vuosi 1955 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

• 1. tammikuuta − Runsaan kymmenen neliökilometrin alue siirrettiin Tyrvään kunnasta Vammalan kauppalaan. Lahden kaupunkiin siirrettiin laajoja alueita Nastolan ja Orimattilan kunnista.
• 2. tammikuuta – Panaman presidentti José Antonio Remón Cantera murhattiin.
• 6. tammikuuta − Arkkipiispa Ilmari Salomies vihki Oulun hiippakunnan uuden piispan Olavi Heliövaaran virkaansa Oulun tuomiokirkossa.
• 9. tammikuuta – Hemmo Silvennoinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Saksan-Itävallan mäkiviikon.
• 21. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi vahvisti asetuksen uudesta keskusrikospoliisista, jonka ensimmäiseksi päälliköksi tuli sisäministeriön poliisineuvos Kosti Vasa.
• 23. tammikuuta – Kansanpuolue valitsi Helsingin kaupunginjohtajan, ylipormestari Eero Rydmanin, presidenttiehdokkaakseen vuoden 1956 presidentinvaaliin.
• 25. tammikuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto lakkautti Saksan kanssa vuodesta 1941 voimassa olleen sotatilan.
• 25. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtajan Rainer von Fieandtin Suomen Pankin pääjohtajaksi.
• 30. tammikuuta – SDP:n kansanedustaja, toimittaja ja pakinoitsija Yrjö Kilpeläinen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Suomen Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Valdemar Liljeström.
• 3. helmikuuta − Tšekkoslovakia lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan.
• 8. helmikuuta – Nikolai Bulganin syrjäytti Georgi Malenkovin Neuvostoliiton johdosta.
• 9. helmikuuta − Kiina ilmoitti, että maassa oli siirrytty "vapaaehtoisesta" pakolliseen asepalvelukseen.
• 13. helmikuuta – Israel sai haltuunsa neljä seitsemästä Kuolleen meren kääröstä.
• 18. helmikuuta − Puola lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan.
• 21. helmikuuta − Diplomi-insinööri Uolevi Raade nimitettiin Neste Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän oli toiminut yhtiön pääjohtajana vuodesta 1952.
• 25. helmikuuta − Jääkäriliike vietti 40-vuotisjuhlansa Turussa. Juhlaan osallistui liki 140 jääkäriä.
• 1. maaliskuuta − Bulgaria lakkautti Saksan kanssa voimassa olleen sotatilan.
• 1. maaliskuuta − Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti, että Helsingissä lokakuussa 1950 kadonnut italialaissyntyinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo oleskeli Moskovassa. Myöhemmin hän siirtyi työskentelemään Dubnan ydintutkimuskeskukseen.
• 6. maaliskuuta – Ensimmäinen Pirkan Hiihto järjestettiin. 87 kilometriä pitkä latu ulottui Hämeenkangasta pitkin Niinisalosta Tampereelle.
• 18. maaliskuuta − Paavi Pius XII perusti katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan ja nimitti sen piispaksi Suomen katolista kirkkoa jo 20 vuotta johtaneen Gulielmus Cobbenin.
• 25. maaliskuuta – Yhdysvaltain tulli takavarikoi 520 kappaletta Allen Ginsbergin runoa "Huuto" siveettömänä.

• 5. huhtikuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta terveyssyistä, hänen seuraajakseen tuli Anthony Eden.
• 11. huhtikuuta – Air Indian omistama Kashmir Princess -matkustajalentokone tuhoutui Etelä-Kiinan merellä.
• 18. huhtikuuta – Albert Einstein kuoli.
• 18. huhtikuuta − Unkarin pääministeri Imre Nagy erotettiin.
• 18. huhtikuuta – Bandungin konferenssi alkoi Indonesiassa.
• 24. huhtikuuta – Kokoomus valitsi puoluekokouksessaan puheenjohtajakseen kansanedustaja, rehtori Jussi Saukkosen ja presidenttiehdokkaakseen suurlähettiläs Sakari Tuomiojan.
• 5. toukokuuta – Saksan liittotasavallasta tuli itsenäinen valtio.
• 9. toukokuuta – Kylmä sota: Saksan liittotasavalta liittyi Natoon.
• 11. toukokuuta – Japanilainen junalautta Shiunmaru törmäsi Seton sisämerellä sumussa Ukomaru 3 -rahtilaivaan ja upposi. 166 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli. Kuolleista suurin osa oli luokkaretkellä olleita koululaisia.^[1][2]
• 14. toukokuuta – Kahdeksan itäblokin maata solmi puolustusliiton Varsovassa.
• 14. toukokuuta − Sveitsin Montreux’ssä paljastettiin marsalkka Mannerheimin muistomerkki.
• 15. toukokuuta – Itävallan valtiosopimus (Österreichischer Staatsvertrag) allekirjoitettiin.
• 24. toukokuuta − Radioinsinööriseuran televisiokerho järjesti Suomen ensimmäisen julkisen televisiolähetyksen, joka lähetettiin Teknillisen Korkeakoulun radiolaboratoriosta Helsingissä. Lähetyksen ohjasi ja juonsi näyttelijä Lasse Pöysti.
• 26. toukokuuta − Neuvostoliiton johtomiehet Nikita Hruštšov ja Nikolai Bulganin saapuivat vierailulle Jugoslaviaan.
• 30. toukokuuta − Oulun kaupunki vietti 350-vuotisjuhliaan.
• 2. kesäkuuta − Neuvostoliitto ja Jugoslavia solmivat ystävyyssopimuksen.
• 4. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheimin patsas paljastettiin Seinäjoella.
• 8. kesäkuuta − Ruotsin prinsessa Sibylla ja hänen tyttärensä prinsessat Désirée ja Birgitta saapuivat vierailulle Suomeen.
• 6. kesäkuuta – SDP valitsi eduskunnan puhemiehen K.-A. Fagerholmin presidenttiehdokkaakseen.
• 11. kesäkuuta – Yli 80 katsojaa sai surmansa kilpa-auton syöksyttyä yleisön joukkoon ja räjähdettyä Le Mansin autokilpailussa Ranskassa.^[3]
• 11. kesäkuuta − Miss Suomi Inga-Britt Söderberg valittiin Helsingin Messuhallissa Miss Euroopaksi.
• 12. kesäkuuta – RKP valitsi presidenttiehdokkaakseen entisen pääministerin Ralf Törngrenin.
• 12. kesäkuuta − Köyliönjärven Kirkkokarilla Köyliössä paljastettiin piispa Henrikin muistomerkki, josta muodostui Suomen katolisten pyhiinvaelluskohde.
• 13. kesäkuuta – SKDL valitsi presidenttiehdokkaakseen kansanedustaja Eino Kilven.
• 16. kesäkuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1960 talvikisat Squaw Valleylle ja kesäkisat Roomalle.

• 16. heinäkuuta − Vakoilusta vuonna 1949 elinkautiseen vankeuteen tuomittu kardinaali József Mindszenty vapautettiin vankilasta Unkarissa.
• 17. heinäkuuta – Disneyland avattiin Anaheimissa Kaliforniassa.
• 18. heinäkuuta – Weldon Kees, yhdysvaltalainen runoilija, kriitikko sekä romaani- ja novellikirjailija katosi. Hänen kohtalonsa on jäänyt epäselväksi.
• 18. heinäkuuta − Genevessä Sveitsissä alkoi ”neljän suuren” konferenssi, johon osallistuivat Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower, Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Bulganin, Ranskan pääministeri Edgar Faure ja Ison-Britannian pääministeri Anthony Eden. Konferenssi päättyi 23. heinäkuuta.
• 27. heinäkuuta – Liittoutuneiden miehitys päättyi Itävallassa (se oli alkanut 9. toukokuuta 1945).
• 1. elokuuta − Kirjailija Toivo Pekkanen nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi.
• 2. elokuuta − Marsalkka Tito nimesi puheessaan Josif Stalinin pääsyylliseksi Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteiden katkeamiseen vuonna 1948.
• 6. elokuuta − Lahden kaupunki vietti 50-vuotisjuhliaan.
• 10. elokuuta – Pääministeri Urho Kekkonen ehdotti Suomen liittymistä Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
• 20. elokuuta – berberisissit hyökkäsivät Atlasvuorten alueella Marokossa kahteen ranskalaiseen asutukseen surmaten 77 Ranskan kansalaista.
• 27. elokuuta – Guinnessin ennätysten kirja julkaistiin ensimmäisen kerran.
• 15. syyskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi ja pääministeri Urho Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Neuvostoliittoon. Vierailun aikana ilmoitettiin 19. syyskuuta, että Neuvostoliitto palauttaa Porkkalan vuokra-alueen Suomelle. Ehtona oli YYA-sopimuksen voimassaolon pidentäminen 20 vuodella.
• 16. syyskuuta – Sotilasvallankaappaus Argentiinassa syrjäytti Juan Perónin.
• 30. syyskuuta – Sisäministeri Väinö Leskinen erosi hallituksesta ja hänen tilalleen ministeriksi nimitettiin kansanedustaja Valto Käkelä.

• 2. lokakuuta – ENIAC-tietokone poistettiin käytöstä.
• 7. lokakuuta – Viimeiset saksalaiset sotavangit vapautettiin Neuvostoliitosta.
• 9. lokakuuta − Länsisaksalainen säveltäjä Paul Hindemith sai järjestyksessä toisen Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio sai Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon.
• 16. lokakuuta – Ruotsissa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys siirtymisestä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Yli 83 prosenttia äänestäneistä vastusti siirtymistä.
• 23. lokakuuta – Saarland liittyi jälleen Saksan liittotasavaltaan kansanäänestyksen jälkeen.
• 26. lokakuuta – Itävalta julistettiin jälleen itsenäiseksi tasavallaksi uudella perustuslailla ja ikuisesti neutraaliksi.
• 28. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
• 29. lokakuuta – Neuvostoliiton taistelulaiva Novorossijsk upposi Sevastopolin satamassa törmättyään sodanaikaiseen miinaan, 608 merimiestä kuoli. Laivaston ylipäällikkö Nikolai Kuznetsov erotettiin onnettomuuden johdosta. (Onnettomuudesta annettiin tietoja vasta 1980-luvulla).
• 23. marraskuuta – Kookossaaret siirtyivät Yhdistyneeltä kuningaskunnalta Australian hallintaan.
• 25. marraskuuta – Kuningas Haakon VII tuli olleeksi 50 vuotta Norjan valtaistuimella.
• 26. marraskuuta – Helsingin keskustassa vihittiin käyttöön Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama liiketalo, Kaivotalo.
• 27. marraskuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi täytti 85 vuotta.
• 29. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi lain, jolla kunnallinen vaalikausi pidennettiin kolmivuotisesta nelivuotiseksi. Laki tuli voimaan vuoden 1956 kunnallisvaalien jälkeen.
• 1. joulukuuta – Alabaman Montgomeryssa ompelija Rosa Parks pidätettiin hänen kieltäydyttyään antamasta linja-autossa istumapaikkaansa valkoiselle miehelle. Valitus tuomiosta sai Yhdysvaltain korkeimman oikeuden julistamaan rotuerottelun perustuslain vastaiseksi. Pastori Martin Luther King aloitti myöhemmin menestyksekkään bussiboikotin Montgomeryssa tapauksen johdosta.
• 3. joulukuuta – Presidentti J. K. Paasikivi vastaanotti Presidentinlinnan pihalla Neuvostoliiton hänelle lahjoittaman ZIS-110-henkilöauton. Samanlaisen auton sai myös pääministeri Urho Kekkonen.
• 6. joulukuuta – Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska tunnustivat Itävallan pysyvän puolueettomuuden.

• 8. joulukuuta – Euroopan neuvosto otti käyttöön Euroopan lipun.
• 8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 90 vuotta Ainolassa Järvenpäässä.
• 11. joulukuuta – Suomen lennätinlaitos täytti sata vuotta.
• 14. joulukuuta – Albania, Bulgaria, Ceylon (nyk. Sri Lanka), Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Jordania, Kambodža, Laos, Libya, Nepal, Portugali, Romania, Suomi ja Unkari otettiin YK:n jäseniksi. Järjestön jäsenmääräksi tuli nyt 76.
• 19. joulukuuta – Sudanin parlamentti julisti itsenäisyyden.
• 21. joulukuuta – Ensimmäinen suomalainen ikkunaluukuton juna kulki Porkkalan alueen, "Euroopan pisimmän tunnelin", halki.
• 23. joulukuuta – Väinö Linnan romaaniin perustuva elokuva Tuntematon sotilas sai ensi-iltansa Helsingissä.

• Yleisradio aloitti tv:n koelähetykset Suomen Televisio -kanavalla.
• Jousiammuntaseura Oulun Jousimiehet perustettiin.

• 5. tammikuuta – Kari Mäkinen, Suomen arkkipiispa
• 6. tammikuuta – Rowan Atkinson, englantilainen koomikko
• 6. tammikuuta – Hannu Salakka, suomalainen kirjailija (k. 2003)
• 10. tammikuuta – Michael Schenker, saksalainen kitaristi
• 15. tammikuuta – Juha Tikka, suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja muusikko
• 17. tammikuuta – Katalin Karikó, vuoden 2023 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut unkarilainen biokemisti
• 18. tammikuuta – Kevin Costner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 20. tammikuuta – Kari Makkonen, suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
• 20. tammikuuta – Ingjerd Schou, norjalainen poliitikko
• 24. tammikuuta – Alan Sokal, yhdysvaltalainen fyysikko
• 25. tammikuuta – Tōru Iwatani, japanilainen pelisuunnittelija
• 26. tammikuuta – Edward Lodewijk van Halen (”Eddie Van Halen”), alankomaalaissyntyinen muusikko (”Van Halen”, k. 2020)
• 26. tammikuuta – Kauko ”Kake” Randelin, suomalainen iskelmälaulaja
• 28. tammikuuta – Nicolas Sarkozy, Ranskan presidentti 2007–2012
• 30. tammikuuta – John Baldacci, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko
• 8. helmikuuta – John Grisham, yhdysvaltalainen kirjailija
• 10. helmikuuta – Petri Tiili (”Pelle Miljoona”), suomalainen muusikko
• 10. helmikuuta – Greg Norman, australialainen golf-pelaaja
• 11. helmikuuta – Anneli Jäätteenmäki, Suomen pääministeri 2003
• 17. helmikuuta – Mo Yan, vuoden 2012 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kiinalainen kirjailija
• 22. helmikuuta − David Axelrod, yhdysvaltalainen poliittinen strategi ja konsultti
• 24. helmikuuta – Steve Jobs, yhdysvaltalainen liikemies (Apple Computerin perustaja, k. 2011)
• 24. helmikuuta – Alain Prost, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja^[4][5]
• 25. helmikuuta – Jaakko Löytty, suomalainen gospelmuusikko
• 1. maaliskuuta – Denis Mukwege, vuoden 2018 Nobelin rauhanpalkinnon saanut kinshasankongolainen lääkäri ja naisten oikeuksien puolestapuhuja
• 4. maaliskuuta – Annukka Ahola, suomalainen oopperalaulaja ja säveltäjä
• 10. maaliskuuta – Sven-Erik Österberg, ruotsalainen poliitikko
• 11. maaliskuuta – Nina Hagen, itäsaksalaissyntyinen laulaja
• 12. maaliskuuta – Wang Yang, kiinalainen poliitikko
• 16. maaliskuuta – Kari Heiskanen, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja
• 18. maaliskuuta – Annika Lapintie, suomalainen kansanedustaja
• 18. maaliskuuta – Anssi Tikanmäki, suomalainen muusikko ja säveltäjä (k. 2024)
• 19. maaliskuuta – Bruce Willis, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 19. maaliskuuta – Simon Yam, hongkongilainen näyttelijä ja elokuvatuottaja
• 21. maaliskuuta – Philippe Troussier, ranskalainen jalkapallovalmentaja
• 27. maaliskuuta – Mariano Rajoy, Espanjan pääministeri 2011–2018
• 28. maaliskuuta – Reba McEntire, yhdysvaltalainen kantrilaulaja ja näyttelijä
• 29. maaliskuuta – Rolf Lassgård, ruotsalainen näyttelijä
• 31. maaliskuuta – Angus Young, australialainen muusikko (AC/DC)

• 5. huhtikuuta – Markku Toikka, suomalainen muusikko, käsikirjoittaja ja stand up -koomikko
• 13. huhtikuuta – Irina Hakamada, venäläinen poliitikko
• 15. huhtikuuta – Dodi Al-Fayed, egyptiläinen elokuvatuottaja (k. 1997)
• 16. huhtikuuta – Ritva Reinikka, suomalainen Maailmanpankin virassa toimiva taloustieteilijä
• 20. huhtikuuta – Svante Pääbo, vuoden 2022 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biologi
• 23. huhtikuuta – Juan Giha, perulainen ampuja ja olympiamitalisti
• 24. huhtikuuta – John de Mol, alankomaalainen mediayrittäjä (tositelevisio-ohjelma Big Brotherin luoja)
• 28. huhtikuuta − Pekka Ervasti, suomalainen politiikan toimittaja
• 29. huhtikuuta – Kate Mulgrew, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 9. toukokuuta − Anne Sofie von Otter, ruotsalainen oopperalaulaja
• 11. toukokuuta – Sami Hurmerinta, suomalainen muusikko
• 14. toukokuuta – Jaana Oravisto, suomalainen näyttelijä
• 14. toukokuuta – Robert Tapert, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
• 16. toukokuuta – Olli Kortekangas, suomalainen säveltäjä
• 18. toukokuuta – Chow Yun-Fat, hongkongilainen näyttelijä
• 19. toukokuuta – Anatoli Tšubais, venäläinen poliitikko
• 19. toukokuuta – Jaana Kapari-Jatta, suomalainen suomentaja
• 22. toukokuuta – Philip Dybvig, vuoden 2022 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
• 22. toukokuuta − Heta Gylling, suomalainen filosofi
• 23. toukokuuta – Merja Ikkelä, suomalainen harmonikkataiteilija ja pianisti
• 29. toukokuuta – James Gosling, kanadalainen tietotekniikan asiantuntija, Java-ohjelmointikielen laatija
• 30. toukokuuta – Brian Kobilka, vuoden 2012 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
• 1. kesäkuuta – Esko Salervo, suomalainen televisiokäsikirjoittaja, dramaturgi, näytelmäkirjailija ja biologi
• 6. kesäkuuta – Stefan Sauk, ruotsalainen näyttelijä
• 8. kesäkuuta – Tim Berners-Lee, brittiläinen fyysikko, www:n keksijä
• 9. kesäkuuta – Taiska (oik. Hannele Kauppinen), suomalainen iskelmälaulaja ja teatteriohjaaja
• 16. kesäkuuta − Anatoli Tšubais, venäläinen poliitikko ja talousmies
• 17. kesäkuuta − Martti Anhava, suomalainen kirjailija, suomentaja ja vapaa toimittaja
• 20. kesäkuuta – Sonja Mikkelsen, tanskalainen poliitikko
• 22. kesäkuuta – Jaana Saarinen, suomalainen näyttelijä

• 4. heinäkuuta – Eero Heinäluoma, suomalainen poliitikko (SDP:n puheenjohtaja 2005–2008), eduskunnan puhemies
• 9. heinäkuuta – Lindsey Graham, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko
• 9. heinäkuuta – Jimmy Smits, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 15. heinækuuta – Pål Thowsen, norjalainen jazzrumpali
• 16. heinäkuuta − Kike Elomaa, suomalainen kehonrakentaja, laulaja ja perussuomalaisten kansanedustaja
• 21. heinäkuuta – Marcelo Bielsa, argentiinalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 1. elokuuta – Gerd Kristiansen, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja
• 4. elokuuta – Billy Bob Thornton, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. elokuuta – Sari Baldauf, suomalainen yritysjohtaja (Nokian varatoimitusjohtaja)
• 10. elokuuta – Anne Nielsen, suomalainen näyttelijä
• 13. elokuuta – Paul Greengrass, brittiläinen elokuvaohjaaja
• 17. elokuuta – Rauha Kejonen, suomalainen kirjailija
• 31. elokuuta – Edwin Moses, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
• 2. syyskuuta − Vartkess A. Apkarian, yhdysvaltalainen kemisti ja professori
• 5. syyskuuta – Tiina Nopola, suomalainen kirjailija
• 10. syyskuuta – Jukka Kanerva, suomalainen politiikan tutkija (k. 1998)
• 10. syyskuuta – Marja-Liisa Kirvesniemi, suomalainen hiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
• 11. syyskuuta – Enzo Ghinazzi, "Pupo", italialainen laulaja-lauluntekijä
• 17. syyskuuta – Charles Martinet, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
• 21. syyskuuta – Mika Kaurismäki, suomalainen elokuvaohjaaja
• 27. syyskuuta – Charles Burns, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja

• 5. lokakuuta – Jean-Jacques Lafon, ranskalainen laulaja
• 7. lokakuuta – Yo-Yo Ma, kiinalaissyntyinen sellisti
• 20. lokakuuta – Thomas Newman, yhdysvaltalainen säveltäjä
• 23. lokakuuta – Graeme Revell, uusiseelantilainen elokuva- ja televisiosäveltäjä
• 25. lokakuuta – Leena Lander, suomalainen kirjailija
• 28. lokakuuta – Bill Gates, yhdysvaltalainen liikemies (Microsoftin perustaja)
• 4. marraskuuta – David Julius, vuoden 2021 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen fysiologi ja professori
• 4. marraskuuta – Matti Vanhanen, Suomen pääministeri 2003–2010
• 5. marraskuuta – Kris Jenner, yhdysvaltalainen televisioesiintyjä
• 7. marraskuuta – Paul Romer, vuoden 2018 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
• 8. marraskuuta – Staffan Bruun, suomalainen kirjailija
• 10. marraskuuta – Clare Higgins, englantilainen näyttelijä
• 11. marraskuuta – Friedrich Merz, saksalainen poliitikko
• 13. marraskuuta – Caryn Elaine Johnson (”Whoopi Goldberg”), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. marraskuuta – Heidi Hautala, suomalainen poliitikko
• 18. marraskuuta – Ile Kallio, suomalainen kitaristi (Hurriganes)
• 19. marraskuuta – Ulla Tapaninen, suomalainen näyttelijä
• 20. marraskuuta – Pertti Rastela, suomalainen jääkiekkoilija
• 23. marraskuuta – Dan Ekborg, ruotsalainen näyttelijä
• 24. marraskuuta – Roger Talermo, suomalainen yritys- ja urheilujohtaja (k. 2024)
• 30. marraskuuta – Billy Idol, englantilainen rock-muusikko
• 1. joulukuuta – Veikko Aaltonen, suomalainen elokuvaohjaaja
• 4. joulukuuta – Yasser Hanna Ayyash jordanialainen katolinen arkkipiispa
• 9. joulukuuta – Markku Vesala, suomalainen nimellä DJ Edward vaikuttanut tiskijukka (k. 2019)
• 13. joulukuuta – Ben Bernanke, vuoden 2022 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä, Federal Reserven ent. pääjohtaja
• 15. joulukuuta – Jouni Mömmö, suomalainen muusikko (Mana Mana, k. 1991)
• 18. joulukuuta – Vijay Mallya, intialainen liikemies
• 20. joulukuuta – Pauli Välimäki, suomalainen toimittaja ja poliitikko
• 21. joulukuuta – Jane Kaczmarek, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 22. joulukuuta – Thomas Südhof, vuoden 2013 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen biokemisti
• 24. joulukuuta – Clarence Gilyard, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 28. joulukuuta – Liu Xiaobo, vuoden 2010 Nobelin rauhanpalkinnon saanut kiinalainen ihmisoikeustaistelija ja Kiinan Pen-klubin puheenjohtaja (k. 2017)

• Lloyd Jones, uusiseelantilainen fiktiokirjailija

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1955 kuolleista henkilöistä

• 2. tammikuuta – José Antonio Remón Cantera, Panaman presidentti (s. 1908)
• 3. tammikuuta – Nestor Linnanen, suomalainen muurari ja punakaartilaispäällikkö (s. 1873)
• 5. tammikuuta – Yves Tanguy, ranskalainen taiteilija (s. 1900)
• 11. tammikuuta – Rodolfo Graziani, italialainen sotamarsalkka, kuvernööri ja ministeri (s. 1882)
• 15. tammikuuta – Yrjö Viita, suomalainen taidemaalari (s. 1892)
• 22. tammikuuta – Jonni Myyrä, suomalainen keihäänheittäjä (kaksinkertainen olympiavoittaja) (s. 1892)
• 29. tammikuuta – Hans Hedtoft, Tanskan pääministeri (s. 1903)
• 30. tammikuuta – Yrjö Kilpeläinen (”Jahvetti”), suomalainen poliitikko ja pakinoitsija (s. 1907)
• 31. tammikuuta – John R. Mott, vuoden 1946 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen järjestöjohtaja (s. 1865)
• 7. helmikuuta – Rolf Roschier, suomalainen runoilija (s. 1878)
• 18. helmikuuta – Kim Seong-su, eteläkorealainen poliitikko (s. 1891)
• 20. helmikuuta – Oswald Avery, kanadalais-yhdysvaltalainen lääketieteen tutkija ja immunologi (s. 1877)
• 21. helmikuuta – Anna Schreck, suomalainen kansakoulunopettaja ja urheiluopiston perustaja (s. 1864)
• 23. helmikuuta – Paul Claudel, ranskalainen runoilija, näytelmäkirjailija, esseisti ja diplomaatti (s. 1868)
• 5. maaliskuuta – Antanas Merkys, Liettuan pääministeri 1939–1940 (s. 1887)
• 8. maaliskuuta – Clémentine Albertine Marie Léopoldine, Belgian kuninkaan Leopold II:n tytär (s. 1872)
• 11. maaliskuuta – Sir Alexander Fleming, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen tutkija (penisilliinin keksijä) (s. 1881)
• 12. maaliskuuta – Charlie Parker, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1920)
• 18. maaliskuuta – Elsa Kallio, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1889)
• 19. maaliskuuta – Leonid Govorov, neuvostoliittolainen kenraali (s. 1897)
• 22. maaliskuuta – Unto Seppänen, suomalainen kirjailija (s. 1904)
• 24. maaliskuuta – V. T. Aaltonen, suomalainen metsätieteilijä ja professori (s. 1889)

• 7. huhtikuuta – Theodosia Burr Goodman (”Theda Bara”), yhdysvaltalainen mykän elokuvan aikakauden näyttelijä (s. 1885)
• 10. huhtikuuta – Ilmari Launis, suomalainen arkkitehti (s. 1881)
• 10. huhtikuuta – Pierre Teilhard de Chardin, ranskalainen jesuiittapappi, filosofi ja paleontologi (s. 1881)
• 14. huhtikuuta – Väinö Kaasalainen, suomalainen kansanopiston ja kansankorkeakoulun johtaja, kansanedustaja ja ministeri (s. 1902)
• 18. huhtikuuta – Albert Einstein, vuoden 1921 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalaissyntyinen teoreettinen fyysikko (s. 1879)
• 27. huhtikuuta – Martti Kovero, suomalainen taloushistorioitsija, tilastotieteilijä, ylijohtaja ja poliitikko (s. 1882)
• 8. toukokuuta – Oskar Huttunen, suomalainen tukkukauppias ja kauppaneuvos, Osk. Huttusen säätiön perustaja (s. 1865)
• 10. toukokuuta – Carolus Lindberg, suomalainen arkkitehti ja professori (s. 1889)
• 16. toukokuuta – James Agee, yhdysvaltalainen kirjailija, runoilija ja elokuva-arvostelija (s. 1909)
• 25. toukokuuta – Wardell Gray, yhdysvaltalainen bebop-tenorisaksofonisti (s. 1921)
• 26. toukokuuta – Alberto Ascari, italialainen kilpa-autoilija (s. 1918)^[6][7]
• 1. kesäkuuta – Heikki Renvall, suomalainen lakimies ja senaattori (s. 1872)
• 10. kesäkuuta – Einar Löfstedt, ruotsalainen filologi (s. 1880)
• 11. kesäkuuta – Pierre Levegh, ranskalainen autourheilija (s. 1905)^[8][9]
• 17. kesäkuuta – Ida Aalle-Teljo, suomalainen poliitikko (s. 1875)
• 29. kesäkuuta – Max Pechstein, saksalainen taidemaalari (s. 1881)

• 10. heinäkuuta – Einar Frogner, norjalainen poliitikko (s. 1893)
• 10. heinäkuuta – Jerry Hoyt, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1929)^[10]
• 20. heinäkuuta – Calouste Gulbenkian, armenialais-yhdysvaltalainen öljyalan suurliikemies ja taiteen keräilijä (s. 1869)
• 23. heinäkuuta – Cordell Hull, vuoden 1945 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1871)
• 25. heinäkuuta – Ilmari Hannikainen, suomalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1892)
• 25. heinäkuuta – Tapio Ilomäki, suomalainen elokuvamusiikin säveltäjä (s. 1904)
• 26. heinäkuuta – Eemeli Aakula, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1879)
• 2. elokuuta – Rupprecht, Baijerin viimeinen kruununprinssi ja saksalainen sotamarsalkka (s. 1869)
• 11. elokuuta – Eino Pitkänen, suomalainen arkkitehti (s. 1904)
• 11. elokuuta – Robert Williams Wood, yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1868)
• 12. elokuuta – Thomas Mann, vuoden 1929 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (s. 1875)
• 12. elokuuta – James B. Sumner, vuoden 1946 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (s. 1887)
• 17. elokuuta – Fernand Léger, ranskalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja elokuvantekijä (s. 1881)
• 23. elokuuta – Hulda Keskinen, suomalainen näyttelijä (s. 1893)
• 29. elokuuta – Sirkka Hertzberg, suomalainen näyttelijä (s. 1877)
• 18. syyskuuta – Robert Cyril Layton Perkins, englantilainen eläintieteilijä (s. 1866)
• 18. syyskuuta – Tyko Sallinen, suomalainen taidemaalari (s. 1879)
• 19. syyskuuta – Carl Milles, ruotsalainen kuvanveistäjä (s. 1875)
• 21. syyskuuta – Ernst Krogius, suomalainen lakimies, laivanvarustaja, kilpapurjehtija ja urheiluvaikuttaja (s. 1865)
• 24. syyskuuta – Jonathan Leunbach, tanskalainen lääkäri ja seksologi (s. 1884)
• 25. syyskuuta – Martha Norelius, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja (s. 1908)
• 30. syyskuuta – James Dean, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1931)
• 30. syyskuuta – Pentti Haanpää, suomalainen kirjailija (s. 1905)

• 1. lokakuuta – Charles Christie, kanadalainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja (s. 1880)
• 4. lokakuuta – Aléxandros Papágos, kreikkalainen sotamarsalkka ja Kreikan pääministeri (s. 1883)
• 6. lokakuuta – Alpo Sailo, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1877)
• 12. lokakuuta – Ester Helenius, suomalainen taidemaalari (s. 1875)
• 18. lokakuuta – José Ortega y Gasset, espanjalainen filosofi (s. 1883)
• 21. lokakuuta – Topi Martin Valli, suomalainen kirjailija (s. 1889)
• 24. lokakuuta – Betsy Baker, yhdysvaltalainen mahdollisesti maailman vanhin henkilö (s. 1842)
• 29. lokakuuta – Tauno Luiro, suomalainen mäkihyppääjä (s. 1932)
• 5. marraskuuta – Maurice Utrillo, ranskalainen taidemaalari (s. 1883)
• 6. marraskuuta – Jack McGrath, yhdysvaltalainen Indianapolis 500 -kuljettaja (s. 1919)^[11][12]
• 11. marraskuuta – Harry Cobby, australialainen hävittäjä-ässä ja kenraali (s. 1894)
• 19. marraskuuta – Eino Iisakki Järvinen, suomalainen kenraaliluutnantti ja merivoimien komentaja (s. 1896)
• 24. marraskuuta – Lionel George Curtis, englantilainen virkamies, poliitikko ja kirjailija (s. 1872)
• 27. marraskuuta – Arthur Honegger, sveitsiläis-ranskalainen säveltäjä (s. 1892)
• 13. joulukuuta – António Egas Moniz, vuoden 1949 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut portugalilainen neurologi, lobotomian kehittäjä, poliitikko ja diplomaatti (s. 1874)
• 21. joulukuuta – Erik Bryggman, suomalainen arkkitehti (s. 1891)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Willis Lamb ja Polykarp Kusch
• Nobelin kemianpalkinto: Vincent du Vigneaud
• Nobelin lääketieteen palkinto: Hugo Theorell
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Halldór Laxness

• Elokuvavuosi 1955
• Kirjallisuusvuosi 1955
• Musiikkivuosi 1955
• Urheiluvuosi 1955

• Elokuvissa Paluu tulevaisuuteen ja Paluu tulevaisuuteen II aikamatkustetaan vuoteen 1955.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1955 Wikimedia Commonsissa