1958

Vuosi 1958 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

• 1. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti ensimmäisen televisioidun uudenvuodenpuheen.
• 1. tammikuuta - Suomen Televisio aloitti vakinaiset televisiolähetykset.
• 4. tammikuuta – Sputnik 1 syöksyi ilmakehään Maata kiertäneeltä radalta ja tuhoutui (se laukaistiin matkaan 4. lokakuuta 1957).
• 8. tammikuuta – Bobby Fischer voitti 14-vuotiaana Yhdysvaltain šakkimestaruuden.
• 10. tammikuuta – Suomi liittyi Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n jäseneksi.
• 18. tammikuuta – SDP:n puolueneuvosto päätti, ettei puolueen oppositiota, ”skogilaisia”, saanut asettaa puolueen ehdokaslistoille eduskuntavaaleissa.
• 31. tammikuuta – Ensimmäinen yhdysvaltalaissatelliitti Explorer 1 laukaistiin kiertoradalle.
• 31. tammikuuta – James Van Allen varmisti Van Allenin säteilyvyöhykkeiden olemassaolon.
• 1. helmikuuta – Egypti ja Syyria yhdistyivät Yhdistyneeksi arabitasavallaksi. Sen presidentiksi nimitettiin Gamal Abdel Nasser.
• 4. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut alkoivat Lahdessa.
• 6. helmikuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Marjos Rapola totesi, ettei Maalaisliiton puoluesihteeriä Arvo Korsimoa vastaan tehty kantelu antanut aihetta jatkotoimiin. Korsimoa oli syytetty rintamakarkuruudesta talvisodan aikana.
• 6. helmikuuta – Münchenissä sattuneessa lento-onnettomuudessa kuoli kaikkiaan 22 ihmistä, muiden muassa kahdeksan Manchester Unitedin pelaajaa.
• 17. helmikuuta – Paavi Pius XII nimitti Chiara Assisilaisen (1193–1253) television suojeluspyhimykseksi.
• 18. helmikuuta – Egyptin sotajoukot marssivat Sudanin rajan yli. Presidentti Nasser vaati Sudania luovuttamaan Egyptille 22. leveyspiirin pohjoispuolella olevan Hala'ibin alueen. Egypti veti joukkonsa kuitenkin takaisin Sudanin alueelta 25. helmikuuta.
• 23. helmikuuta – Fidel Castron johtamat kapinalliset kaappasivat kilpa-autoilun hallitsevan maailmanmestarin argentiinalaisen Juan Manuel Fangion Kuuban pääkaupungissa Havannassa, mutta Fangio vapautettiin jo seuraavana päivänä.^[1][2]
• 28. helmikuuta – Suomessa ilmoitettiin olevan 45 000 tuberkuloosia sairastavaa. Suomi kuului taudin suhteen Euroopan ”mustiin maihin”.
• 8. maaliskuuta – Porin kaupunki täytti 400 vuotta.
• 12. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Hilversumissa Alankomaissa. Ranskan edustaja André Claveau voitti kappaleella "Dors, mon amour".^[3]
• 17. maaliskuuta – Yhdysvallat laukaisi Vanguard 1 -satelliitin.
• 22. maaliskuuta – Faisalista tuli Saudi-Arabian kuningas.
• 23. maaliskuuta – Alvar Aallon piirtämä Helsingin Kulttuuritalo vihittiin käyttöön.
• 26. maaliskuuta – Kansanedustajat Matti Lepistö, Valdemar Liljeström ja Aarre Simonen ilmoittivat muodostaneensa sosiaalidemokraattien riippumattoman eduskuntaryhmän.
• 27. maaliskuuta – Nikita Hruštšovista tuli Neuvostoliiton päämies.

• 3. huhtikuuta – Suomessa sanomalehdet kertoivat opetusministeriön vapauttaneen yleiseen käyttöön osan niistä kirjoista, jotka oli sodan jälkeen lokakuussa 1944 poistettu kirjastoista Neuvostoliitolle vihamielisinä.
• 17. huhtikuuta – Belgialaisten kuningas Baudouin I avasi Expo 1958 -maailmannäyttelyn Brysselissä.
• 1. toukokuuta – Passien tarkastus Pohjoismaiden välisillä rajoilla lopetettiin.
• 6. toukokuuta – Suomen Kristillinen Liitto perustettiin Helsingissä.
• 7. toukokuuta – Nainen toimi Pohjoismaissa ensimmäistä kertaa pääministerinä, kun ministeri Tyyne Leivo-Larsson ryhtyi hoitamaan väliaikaisesti pääministerin tehtäviä Reino Kuuskosken sijaisena.
• 7. toukokuuta – Vuonna 1871 valmistunut, Suomen kauneimmaksi puukirkoksi sanottu Oriveden kirkko tuhoutui tahallaan sytytetyssä tulipalossa.
• 15. toukokuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 3 -satelliitin.
• 15. toukokuuta – Eläintarhan ajot järjestettiin Helsingissä 20. kerran. Maksaneita katsojia oli ennätysmäärä, 82 597.
• 22. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti valtiovierailulle Neuvostoliittoon.
• 1. kesäkuuta – Charles de Gaulle kutsuttiin eläkkeeltä johtamaan Ranskaa kuudeksi kuukaudeksi.
• 7. kesäkuuta – Ulkoministeriö ilmoitti, että Neuvostoliitosta oli palautettu 11 922 suomalaista sotavankia, heistä suurin osa (11 911) jo 13. tammikuuta 1946 mennessä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen sotavankiasia katsottiin loppuun käsitellyksi.
• 11. kesäkuuta – Tanskan kuningas Fredrik IX, kuningatar Ingrid ja kruununprinsessa Margareeta saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
• 16. kesäkuuta – Pääministeri Imre Nagy ja kenraali Pál Maléter teloitettiin Unkarissa maanpetoksesta.
• 29. kesäkuuta – Brasilia voitti Ruotsin 5-2 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa Tukholmassa.

• 1. heinäkuuta – Vaalimaan raja-asema avattiin liikenteelle.
• 6. heinäkuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. SDP:n eduskuntaryhmä supistui tuntuvasti heti vaalien jälkeen, kun 11 sen listoilta valittua edustajaa siirtyi puolueen opposition eduskuntaryhmään.
• 9. heinäkuuta – Alaskan rannikolle iski Lituya Bayn megatsunami.
• 10. heinäkuuta – Ensimmäiset pysäköintimittarit asennettiin Isossa-Britanniassa.
• 11. heinäkuuta – Espoon kunta täytti 500 vuotta.
• 12. heinäkuuta – Kilpisjärvellä mitattiin Suomen alin heinäkuun lämpötila, –5.0 °C.
• 14. heinäkuuta – Irakin vallankumous: nationalistit syrjäyttivät kuningas Faisal II:n, joka sai surmansa taistelussa. Monarkian aika päättyi ja Abdulkarim Qasimista tuli maan johtaja.
• 15. heinäkuuta – 5 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Beirutissa Libanonissa tukeakseen länsimielistä hallitusta.
• 26. heinäkuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II myönsi 9-vuotiaalle pojalleen prinssi Charlesille Walesin prinssin arvonimen.
• 27. heinäkuuta – Iisalmessa avattiin Juhani Ahon museo.
• 29. heinäkuuta – Yhdysvaltain kongressi perusti Nasan (National Aeronautics and Space Administration).
• 29. heinäkuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Maalaisliiton V. J. Sukselainen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Toivo Kujala ja toiseksi varapuhemieheksi SDP:n Onni Peltonen.
• 30. heinäkuuta – Puolustusministeriön kansliapäällikkö, eversti Kalle Lehmus erotettiin virastaan. Uudeksi kansliapäälliköksi nimitettiin Kadettikoulun johtaja, kenraalimajuri Paavo Lammetmaa.
• 31. heinäkuuta – Majuri Lauri Pekuri rikkoi ensimmäisenä suomalaisena äänivallin Folland Gnat -suihkuhävittäjällä.
• 3. elokuuta – Ydinsukellusvene USS Nautilus alitti ensimmäisenä pohjoisnavan.
• 23. elokuuta – Toinen Taiwaninsalmen kriisi alkoi Kiinan Kansan vapautusarmeijan pommitettua Quemoyta.
• 31. elokuuta – Suomen Kommunistinen Puolue piti 40-vuotisjuhlansa Helsingissä. Juhlaan oli kutsuttu myös Otto Wille Kuusinen, mutta hänen viisumianomuksensa peruttiin.
• 1. syyskuuta – Islanti laajensi kalastusvetensä 12:een meripeninkulmaan, tästä seurasi ensimmäinen ”turskasota” Ison-Britannian kanssa.
• 12. syyskuuta - Jack Kilby esittelee toimivaa mikropiiriä^[4]
• 22. syyskuuta – Kansanedustaja, ylijohtaja Veikko Vennamo erosi Maalaisliiton eduskuntaryhmästä.
• 28. syyskuuta – Ranskassa 79 % äänestäneistä kannatti viidennen tasavallan perustuslakia.
• 28. syyskuuta – Imatralla vihittiin käyttöön arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko (Piruntorjuntabunkkeri), joka oli jo rakennustyön aikana herättänyt huomiota myös ulkomailla.

• 2. lokakuuta – Guinea julistautui itsenäiseksi Ranskasta.
• 4. lokakuuta – Englantilainen lentoyhtiö BOAC aloitti ensimmäisenä aikataulun mukaiset matkustajalennot suihkulentokoneilla Atlantin yli käyttäen De Havilland Comet-4 -matkustajakoneita Lontoo–New York-reitillä. Yhdysvaltalainen Pan Am aloitti omat vastaavat lentonsa Boeing 707 -koneilla kolme viikkoa myöhemmin 26. lokakuuta New York–Pariisi-reitillä.
• 5. lokakuuta – Säiliölaiva Tupavuori räjähti Neste Oy:n Naantalin jalostamon laiturissa, jolloin kolme ihmistä sai surmansa.
• 9. lokakuuta − Neuvostoliittolainen säveltäjä Dmitri Šostakovitš sai Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston myöntämän Sibelius-palkinnon.
• 10. lokakuuta – Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs Viktor Lebedev matkusti ”lomalle” Moskovaan eikä enää palannut Suomeen. Neuvostoliitto ilmoitti presidentti Urho Kekkoselle, ettei Lebedeville nimitetä seuraajaa.
• 17. lokakuuta – Suomen ensimmäinen tietokone, Postisäästöpankin IBM 650 ”Ensi” otettiin käyttöön.
• 23. lokakuuta – Ruotsin akatemia ilmoitti myöntäneensä Nobelin kirjallisuuspalkinnon neuvostoliittolaiselle Boris Pasternakille. Neuvostoliiton kirjailijaliiton lehti Literaturnaja gazeta leimasi Pasternakin palkitsemisen Neuvostoliitolle vihamieliseksi teoksi. Pasternak erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta 28. lokakuuta.
• 23. lokakuuta – Smurffit esiintyivät ensimmäistä kertaa ”Johannes ja Pirkale” -sarjakuvassa belgialaisessa Le Journal de Spirou -sarjakuvalehdessä.
• 28. lokakuuta – Angelo Giuseppe Roncalli valittiin uudeksi paaviksi, ja hän otti nimekseen Johannes XXIII.
• 29. lokakuuta – Boris Pasternak kieltäytyi vastaanottamasta Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Ruotsin akatemia ilmoitti Pasternakin säilyttävän tästä huolimatta kunniansa Nobel-palkittuna kirjailijana.

• 1. marraskuuta – Professori Veli Merikoski valittiin Kansanpuolueen puheenjohtajaksi.
• 11. marraskuuta – Yhdysvallat ilmoitti, ettei se luovu miehitysoikeudestaan Länsi-Berliinissä ja että se pitää Länsi-Berliinin hallussaan tarvittaessa asevoimin.
• 21. marraskuuta – Maalaisliiton kansanedustaja Martti Miettunen siirtyi Lapin läänin maaherraksi ja erosi eduskunnasta. Hänen tilalleen tuli maanviljelijä Akseli Paarman.
• 25. marraskuuta – Ranskan Sudan sai autonomian. Se itsenäistyi 22. syyskuuta 1960 nimellä Mali.
• 27. marraskuuta – Berliinin kriisi: Hruštšov jätti Berliini-ultimaatumin, jossa Neuvostoliitto vaati Berliinin jakamisen päättämistä, ja sen muuttamista vapaakaupungiksi, itsenäisenä Länsi-Saksasta ja DDR:stä. Jollei tätä toteutettaisi kuuden kuukauden sisällä, Neuvostoliitto solmisi rauhansopimuksen vain Itä-Saksan kanssa ja Berliini saarrettaisiin uudelleen.
• 27. marraskuuta – Paasikivi-seura perustettiin Helsingissä.
• 28. marraskuuta – Tšad, Kongon tasavalta ja Gabon saivat autonomian.
• 28. marraskuuta – SKDL:n kansanedustaja Mauri Ryömä sai surmansa auto-onnettomuudessa. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli päätoimittaja Juho Mäkelä.
• 29. marraskuuta – SDP:n opposition johtoryhmään kuuluneet Eero Antikainen, Valdemar Liljeström ja Aarre Simonen erotettiin SDP:stä puolueen sisäisten sovintoneuvottelujen epäonnistuttua.
• 1. joulukuuta – Keski-Afrikan tasavalta sai autonomian.
• 4. joulukuuta – Yöpakkaskriisi: pääministeri K.-A. Fagerholm esitti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen, kun ulkoministeri Johannes Virolainen oli eronnut hallituksesta syytä ilmoittamatta.
• 16. joulukuuta – Mao Zedongin ilmoitettiin eroavan Kiinan kansantasavallan presidentin virasta.
• 18. joulukuuta – Nigeria itsenäistyi.
• 21. joulukuuta – Kenraali Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi 78,5 %:lla äänistä.
• 25. joulukuuta – Neuvostoliitossa hyväksyttiin uusi rikoslaki. Kuolemanrangaistus säilytettiin, mutta nimitys ”kansanvihollinen” poistettiin.
• 31. joulukuuta – Kansainvälinen geofysiikan vuosi päättyi. Se oli alkanut 1. heinäkuuta 1957.

• Leo Esaki kehittää tunnelidiodin
• Kankkulan kaivolla -radiokuunnelmasarja alkoi.
• Kalle Päätalon esikoisteos Ihmisiä telineillä ilmestyi.

• 1. tammikuuta – Laura Jurkka, suomalainen näyttelijä
• 1. tammikuuta – Henriette Youanga, keskiafrikkalainen jousiampuja
• 2. tammikuuta – Jean-Baptiste Barrière, ranskalainen säveltäjä ja multimediataiteilija
• 5. tammikuuta – Pekka Simojoki, suomalainen gospel-muusikko
• 7. tammikuuta – Matthew Ridley, brittiläinen tietokirjailija
• 7. tammikuuta – Anni Ylävaara (”Rosa Liksom”), suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija
• 15. tammikuuta – Boris Tadić, Serbian presidentti 2004–2012
• 16. tammikuuta – Lena Ek, ruotsalainen keskustapoliitikko
• 18. tammikuuta – Jeffrey Williams, yhdysvaltalainen astronautti
• 19. tammikuuta – Yusuf Juma, uzbekistanilainen runoilija ja kansalaisaktivisti
• 24. tammikuuta – Frank Ullrich, itäsaksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
• 27. tammikuuta – Susanna Thompson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 28. tammikuuta – Lauri Karhuvaara, suomalainen juontaja ja toimittaja
• 1. helmikuuta – Antti Heikkilä, suomalainen jääkiekkoilija
• 1. helmikuuta – Timo Torikka, suomalainen näyttelijä
• 2. helmikuuta – Michel Marc Bouchard, kanadanranskalainen näytelmäkirjailija
• 3. helmikuuta – Anne Taskinen (”Heinäsirkka”), suomalainen toimittaja ja muusikko
• 10. helmikuuta – Walter Afanasieff, yhdysvaltalainen muusikko ja musiikkituottaja
• 12. helmikuuta – Ilkka Ruostetsaari, suomalainen yhteiskuntatieteilijä
• 13. helmikuuta – Adolphe Ambowodé, keskiafrikkalainen yleisurheilija
• 13. helmikuuta – Anna Jansson, ruotsalainen rikoskirjailija

nttila]], suomalainen sanskritin ja Intian kirjallisuuden tutkija, suomentaja ja kirjailija

• 17. helmikuuta – Mika Mali, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
• 18. helmikuuta – Esko Kovero, suomalainen näyttelijä
• 26. helmikuuta – Tim Kaine, yhdysvaltalainen poliitikko
• 28. helmikuuta – Thomas Wallgren, suomalainen filosofi ja kansalaisaktivisti
• 6. maaliskuuta – Eddie Deezen, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 7. maaliskuuta – Heikki Mälkiä, suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
• 10. maaliskuuta – Sharon Stone, yhdysvaltalainen näyttelijä (Basic Instinct – vaiston varassa)
• 11. maaliskuuta – Ritva Jalonen, suomalainen näyttelijä
• 12. maaliskuuta – Harri Järvinen, suomalainen ammattiyhdistysvaikuttaja
• 14. maaliskuuta – Albert II, Monacon ruhtinas
• 16. maaliskuuta – Maria Arnholm, ruotsalainen liberaali poliitikko
• 20. maaliskuuta – Holly Hunter, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 21. maaliskuuta – Gary Oldman, englantilainen näyttelijä (Léon)
• 23. maaliskuuta – Pekka Haavisto, suomalainen poliitikko ja ministeri
• 23. maaliskuuta – Olli Kanervisto, suomalainen kuulantyöntäjä
• 26. maaliskuuta – Elio de Angelis, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1986)^[5][6]
• 30. maaliskuuta – Maurice LaMarche, kanadalainen ääninäyttelijä
• 31. maaliskuuta – Tony Cox, yhdysvaltalainen näyttelijä

• 3. huhtikuuta – Jaan Rekkor, virolainen näyttelijä
• 5. huhtikuuta – Henrik Dettmann, suomalainen koripallovalmentaja
• 6. huhtikuuta – Jukka Leisti, suomalainen näyttelijä
• 9. huhtikuuta – T. T. Oksala, suomalainen musiikkituottaja ja kitaristi (k. 2010)
• 20. huhtikuuta – Merja Mäkisalo-Ropponen, suomalainen SDP:n kansanedustaja
• 29. huhtikuuta – Michelle Pfeiffer, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 5. toukokuuta – Kati Myllymäki, suomalainen lääkäri ja järjestöjohtaja
• 7. toukokuuta – Timo Juurikkala, suomalainen Vihreän liiton poliitikko
• 7. toukokuuta – Helena Ruuska, helsinkiläinen tietokirjailija, äidinkielen lehtori ja filosofian tohtori
• 9. toukokuuta – Esko Rechardt, suomalainen kilpapurjehtija ja olympiavoittaja
• 10. toukokuuta – Harri Kirvesniemi, suomalainen maastohiihtäjä ja maailmanmestari^[7]
• 13. toukokuuta – Henning Kvitnes, norjalainen muusikko
• 17. toukokuuta – Paul Andrews (”Paul Di'Anno”), brittiläinen laulaja ("Iron Maiden")
• 21. toukokuuta – Curtis T. McMullen, yhdysvaltalainen matematiikan professori ja Fieldsin mitalisti
• 26. huhtikuuta – Giancarlo Esposito, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 23. toukokuuta – Drew Carey, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
• 26. toukokuuta – Arto Bryggare, suomalainen aitajuoksija ja SDP:n kansanedustaja
• 28. toukokuuta – Harri Sirola, suomalainen kirjailija
• 28. toukokuuta – Juhana Vartiainen, suomalainen poliitikko
• 29. toukokuuta – Jarmo Mäkinen, suomalainen näyttelijä
• 30. toukokuuta – Antero Laukkanen, suomalainen pastori ja kristillisdemokraattien kansanedustaja
• 1. kesäkuuta – Matti Inkinen, suomalainen poplaulaja, säveltäjä ja sanoittaja ("SIG") (k. 2009)
• 7. kesäkuuta – Prince Rogers Nelson (”Prince”), yhdysvaltalainen muusikko (Purple Rain) (k. 2016)^[8]
• 9. kesäkuuta – Inghill Johansen, norjalainen kirjailija
• 14. kesäkuuta – Olaf Scholz, Saksan liittokansleri 2021–
• 15. kesäkuuta – Riccardo Paletti, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1982)^[9][10]
• 17. kesäkuuta – Eric Reed Boucher (”Jello Biafra”), yhdysvaltalainen poliitikko ja muusikko (Dead Kennedys)
• 17. kesäkuuta – Daniel McVicar, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 19. kesäkuuta – Siri Bjerke, norjalainen poliitikko (k. 2012)
• 19. kesäkuuta – Sergei Makarov, venäläinen jääkiekkoilija
• 22. kesäkuuta – Bruce Campbell, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 22. kesäkuuta – Rodion Cămătaru, romanialainen jalkapalloilija
• 22. kesäkuuta – Johanna Sinisalo, suomalainen kirjailija
• 30. kesäkuuta – Esa-Pekka Salonen, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä

• 4. heinäkuuta – Deon Meyer, eteläafrikkalainen kirjailija
• 6. heinäkuuta – Jennifer Saunders, englantilainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja komedienne
• 8. heinäkuuta – Kevin Bacon, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. heinäkuuta – Hugo Sánchez, meksikolainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 16. heinäkuuta – Juha Malinen, suomalainen jalkapallovalmentaja
• 17. heinäkuuta – Wong Kar-wai, hongkongilainen elokuvaohjaaja
• 27. heinäkuuta – Kimmo Hakola, suomalainen säveltäjä
• 30. heinäkuuta – Catherine ”Kate” Bush, brittiläinen laulaja
• 31. heinäkuuta – Kai Lehtinen, suomalainen näyttelijä
• 7. elokuuta – Bruce Dickinson, englantilainen laulaja ("Iron Maiden")
• 9. elokuuta – Amanda Bearse, yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja ja komedienne
• 16. elokuuta – Madonna Louise Veronica Ciccone (”Madonna”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä^[11]
• 16. elokuuta – Anne L’Huillier, vuoden 2023 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalais-ruotsalainen fyysikko
• 16. elokuuta – Steve Sem-Sandberg, ruotsalainen kirjailija
• 20. elokuuta – Marius Müller, norjalainen muusikko (k. 1999)
• 23. elokuuta – Rainer Friman, suomalainen iskelmälaulaja, kirjailija ja toimittaja
• 23. elokuuta – Bill Haslam, Tennesseen kuvernööri
• 25. elokuuta – Tim Burton, yhdysvaltalainen ohjaaja
• 25. elokuuta – Christian LeBlanc, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. elokuuta – Michael Jackson, yhdysvaltalainen muusikko ja pop-laulaja (k. 2009)
• 30. elokuuta – Anna Politkovskaja, venäläinen toimittaja (k. 2006)
• 1. syyskuuta – Armi Aavikko, suomalainen laulaja ja show-esiintyjä (Miss Suomi) (k. 2002)
• 1. syyskuuta – Eila Torvela, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1997)
• 3. syyskuuta – Mitro Repo (”Isä Mitro”), suomalainen ortodoksipappi ja europarlamentaarikko
• 6. syyskuuta – Michael Winslow, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. syyskuuta – Aki Hintsa, suomalainen urheilulääkäri ja ortopedi (k. 2016)^[12][13]
• 20. syyskuuta – Mychael Danna, kanadalainen elokuvamusiikin säveltäjä
• 20. syyskuuta – Charlie Kaufman, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja
• 22. syyskuuta – Andrea Bocelli, italialainen oopperalaulaja
• 22. syyskuuta – Amadou Dia Ba, senegalilainen aitajuoksija ja olympiamitalisti
• 22. syyskuuta – Joan Marie Larkin (”Joan Jett”), yhdysvaltalainen rock-laulaja ja kitaristi

• 7. lokakuuta – Pentti Hietanen, suomalainen laulaja
• 9. lokakuuta – Matti Myllykoski, suomalainen eksegetiikan dosentti ja tietohallintoasiantuntija
• 11. lokakuuta – Pekka Ruuska, suomalainen laulaja, lauluntekijä ja äänilevytuottaja
• 12. lokakuuta – Reijo Mäki, suomalainen dekkarikirjailija (Jäätynyt enkeli)
• 14. lokakuuta – Thomas Morgan Robertson (”Thomas Dolby”), brittiläinen muusikko
• 15. lokakuuta – Virpi Hämeen-Anttila, suomalainen sanskritin ja Intian kirjallisuuden tutkija, suomentaja ja kirjailija
• 15. lokakuuta – Anna-Mari Kaskinen, suomalainen kirjailija, runoilija ja sanoittaja
• 16. lokakuuta – Tom Lindholm, suomalainen näyttelijä
• 16. lokakuuta – Tim Robbins, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja
• 20. lokakuuta – Viggo Mortensen, tanskalais-yhdysvaltalainen näyttelijä
• 21. lokakuuta – Andre Geim, vuoden 2010 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut venäläis-alankomaalainen fyysikko, grafeenin löytäjä
• 27. lokakuuta – Simon Le Bon, brittiläinen muusikko
• 30. lokakuuta – Markku Kulmala, suomalainen akatemiaprofessori
• 5. marraskuuta – Robert Patrick, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 10. marraskuuta – Virve Rosti (”Vicky Rosti”), suomalainen laulaja
• 12. marraskuuta – Alessio Coppola, italialainen sarjakuvanpiirtäjä
• 13. marraskuuta – Anita Skorgan, norjalainen muusikko
• 16. marraskuuta – Anne Holt, norjalainen rikoskirjailija
• 25. marraskuuta – Petri Sakari, suomalainen kapellimestari
• 28. marraskuuta – Doris Kareva, virolainen runoilija
• 29. marraskuuta – John Dramani Mahama, Ghanan presidentti
• 1. joulukuuta – Javier Aguirre, meksikolainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 1. joulukuuta – Candace Bushnell, yhdysvaltalainen kirjailija ja sanomalehtikolumnisti
• 6. joulukuuta – Nick Park, brittiläinen animaattori (Wallace & Gromit)
• 11. joulukuuta – Frank Carlton Serafino Feranna (”Nikki Sixx”), yhdysvaltalainen basisti ("Mötley Crüe")
• 12. joulukuuta – Sheree J. Wilson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 16. joulukuuta – Arto Pajukallio, suomalainen muusikko ja toimittaja
• 21. joulukuuta – Klaus Flaming, suomalainen radiojuontaja
• 26. joulukuuta – Lynni Treekrem, norjalainen muusikko
• 27. joulukuuta – Shahid Khaqan Abbasi, pakistanilainen poliitikko ja pääministeri
• 30. joulukuuta – Per Hallberg, ruotsalainen Oscar-palkittu äänitehosteiden suunnittelija

• 1. tammikuuta – Jakke Honka, suomalainen kirjailija (s. 1866)
• 7. tammikuuta – Petru Groza, romanialainen poliitikko, pääministeri 1945–1952 (s. 1884)
• 9. tammikuuta – Yrjö Saarinen, suomalainen taidemaalari (s. 1899)
• 9. tammikuuta – Martti Similä, suomalainen pianisti, kapellimestari, teatterinjohtaja, laulaja ja näyttelijä (s. 1898)
• 9. tammikuuta – Willis R. Whitney, yhdysvaltalainen kemisti (s. 1868)
• 10. tammikuuta – Kalervo Kotivalo, suomalainen yleisurheilija (s. 1902)
• 21. tammikuuta – Sven Nielsen, norjalainen upseeri ja poliitikko (s. 1883)
• 27. tammikuuta – Oskar, saksalainen prinssi, keisari Vilhelm II:n poika (s. 1888)
• 29. tammikuuta – Sakari Tohka, suomalainen kuvanveistäjä ("Lokakuun ryhmä") (s. 1911)
• 30. tammikuuta – Ernst Heinkel, saksalainen lentokonesuunnittelija (Ernst Heinkel Flugzeugwerke A.G. -yhtiön perustaja) (s. 1888)
• 31. tammikuuta – Karl Selter, virolainen poliitikko, diplomaatti ja ministeri (s. 1898)
• 1. helmikuuta – Clinton Davisson, vuoden 1937 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1881)
• 6. helmikuuta – Roger Byrne, englantilainen jalkapalloilija (s. 1929)
• 6. helmikuuta – Adolf Schück, ruotsalainen historioitsija ja kirjastonhoitaja (s. 1897)
• 9. helmikuuta – Lars Osa, norjalainen taidemaalari ja viulisti (s. 1860)
• 13. helmikuuta – Georges Rouault, ranskalainen taidemaalari (s. 1871)
• 17. helmikuuta – Gustaf Woldemar Wrede, suomalainen teollisuusjohtaja (s. 1889)
• 3. maaliskuuta – Wilhelm Zaisser, Itä-Saksan valtion turvallisuuspalvelu Stasin ppäällikkö (s. 1893)
• 6. maaliskuuta – Uuno Eskola, suomalainen kuvataiteilija, lavastaja, näyttelijä ja kirjailija (s. 1889)
• 9. maaliskuuta – Hilda Flodin, suomalainen kuvanveistäjä, taidemaalari ja graafikko (s. 1877)
• 11. maaliskuuta – Ole Kirk Christiansen, tanskalainen puuseppä, Lego-yhtiön perustaja (s. 1891)
• 18. maaliskuuta – Magnus Poulsson, norjalainen arkkitehti (s. 1881)
• 20. maaliskuuta – Aksel Møller, tanskalainen poliitikko (s. 1906)
• 22. maaliskuuta – Michael Todd, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1907)
• 24. maaliskuuta – Anni Swan, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (Ollin oppivuodet) (s. 1875)
• 25. maaliskuuta – Väinö Puokka, suomalainen toimitusjohtaja ja kemigraafi (s. 1879)
• 26. maaliskuuta – Mia Backman, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja (s. 1877)
• 29. maaliskuuta – Gerard Moerdijk, eteläafrikkalainen arkkitehti (s. 1890)

• 2. huhtikuuta – Arne Grönberg, suomenruotsalainen runoilija (s. 1889)
• 8. huhtikuuta – Ethel Turner, englantilais-australialainen kirjailija (s. 1873)
• 11. huhtikuuta – Marcel Pilet-Golaz, Sveitsin liittopresidentti 1934 ja 1940 (s. 1889)
• 16. huhtikuuta – Rosalind Franklin, englantilainen kemisti (s. 1920)
• 20. huhtikuuta – Väinö Karikoski, suomalainen eversti, poliitikko, työmarkkina- ja urheilujohtaja (s. 1899)
• 3. toukokuuta – Helinä Svensson-Timari, suomalainen lausuja ja näyttelijä (s. 1889)
• 3. toukokuuta – Onni Talas, suomalainen professori, senaattori, lakimies ja diplomaatti (s. 1887)
• 5. toukokuuta – James Branch Cabell, yhdysvaltalainen satiirikko ja fantasiakirjailija (s. 1879)
• 11. toukokuuta – Lucien Lelong, ranskalainen muotisuunnittelija (s. 1889)
• 23. toukokuuta – Arvi A. Karisto, suomalainen kirjankustantaja ja kauppaneuvos (Arvi A. Karisto Oy:n perustaja) (s. 1879)
• 29. toukokuuta – Juan Ramón Jiménez, vuoden 1956 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut espanjalainen runoilija (s. 1881)
• 30. toukokuuta – Pat O’Connor, yhdysvaltalainen kilpa-ajaja (s. 1928)^[14][15]
• 1. kesäkuuta – Emil Filén, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1890)
• 7. kesäkuuta – Matti Sauramo, suomalainen geologi (s. 1889)
• 16. kesäkuuta – Miklós Gimes, unkarilainen toimittaja (s. 1917) (teloitettiin)
• 16. kesäkuuta – Pál Maléter, unkarilainen kenraali (s. 1917) (teloitettiin)
• 16. kesäkuuta – Imre Nagy, Unkarin pääministeri (s. 1896) (teloitettiin)
• 17. kesäkuuta – Juan Ferrero, espanjalainen kehonrakentaja (s. 1918)
• 22. kesäkuuta – Viktor Jansson (”Faffan”), suomalainen kuvanveistäjä (s. 1886)
• 23. kesäkuuta – Uno Donner, suomalainen liikemies (s. 1872)
• 23. kesäkuuta – Armas Järnefelt, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1869)
• 28. kesäkuuta – Vihtori Vesterinen, suomalainen poliitikko (s. 1885)

• 2. heinäkuuta – Jorma Nortimo, suomalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1906)
• 6. heinäkuuta – Lauri af Heurlin, suomalainen pankinjohtaja ja sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1875)
• 6. heinäkuuta – Luigi Musso, italialainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1924)^[16][17]
• 10. heinäkuuta – Robert Earl Hughes, yhdysvaltalainen maailman painavin ihminen (s. 1926)
• 14. heinäkuuta – Faisal II, Irakin kuningas (s. 1935)
• 14. heinäkuuta – Abdulilah, Irakin valtionhoitaja 1939–1942 (s. 1913)
• 18. heinäkuuta – Väinö Hakkila, suomalainen poliitikko (s. 1882)
• 20. heinäkuuta – Kurt Alder, vuoden 1950 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1902)
• 24. heinäkuuta – Hilma Lahtinen, suomalainen hiihtäjä (s. 1910)
• 1. elokuuta – Eino Kaila, suomalainen filosofi, psykologi ja akateemikko (s. 1890)
• 3. elokuuta – Peter Collins, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1931)^[18][19]
• 6. elokuuta – Ville Korhonen, suomalainen ilmatieteilijä ja professori (s. 1885)
• 14. elokuuta – Eino Ahtiainen, suomalainen junankuljettaja ja surmatyön tekijä (s. 1920)
• 14. elokuuta – Frédéric Joliot-Curie, vuoden 1935 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen kemisti (s. 1900)
• 17. elokuuta – Florent Schmitt, ranskalainen säveltäjä (s. 1870)
• 21. elokuuta – Kurt Neumann, saksalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1908)
• 22. elokuuta – Roger Martin du Gard, vuoden 1937 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (s. 1881)
• 24. elokuuta – Johannes Strijdom, Etelä-Afrikan pääministeri (s. 1893)
• 26. elokuuta – Ralph Vaughan Williams, englantilainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1872)
• 27. elokuuta – Ernest Orlando Lawrence, vuoden 1939 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1901)
• 8. syyskuuta – Torgeir Anderssen-Rysst, norjalainen poliitikko (s. 1888)
• 8. syyskuuta – Nikolai Kaario, suomalainen taidemaalari, koristetaiteilija ja entisöijä (s. 1887)
• 16. syyskuuta – Olav Oksvik, norjalainen poliitikko (s. 1887)
• 18. syyskuuta – Olaf Gulbransson, norjalainen kuvataiteilija ja pilapiirtäjä (s. 1873)
• 19. syyskuuta – Josep Irla, espanjalainen poliitikko (s. 1874)
• 23. syyskuuta – Elisabeth Tamm, ruotsalainen poliitikko (s. 1880)
• 25. syyskuuta – John Broadus Watson, yhdysvaltalainen psykologi (behaviorismin ”isä”) (s. 1879)
• 28. syyskuuta – Aarre Merikanto, suomalainen säveltäjä (Juha) (s. 1893)

• 7. lokakuuta – Tadeusz Strumillo, puolalainen pedagogi, partioliikkeen vaikuttaja ja psykologi (s. 1884)
• 9. lokakuuta – Pius XII, paavi (1939–1958) (s. 1876)
• 11. lokakuuta – Maurice de Vlaminck, ranskalainen taidemaalari (s. 1876)
• 14. lokakuuta – Douglas Mawson, australialainen geologi (s. 1882)
• 20. lokakuuta – Mauri Kittelä, suomalainen näytelmäkirjailija ja suomentaja (s. 1898)
• 20. lokakuuta – Arthur Långfors, suomalainen professori ja diplomaatti, Helsingin yliopiston rehtori 1945–1950 (s. 1881)
• 24. lokakuuta – G. E. Moore, englantilainen filosofi (s. 1873)
• 31. lokakuuta – Charles Robertson, norjalainen liikemies ja poliitikko (s. 1875)
• 5. marraskuuta – Werner Hacklin, suomalainen kauppaneuvos, ahtausliikkeen omistaja ja laivanvarustaja (s. 1880)
• 6. marraskuuta – Hjalmar Tallqvist, suomalainen matemaatikko ja fyysikko (s. 1870)
• 13. marraskuuta – Väinö Malmivaara, suomalainen piispa (s. 1879)
• 15. marraskuuta – Tyrone Power, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1914)
• 17. marraskuuta – Yutaka Taniyama, japanilainen matemaatikko (s. 1927)
• 24. marraskuuta – Robert Cecil, vuoden 1937 Nobelin rauhanpalkinnon saanut brittiläinen lakimies, poliitikko ja diplomaatti (s. 1864)
• 25. marraskuuta – Leopold Ziegler, saksalainen filosofi (s. 1881)
• 28. marraskuuta – Mauri Ryömä, suomalainen poliitikko (s. 1911)
• 4. joulukuuta – Carl Pelo, suomalainen puolustusvoimien kapteeni ja asesuunnittelija (s. 1895)
• 6. joulukuuta – Myers Y. Cooper, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1873)
• 9. joulukuuta – Hjalmar Kahanpää, suomalainen juristi, hallintoneuvos ja ministeri (s. 1868)
• 10. joulukuuta – Lilli Tulenheimo suomalainen näyttelijä (s. 1880)
• 11. joulukuuta – Johan Strøm, tanskalainen poliitikko (s. 1898)
• 15. joulukuuta – Wolfgang Pauli, vuoden 1945 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut itävaltalais-sveitsiläinen fyysikko (Paulin kieltosääntö) (s. 1900)
• 18. joulukuuta – Into Kallio, suomalainen työväenopiston johtaja ja kirjailija (s. 1909)
• 20. joulukuuta – Fjodor Gladkov, neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1883)
• 21. joulukuuta – Lion Feuchtwanger (”J. L. Wetcheek”), saksalainen näytelmäkirjailija (s. 1884)
• 30. joulukuuta – Elsi Borg, suomalainen arkkitehti (Lastenlinna) (s. 1893)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Pavel Tšerenkov, Ilja Frank ja Igor Tamm
• Nobelin kemianpalkinto: Frederick Sanger
• Nobelin lääketieteen palkinto: George Beadle, Edward Lawrie Tatum ja Joshua Lederberg
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Boris Pasternak (pakotettiin kieltäytymään)
• Nobelin rauhanpalkinto: Georges Pire

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1958.

• Elokuvavuosi 1958
• Kirjallisuusvuosi 1958
• Musiikkivuosi 1958
• Urheiluvuosi 1958