Var1:n aihe on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Olipa kyseessä historiallinen aihe, julkisuuden henkilö tai tärkeä tapahtuma, var1 on kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri tilanteissa. Vuosien varrella var1 on ollut tutkimuksen, pohdinnan ja analyysin kohteena, synnyttäen loputtomasti mielipiteitä, teorioita ja erilaisia näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti var1:n vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksia nykyään.
1. tammikuuta − Metsäliiton Teollisuus Oy ja G. A. Serlachius Oy yhdistyivät Metsä-Serla Oy:ksi, josta tuli Suomen toiseksi suurin metsäteollisuusyhtiö.
7. tammikuuta − Nuorisojoukko valtasi Helsingin keskustassa Fredrikinkatu 42:ssa sijaitsevan kerrostalon. Poliisi tyhjensi talon vielä saman päivän aikana.
15. tammikuuta – Yhdysvallat luovutti Suomeen Floridassa asuneen tamperelaisen liikemiehen, jota vastaan oli nostettu Suomessa syytteet talousrikoksista. Suomen ja Yhdysvaltain vuonna 1980 solmimaa luovutussopimusta sovellettiin nyt ensimmäisen kerran.
17. tammikuuta – Jumalan teatteri esitti performanssinsa Teatteripäivillä Oulussa. Pari minuuttia kestäneen esityksensä jälkeen näyttelijät pakenivat kaupungille, josta poliisi pidätti heidät.
19. tammikuuta – Kymmenkunta Pohjoisille teatteripäiville osallistunutta henkilöä teki rikosilmoituksen Jumalan teatterin esityksestä.
20. tammikuuta − Hankolaisen räjähdysainetehtaan Forcitin johto sai syytteen lähes 2 000 tonnin räjähde-erän luvattomasta myynnistä Ruotsin kautta Singaporeen sekä sotaa käyviin Persianlahden maihin. Aseiden ja ampumatarvikkeiden vienti Suomesta ja Ruotsista sotaa käyviin maihin oli kielletty.
31. tammikuuta – Suomen ensimmäisestä junamatkasta Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin tuli kuluneeksi 125 vuotta.
Helmikuu
Olof Palmen kuolinpaikalla oleva muistolaatta.
2. helmikuuta – "Avoimeksi oppilaskunnaksi" järjestäytyneet, Jumalan teatteria tukeneet kymmenkunta Teatterikorkeakoulun oppilasta antoivat julkilausuman, jossa he kannattivat uudeksi rehtoriksi Jussi Parviaista ja vaativat vt. rehtorin Marianne Möllerin sekä Erkki Saarelan ja Ritva Valkaman erottamista opettajanviroistaan.
4. helmikuuta – Kahdeksan Jumalan teatteria kannattanutta opiskelijaa (”Pirun teatteri”) riehui Teatterikorkeakoulussa rikkoen ikkunoita ja heitellen tavaroita ulos lumihankeen. Jumalan teatterin jäsenet kahlitsivat itsensä kettingeillä koulun ulko-oviin.
6. helmikuuta – Neuvostoliittolainen säiliöalus Antonio Gramsci ajoi karille SuomenlahdellaPorvoon edustalla. Aluksesta vuoti mereen 700 tonnia raakaöljyä. Kova pakkanen vaikeutti öljyn keräämistä.
11. helmikuuta − Filippiinien presidentti Corazón Aquino vahvisti maalle uuden perustuslain. Aquino oli lakkauttanut edeltäjänsä Ferdinand Marcosin aikaisen perustuslain tultuaan presidentin virkaan.
12. helmikuuta – Teatterikorkeakoulun hallitus erotti koulusta määräajaksi siellä viikkoa aiemmin riehuneet opiskelijat. Kolme koulun opettajaa erosi viroistaan.
15. helmikuuta – Israelissa alkoi oikeudenkäynti Yhdysvalloista luovutettua, natsirikoksista syytettyä John Demjanjukia vastaan. Hänen väitettiin olleen Treblinkan keskitysleirin ”Iivana Julmaksi” kutsuttu vartija.
28. helmikuuta − Kymmenettuhannet ruotsalaiset osallistuivat pääministeri Olof Palmen muistotilaisuuteen Tukholmassa Palmen murhan vuosipäivänä. Muistotilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 150 paikkakunnalla Ruotsissa.
12. maaliskuuta – Ruotsin hallitus antoi valtiopäiville lakiesityksen, joka olisi toteutuessaan kieltänyt ruotsalaisilta yrityksiltä kaupankäynnin Etelä-Afrikan kanssa.
30. maaliskuuta − Ruotsalainen Nobel Industrier -yhtymä myönsi, että sen tytäryhtiöt Bofors ja Nobel Kemi olivat syyllistyneet aseiden ja ammusten lainvastaiseen vientiin.
30. maaliskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa syytti Keskustapuoluetta punamultayhteistyön romuttamisesta.
Huhtikuu
Saab JAS 39 Gripen.
2. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Avajaisistunnossa herätti huomiota joukko naisasialiikkeeseen kuuluneita "itkijänaisia", jotka heittelivät lehteriltä istuntosaliin nenäliinoja, joihin oli kirjoitettu vihreitä arvoja ja rauhanaatetta kannattavia iskulauseita. Istuntoa johtanut ikäpuhemiesJohannes Virolainen määräsi hämmästyksestä toivuttuaan naiset poistettavaksi salista. Puhemieheksi valittiin Kokoomuksen Ilkka Suominen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Matti Louekoski ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Mikko Pesälä.
7. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto antoi ministeri Esko Rekolalle tehtäväksi tunnustella mahdollisuuksia kolmen suurimman puolueen yhteisen hallituksen aikaansaamiseksi.
8. huhtikuuta – Helsinki tuli olleeksi Suomen pääkaupunkina 175 vuotta.
9. huhtikuuta – SDP:n, Kokoomuksen, Keskustapuolueen ja RKP:n puheenjohtajat antoivat ministeri Esko Rekolalle vastaukset tämän hallitustunnusteluun. SDP torjui ajatuksen kolmen suurimman puolueen yhteisestä hallituksesta.
20. huhtikuuta – Intian pääministeri Rajiv Gandhi kiisti Intian parlamentissa opposition syytökset siitä, että intialaiset poliitikot olisivat ottaneet vastaan lahjuksia ruotsalaiselta Boforsilta.
20. huhtikuuta − Keskustapuolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen sanoi, että Kokoomuksen ja SDP:n muodostama hallitus oli "jyrkästi Urho Kekkosen periaatteiden vastainen".
27. huhtikuuta – Yhdysvallat asetti Itävallan presidentin Kurt Waldheimin "tarkkailulistalle", mikä merkitsi sitä, ettei Waldheim päässyt Yhdysvaltoihin yksityishenkilönä. Itävalta kutsui toimenpiteen vuoksi suurlähettiläänsä kotiin Washingtonista.
28. huhtikuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa ilmoitti eroavansa SDP:n puheenjohtajan paikalta kesän puoluekokouksessa.
29. huhtikuuta − Ruotsin hallitus määräsi valtiontalouden tarkastusviraston selvittämään, oliko Bofors lahjonut intialaisia poliitikkoja asetilauksen saamiseksi.
30. huhtikuuta − Länsi-Berliinissä alkoivat Berliinin kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet.
Toukokuu
Mathias Rustin lentoreitti.
1. toukokuuta – Puolan poliisi hajotti Solidaarisuuden vappumielenosoitukset ja pahoinpiteli niihin osallistuneita sekä pidätti yli 150 ihmistä.
3. toukokuuta − Kolme pikajunan vaunua suistui ratapenkereen sortumisen vuoksi kiskoilta Kuopion ja Joensuun välisellä rataosalla Nilsiässä. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja.
8. toukokuuta – SDP:n kansanedustaja Matti Ahde valittiin eduskunnan puhemieheksi ja Kokoomuksen kansanedustaja Elsi Hetemäki-Olander ensimmäiseksi varapuhemieheksi Ilkka Suomisen ja Matti Louekosken siirryttyä Holkerin hallituksen ministereiksi.
26. toukokuuta − Tanskan kansankäräjät teki päätöksen sillan rakentamisesta Ison-Beltin yli. Kymmenkunta vuotta vireillä ollutta hanketta oli vastustettu taloudellisista ja ympäristösyistä.
26. toukokuuta − Ruotsalaista liikemiestä ja Nobel Kemi -yhtiön entistä markkinointijohtajaa vastaan nostettiin syytteet räjähteiden salakuljetuksesta Iraniin.
29. toukokuuta − Ruotsalainen kansanpuolue julkisti teettämänsä mielipidetiedustelun, jonka mukaan valtaosa RKP:n jäsenistä kannatti presidentti Mauno Koiviston valintaa toiselle virkakaudelle vuoden 1988 vaaleissa.
4. kesäkuuta − Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä ilmeni, että Bofors-yhtymä oli maksanut kolmen intialaisen yhtiön tileille sveitsiläisiin pankkeihin lähes 320 miljoonaa kruunua saadakseen Intian valtiolta yli kahdeksan miljardin kruunun arvoisen tykkitilauksen.
5. kesäkuuta – Kansanedustaja Pertti Paasio valittiin SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustajat Matti Ahde ja Pirjo Ala-Kapee sekä uudeksi puoluesihteeriksi eduskuntaryhmän sihteeri Ulpu Iivari, josta tuli Suomen ensimmäinen naispuoluesihteeri.
9. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi vuoden 1989 alussa voimaan tulevan, Euroopan tiukimmaksi luonnehditun videotarkastuslain. Laki kielsi alle 18-vuotiailta kiellettyjen elokuvien videolevityksen ja -myynnin.
9. kesäkuuta – Kahdeksan Teatterikorkeakoulussa helmikuun alussa riehunutta opiskelijaa tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa kahden kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja noin 20 000 markan korvauksiin.
11. kesäkuuta − Paavi Johannes Paavali II saapui Puolaan vierailulle, jonka aikana hän kävi mm. Solidaarisuus-liikkeen syntysijoilla Gdańskin Lenin-telakalla.
13. kesäkuuta − Suomen Kommunistisen Puolueen edustajakokouksessa päätettiin uudelleen erottaa vähemmistön eli taistolaisten hallussa olleet piirijärjestöt puolueesta. Helsingin raastuvanoikeus oli joulukuussa 1986 mitätöinyt SKP:n aiemmin tekemän vastaavan päätöksen.
14. kesäkuuta − Länsi-Saksan sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Willy Brandt erosi tehtävästään. Brandt oli johtanut puoluetta vuodesta 1964 ja toiminut liittokanslerina vuosina 1969−1974.
18. kesäkuuta – Tampereen raastuvanoikeudessa päättyi yli kuusi vuotta kestänyt ns. Noppa-jutun käsittely. Suurin osa syytteistä hylättiin vanhentuneina tai toteennäyttämättöminä. Nopan entinen toimitusjohtaja Pauli Kemmo tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen veropetoksesta ja lahjusrikoksista.
24. kesäkuuta – Elokuva Emmanuelle esitettiin Suomen televisiossa ja sai suuren suosion myös Virossa, jossa Suomen television katsominen oli siihen aikaan kiellettyä.
2. heinäkuuta − Natsirikolliseksi syytetty virolainen Karl Linnas kuoli sotilassairaalassa Leningradissa ennen kuin uutta oikeudenkäyntiä häntä vastaan ehdittiin aloittaa.
29. heinäkuuta – Kolme Tšernobylin ydinvoimalan johtohenkilöä tuomittiin voimalan turvallisuusmääräysten törkeästä rikkomisesta kymmeneksi vuodeksi pakkotyöhön. Kolme muuta syytettyinä ollutta tuomittiin viiden vuoden pakkotyörangaistuksiin. Syytettyjen oli todettu olleen päävastuussa huhtikuun 1986 onnettomuuden aiheutumisesta voimalassa tehdyn luvattoman kokeen seurauksena. Voimalan turvajärjestelmä oli kytketty kokeen ajaksi pois päältä.
31. heinäkuuta – Yli 400 islamilaista pyhiinvaeltajaa kuoli ja lähes 650 loukkaantui väkivaltaisuuksissa MekassaSaudi-Arabiassa. Valtaosa surmansa saaneista oli iranilaisia. Saudi-Arabia syytti väkivaltaisuuksista Irania, Iran puolestaan Yhdysvaltoja.
Elokuu
2. elokuuta − Yli miljoona ihmistä osallistui Iranin pääkaupungissa Teheranissa Mekassa Saudi-Arabiassa sattuneiden levottomuuksien uhrien hautajaisiin, joista muodostui suuri Saudi-Arabian ja Yhdysvaltain vastainen mielenosoitus. Iran uhkasi kostaa verenvuodatuksen näille maille.
23. elokuuta – Baltian maissa järjestettiin suuria mielenosoituksia Molotov–Ribbentrop-sopimuksen vuosipäivänä. Neuvostoliiton viralliset sanomalehdet tuomitsivat mielenilmaisut, mutta viranomaiset eivät hajottaneet niitä.
28. elokuuta – Eversti Gregorio Honasanin johtama vallankaappausyritys presidentti Corazon Aquinoa vastaan kukistettiin Filippiineillä. Verisessä kaappausyrityksessä kuoli 30 ja loukkaantui lähes 300 ihmistä. Yli 800 sotilasta pidätettiin. Kyseessä oli jo viides ja tähän mennessä vaarallisin yritys syöstä Aquino vallasta.
3. syyskuuta – Kenian presidentti Daniel arap Moi saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen. Moin vierailu synnytti kohun muissa Pohjoismaissa, jotka olivat arvostelleet Kenian ihmisoikeustilannetta.
4. syyskuuta – Pääministeri Harri Holkeri matkusti viralliselle vierailulle Ruotsiin ja tapasi sen aikana virkaveljensä Ingvar Carlssonin.
11. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto armahti veropetoksesta vankeuteen tuomitun entisen kansanedustajan Eero Lattulan (Kok.) muuttamalla tälle langetetun ehdottoman tuomion ehdolliseksi. Koivisto teki ratkaisunsa vastoin Korkeimman oikeuden kantaa.
13. syyskuuta − Ranskalle kuuluvassa, Tyynellä valtamerellä sijaitsevassa Uudessa-Kaledoniassa järjestettiin kansanäänestys mahdollisesta itsenäistymisestä. Äänestäneistä yli 98 prosenttia kannatti alueen pysymistä osana Ranskaa. Alueen alkuperäisväestö kanakitboikotoi äänestystä.
15. syyskuuta − YK:n pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar epäonnistui yrityksessään tulitauon aikaansaamiseksi Iranin ja Irakin välille, koska Iran oli vaatinut YK:ta julistamaan Irakin maiden välisen sodan aloittajaksi.
18. syyskuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti ulkoministeri Kalevi Sorsan Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi.
21. syyskuuta − Ruotsin sosialidemokraattinen puolue valitsi pääministeri Ingvar Carlssonin ensimmäisen kerran virallisesti puheenjohtajakseen. Tähän saakka Carlsson oli toiminut puheenjohtajana Olof Palmen jäljellä olleen kauden.
26. syyskuuta – YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO varoitti yli miljoonan etiopialaisen olevan vaarassa kuolla nälkään ilman nopeita avustustoimia.
29. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti viralliselle vierailulle Itä-Saksaan. Vierailun aikana allekirjoitettiin sopimus viisumivapaudesta maiden välillä.
5. lokakuuta − Presidentti Mauno Koivisto aloitti virkakautensa toisen valtiovierailun Neuvostoliitossa.
6. lokakuuta – Vankilomalla ollut ruotsalainen vakooja Stig Bergling pakeni vaimoineen Suomen kautta Neuvostoliittoon. Heidän pakomatkallaan käyttämänsä henkilöauto löytyi eräältä pysäköintialueelta EspoonTapiolasta10. lokakuuta. Bergling oli vuonna 1979 tuomittu Ruotsissa elinkautiseen vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Berglingin loikkaus johti Ruotsin oikeusministerin Sten Wickbomin eroon 19. lokakuuta sekä kahden Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystön neuvostoliittolaisen työntekijän karkottamiseen Suomesta.
9. lokakuuta – Neuvostoliittolaisten historiantutkijoiden ilmoitettiin aloittavan Josif Stalinin terrorin uhrien todellisen lukumäärän selvittämisen.
23. lokakuuta − Niin sanotun Helsingin metrojupakan oikeuskäsittely päättyi, kun Korkein oikeus vahvisti Helsingin entisen metrojohtajan Unto Valtasen hovioikeudessa saaman yhden vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdottoman vankeustuomion lahjoman vastaanottamisesta.
27. lokakuuta – Arkkiatri Arvo Ylppö täytti 100 vuotta. Valtiovalta järjesti Ylpölle syntymäpäiväjuhlan ja merkkipäivän kunniaksi julkaistiin myös postimerkki.
4. marraskuuta − Eduskunnan puhemies Matti Ahde valittiin Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtajaksi. Ahde ilmoitti siirtyvänsä uuteen työhönsä vuoden 1990 aikana.
16. marraskuuta – Kaksi pikajunaa törmäsi täydessä vauhdissa toisiinsa RuotsissaLerumin kunnassa lähellä Göteborgia. Yhdeksän ihmistä kuoli ja yli 100 loukkaantui. Onnettomuuden syynä oli rautatien kulunvalvontajärjestelmässä ollut vika.
16. marraskuuta − Neuvostoliitto ilmoitti tehneensä "poliittisen päätöksen" joukkojensa vetämisestä Afganistanista 7–12 kuukauden kuluessa.
25. marraskuuta − Ruotsin radion ja television uutisissa paljastettiin Ruotsin ja Intian hallitusten välinen salainen sopimus, jonka nojalla Ruotsin valtio oli ottanut pitkälle menevän vastuun ja sitoumukset Bofors-yhtymän ja Intian välisen suuren tykkikaupan toteutumisesta.
29. marraskuuta – Korean Airinlennon 858Boeing 707 räjähti ilmassa Thaimaan Burman rajan lähellä tappaen 155. Kaksi Pohjois-Korean agenttia oli noussut koneeseen Bagdadissa ja jäänyt pois Abu Dhabissa jättäen koneeseen pommin; molemmat nielaisivat syanidikapselin kun heidät pidätettiin Bahrainin rajalla heidän yritettyään poistua maasta Japanin passeilla.[7][8] Tapaus sai Yhdysvallat tuomitsemaan Pohjois-Korean terrorismista ja asettamaan sen kauppasaartoon.
30. marraskuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi Jumalan teatterin jäsenet seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 40 000 markan korvauksiin. Kullekin neljälle jäsenelle langetettiin myös 17 000 markan sakot, jotka he sanoivat sovittavansa työsiirtolassa. Lisäksi tuomitut menettivät opiskeluoikeutensa Teatterikorkeakoulussa yhdeksi vuodeksi.
Joulukuu
Helsingin Tamminiemeen avattiin UKK-museo.Gorbatšov ja Reagan tapasivat Washingtonissa.
5. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Marjo Matikaisen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Matikainen voitti äänestyksen toisena vuonna peräkkäin.
8. joulukuuta – INF-sopimus allekirjoitettiin. Se eliminoi Euroopasta keskimatkan ns. euro-ohjukset. 1. kesäkuuta 1991 mennessä Yhdysvallat vähensi 846 ohjusta ja Neuvostoliitto 1 846.
11. joulukuuta − Länsi-Saksan puolustusministeri Manfred Wörner valittiin sotilasliitto Naton uudeksi pääsihteeriksi.
17. joulukuuta − Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuodesta 1969 toiminut Gustáv Husák erosi virastaan "vakavista syistä". Uudeksi puoluejohtajaksi tuli puolueen keskuskomitean sihteeri Miloš Jakeš. Husák jatkoi kuitenkin Tšekkoslovakian presidenttinä.
20. joulukuuta – Matkustaja-alus MV Doña Paz törmäsi öljytankkeriin Filippiinien vesillä, jolloin molemmat laivat upposivat. Doña Paz oli rekisteröity 1500 matkustajalle, mutta aluksen mukana arveltiin hukkuneen jopa 5000 ihmistä. Vain 27 ihmistä onnistuttiin pelastamaan.
23. joulukuuta – Finnairin lennolla 915Tokiosta Helsinkiin tapahtui uhkaava vaaratilanne, kun neuvostoliittolaiset yrittivät ampua sitä kohti ohjuksen. Ohjus räjähti vain alle puoli minuuttia siitä, kun se olisi törmännyt lentokoneeseen. Tapaus paljastui vasta syyskuussa 2014, jolloin Helsingin Sanomat julkaisi aiheesta laajan artikkelin.[9]