2008

2008 (MMVIII) oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.

Yhdistyneiden kansakuntien julistamia vuoden teemoja olivat kansainvälinen Maa-planeetan vuosi, kansainvälinen kielten vuosi ja kansainvälinen vesihuollon vuosi. Vuosi 2008 oli myös UNEPin delfiinin vuosi (jatkettuna viime vuodesta), Euroopan parlamentin Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi ja FAOn kansainvälinen perunan vuosi.

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2008 oli rotan vuosi.

• 1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
  • Leivonmäki → Joutsaan.
• 1. tammikuuta – Malta ja Kypros liittyivät euroalueeseen.
• 1. tammikuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Portugalilta Slovenialle.
• 1. tammikuuta – Museoajoneuvon ikäraja nousi 30 vuoteen Suomessa.
• 1. tammikuuta – Televisiokanava YLE Extra lakkautettiin.
• 1. tammikuuta – Suomen kihlakunnat lakkautettiin. 90 vanhan tilalle perustettiin 22 uutta ulosottovirastoa. 15 uutta syyttäjänvirastoa perustettiin jo 1.4.2007. Poliisilaitokset sen sijaan noudattivat kihlakuntajakoa vielä vuoden 2008 ajan, ja 25 uutta poliisilaitosta perustettiin vasta seuraavan vuoden 2009 alussa.
• 1. tammikuuta – Kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministeriö yhdistettiin uudeksi työ- ja elinkeinoministeriöksi.
• 1. tammikuuta – Venezuelan rahayksikköä uudistettiin: valuutasta pudotettiin kolme nollaa pois ja uusi raha sai nimekseen bolívar fuerte (vahva bolívar, Bs. F).^[1]
• 2. tammikuuta – Raakaöljyn hinta ylitti ensimmäisen kerran 100 $ barrelilta.^[2]
• 3. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalien kamppailu alkoi virallisesti Iowan esivaalilla. Voittajiksi nousivat demokraattien senaattori Barack Obama ja republikaanien entinen Arkansasin osavaltion kuvernööri Mike Huckabee.^[3]
• 3. tammikuuta – Diyarbakırssä Turkissa kuoli viisi ja loukkaantui yli sata ihmistä autopommin räjähdettyä.
• 5. tammikuuta – Georgian ennenaikaiset presidentinvaalit. Presidentti Mikheil Saakašvili suostui ennenaikaisiin vaaleihin opposition mielenosoitusten vuoksi. Saakašvili voitti vaalit.
• 5. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit jatkuivat Wyomingin osavaltiossa. Voittajaksi republikaanien omassa vaalikokouksessa nousi entinen Massachusettsin osavaltion kuvernööri Mitt Romney.^[4]
• 5. tammikuuta – Tampereen mormonikirkko tuhoutui tahallaan sytytetyssä tulipalossa. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Keskustelua herätti se, ettei kirkkoa ollut vakuutettu.
• 6. tammikuuta – Kreikassa mitattiin 6,5 richterin maanjäristys.
• 6. tammikuuta – Mäkihyppääjä Janne Ahonen voitti Keski-Euroopan mäkiviikon ennätyksellisen viidennen kerran.
• 7. tammikuuta – Indonesiassa mitattiin 6,2 richterin maanjäristys.
• 8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit jatkuivat New Hampshiren osavaltiossa. Voittajiksi nousivat demokraattien senaattori Hillary Clinton ja republikaanien Arizonan osavaltion senaattori John McCain.^[5]
• 8. tammikuuta – Colombossa Sri Lankassa sai surmansa srilankalainen ministeri ja viisi muuta loukkaantui pommiräjähdyksessä.
• 10. tammikuuta – Yhdysvaltain ilmavoimat pommitti yli 40:ää kohdetta Irakin pääkaupungin Bagdadin lähistöllä.
• 10. tammikuuta – Lahoressa Pakistanissa kuoli yli kaksikymmentä ja loukkaantui toistakymmenentä ihmistä itsemurhapommi-iskussa.
• 11. tammikuuta – Dulovjoella Venäjällä sattui liki 500 tonnin öljyvuoto.
• 11. tammikuuta – Entinen yhdysvaltalainen pikajuoksija Marion Jones sai puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion.
• 12. tammikuuta – Kiinan tasavallan parlamenttivaalit. Kansallismielinen oppositiopuolue Kuomintang sai suurvoiton.
• 12. tammikuuta – Nigeriassa kuoli liki 30 ihmistä räjähdysonnettomuudessa.
• 13. tammikuuta – Interpolin presidentti Jackie Selebi erosi tehtävästään korruptiosyytteiden takia.
• 14. tammikuuta – MESSENGER-luotain lensi Merkuriuksen ohi vain 200 kilometrin päästä.
• 14. tammikuuta – Suva Rekassa Kosovossa räjähti pommi; räjähdyksessä loukkaantui neljä ihmistä.
• 15. tammikuuta – Beirutissa räjähti autopommi surmaten ainakin neljä ihmistä. Iskun kohteena oli Yhdysvaltain suurlähetystön auto.
• 15. tammikuuta – Jääkiekkoilija Jere Karalahtea vastaan nostettiin syyte huumekaupan rahoittamisesta. Oikeudenkäynti häntä vastaan alkoi Espoon käräjäoikeudessa 29. tammikuuta.
• 16. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit jatkuivat Michiganin osavaltiossa. Voittajiksi nousivat demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien entinen Massachusettsin kuvernööri Mitt Romney.
• 16. tammikuuta – Buttalassa Sri Lankassa räjähti pommi; räjähdyksessä kuoli yli 20 ja loukkaantui kymmeniä ihmisiä.
• 17. tammikuuta – British Airwaysin lento 038 Pekingistä Lontooseen laskeutui ennen kiitotien alkua nurmikolle. Onnettomuudessa loukkaantui 18 ihmistä.
• 21. tammikuuta – "Musta päivä" maailman pörsseissä. OMX HEX -indeksi painui n. 5 % miinukselle.
• 22. tammikuuta – Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve System laski ohjauskorkoaan 0,75 prosenttia estääkseen taantuman ja palauttaakseen uskoa finanssimarkkinoihin. Päätöstä luonnehdittiin epätoivoiseksi paniikkiratkaisuksi.^[6][7]
• 23. tammikuuta – "Gazan teekutsut": palestiinalaistaistelijat räjäyttivät suuren osan Gazan kaistan ja Egyptin välisestä 10 km rajamuurista ja Israelin viikon ajan saartaman alueen asukkaat ryntäsivät Egyptiin ostamaan ruokaa ja tavaroita.^[8][9]
• 24. tammikuuta – Ampumahiihtäjä Kaisa Varis jäi kiinni dopingin käytöstä Oberhofissa Itävallassa järjestetyssä maailmancupissa. Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU määräsi Varikselle elinikäisen kilpailukiellon 11. helmikuuta. Tämän jälkeen Varis vetäytyi täysin julkisuudesta.
• 29. tammikuuta – 250 metriä halkaisijaltaan oleva 2007 TU24 -asteroidi ohitti Maan noin 534 000 kilometrin etäisyydellä.

• 1. helmikuuta – Kymmeniä ihmisiä kuoli ja parisataa loukkaantui Irakin pääkaupungissa Bagdadissa kahden pommin räjähtäessä. Kahden kehitysvammaisen naisen yllä oli pommiliivit, johon oli kätketty kauko-ohjatut pommit.
• 2. helmikuuta – Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ja italialainen laulaja Carla Bruni avioituivat. Avioliitto oli Sarkozyn kolmas.
• 3. helmikuuta – Demokraattipuolueen ehdokas Boris Tadic valittiin toiselle kaudelle Serbian presidentiksi. Tadicin tavoitteena oli Serbian EU-jäsenyys.
• 5. helmikuuta – Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokasasettelun ns. supertiistai, jonka aikana järjestettiin esivaalit 22:ssa osavaltiossa. John McCain varmistui käytännössä republikaanien ehdokkaaksi Mitt Romneyn lopetettua kampanjoinnin.
• 7. helmikuuta – Avaruussukkula Atlantis laukaistiin lennolle STS-122 mukanaan Kansainväliselle avaruusasemalle tarkoitettu Columbus-moduuli.^[10]
• 10. helmikuuta – Eero Heinäluoma ilmoitti eroavansa SDP:n puheenjohtajan paikalta. Puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta oli jo aiemmin ilmoittanut aikovansa siirtyä sivuun.
• 11. helmikuuta – Itä-Timorin presidentti José Ramos Horta loukkaantui vakavasti murhayrityksessä ja joutui sairaalahoitoon Australiaan kahdeksi kuukaudeksi.
• 14. helmikuuta – Kansanedustaja Merikukka Forsius loikkasi Vihreästä liitosta Kokoomukseen.
• 15. helmikuuta – Kirjallinen johtaja Touko Siltala ja kustannuspäällikkö Aleksi Siltala erosivat tehtävistään WSOY:ssä ja ilmoittivat perustavansa oman kustantamon. Useat nimekkäät kirjailijat, mm. Kari Hotakainen, Leena Lander, Hannu Raittila ja Pirkko Saisio siirtyivät Siltaloiden kustantamoon.
• 15. helmikuuta – Poliisi takavarikoi nuoria tyttöjä ja poikia esittäneitä kuvia taiteilija Ulla Karttusen näyttelystä Kluuvin galleriasta Helsingissä. Karttusta vastaan nostettiin maaliskuussa syyte lapsipornon hallussapidosta ja levittämisestä.
• 17. helmikuuta – Serbian albaanienemmistöinen maakunta Kosovo julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi.^[11]
• 18. helmikuuta – Pakistanin parlamenttivaalit. Vaalit piti alun perin järjestää 8. tammikuuta, mutta niitä edelsi oppositiojohtaja Benazir Bhutton murha joulukuussa ja levottomuuksia.^[12]
• 19. helmikuuta – Fidel Castro ilmoitti Granma-lehdessä luopuvansa Kuuban presidentin virasta.
• 21. helmikuuta – Yhdysvallat teki Tyynellämerellä ohjuskokeen, jossa risteilijä USS Lake Erieltä laukaistulla SM-3-ohjuksella tuhottiin putoamassa ollut tiedustelusatelliitti 247 km:n korkeudesta. Yhdysvallat väitti satelliitin rakettipolttoaineen aiheuttavan terveyshaittoja, mutta Venäjä ja Kiina pitivät sitä peiteltynä satelliitintorjuntaohjuksen kokeena.^[13]
• 22. helmikuuta – Helsingin kihlakunnansyyttäjä nosti rikoskirjailija Mauri Sariolan leskeä Tuula Sariolaa ja toimittaja Ritva Sarkolaa vastaan syytteet törkeästä petoksesta. Sarkola oli parinkymmenen vuoden ajan kirjoittanut kaikki Sariolan nimellä julkaistut 16 rikosromaania, mutta Sariola oli tästä huolimatta nostanut opetusministeriön myöntämiä apurahoja. Sarkolan rooli haamukirjailijana oli paljastunut kesäkuussa 2006.
• 24. helmikuuta – Kuuban parlamentti valitsi Fidel Castron nuoremman veljen, puolustusministeri Raúl Castron Kuuban uudeksi presidentiksi. Raúl Castron presidenttikauden uskottiin maailmalla yleisesti jäävän melko lyhyeksi.
• 29. helmikuuta – Suomessa päättyi kaikkien aikojen lämpimin talvi. Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla talvi kesti kaikkiaan vain yhdeksän päivää.^[14]

• 1. maaliskuuta – Kolumbian sotilaat ja helikopterit hyökkäsivät Ecuadorin puolella FARC-sissijärjestöä vastaan ja surmasivat sen kakkosmiehen Raúl Reyesin, mikä laukaisi diplomaattisen kriisin näiden maiden ja Ecuadoria tukevan Venezuelan välillä.
• 1. maaliskuuta – Gazan kaistalla surmattiin 52 palestiinalaista ja kaksi Israelin sotilasta rajuissa ilmaiskuissa.
• 2. maaliskuuta – Venäjän presidentinvaali 2008: Dmitri Medvedev valittiin odotetusti jo ensimmäisellä kierroksella. Hän sai noin 70 % äänistä.
• 5. maaliskuuta – Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki pääministeri Matti Vanhasen entisen naisystävän Susan Ruususen kirjan Pääministerin morsian vuoksi nostetut syytteet. Vanhanen ja syyttäjä valittivat päätöksestä hovioikeuteen. Kirjan herättämä mielenkiinto ja sen myynti jäivät vähäisiksi.
• 6. maaliskuuta – Kahdeksan israelilaista sai surmansa Mercaz HaRavissa itäjerusalemilaisen Alaa Abu Dheinin avattua tulen juutalaisessa ješiva-koulussa.
• 7. maaliskuuta – Suomi tunnusti Kosovon itsenäisyyden. Serbia kutsui välittömästi tämän jälkeen Helsingin-suurlähettiläänsä kotiin.
• 9. maaliskuuta – Unkarissa pidettiin opposition järjestämä kansanäänestys hallituksen terveyskeskusmaksuja vastaan.
• 9. maaliskuuta – Espanjan vaalit. Pääministeri José Luis Rodríguez Zapateron sosialistipuolue kasvatti ääniosuuttaan ja sai jatkokauden.
• 20. maaliskuuta – Belgiassa saatiin aikaan hallitussopu ja Yves Leterme valittiin pääministeriksi yhdeksän kuukautta vaalien jälkeen.
• 20. maaliskuuta – Espoon käräjäoikeus tuomitsi jääkiekkoilija Jere Karalahden huumerikoksista yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Karalahti valitti tuomiosta hovioikeuteen.
• 22. maaliskuuta – Kiinan tasavallan presidentinvaalit: Kuomintangin Ma Ying-jeou valittiin.
• 24. maaliskuuta – Bhutanissa järjestettiin maan historian ensimmäiset vaalit.
• 25. maaliskuuta – Pakistanin kansanpuolueen Yousaf Raza Gillani valittiin maan pääministeriksi.
• 25. maaliskuuta – Afrikan unionin ja Komorien joukot nousivat maihin kapinallisten hallussaan pitämälle Anjouanin saarelle.
• 26. maaliskuuta – Teologian tohtori Matti Repo valittiin Tampereen hiippakunnan uudeksi piispaksi. Edellinen piispa Juha Pihkala jäi eläkkeelle. Piispanvaalissa ehdokkaana ollut Nokia Missio -liikkeen johtaja Markku Koivisto jätti vaalin jälkeen pappisvirkansa ja ilmoitti aikovansa perustaa uuden kirkkokunnan.
• 29. maaliskuuta – Zimbabwessa presidentin- ja parlamenttivaalit. Presidentinvaalien tulos julkistettiin vasta 2. toukokuuta, ja sen mukaan presidentti Robert Mugabe jäi ensimmäisellä kierroksella toiseksi Morgan Tsvangiraille, joka sai 48 % äänistä. Oppositio ei hyväksynyt tulosta, vaan sanoi Tsvangirain saaneen 50,3–51,7 % äänistä, jolla hän olisi voittanut suoraan ensimmäisellä kierroksella.^[15]
• 31. maaliskuuta – Kokoomuksen hallitusryhmän johtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ilmoitti, ettei ulkoministeri Ilkka Kanerva voinut enää jatkaa tehtävässään. Taustalla olivat Hymy-lehden julkaisemat tekstiviestit, joita Kanerva oli lähettänyt tanssija Johanna Tukiaiselle. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin suomalainen ministeri oli joutunut eroamaan yksityiselämästään syntyneen kohun vuoksi.

• 2. huhtikuuta – Naton huippukokous Bukarestissa. Albania ja Kroatia kutsuttiin jäseniksi 2009. Kreikka esti Makedonian jäsenyyden maiden välisen nimikiistan takia. Ukrainalle ja Georgialle luvattiin jäsenyys "myöhemmin", mutta niitä ei hyväksytty MAP-ohjelmaan.
• 4. huhtikuuta – Ensimmäinen Automated Transfer Vehicle -alus Jules Verne telakoitui Kansainväliseen avaruusasemaan. Alus laukaistiin avaruuteen 9. maaliskuuta 2008 kello 04.03 (UTC).
• 4. huhtikuuta – Ulkoministeri Ilkka Kanerva erosi hallituksesta. Hänen tilalleen valittiin europarlamentaarikko Alexander Stubb, jonka tilalle EU-parlamenttiin nousi entinen kansanedustaja ja ministeri Sirpa Pietikäinen.
• 11. huhtikuuta – Paula Lehtomäki palasi äitiyslomalta hoitamaan ympäristöministerin tehtäviä ja sanoi harkitsevansa pääministeri Matti Vanhasen haastamista Suomen Keskustan puoluekokouksessa kesällä 2010. Vanhanen oli hieman aikaisemmin ilmoittanut haluavansa jatkaa pääministerinä ja puoluejohtajana vuoteen 2015 saakka.
• 12. huhtikuuta – Oulun Kärpät voitti suomenmestaruuden Oulun jäähallilla. Kärpät voitti Espoon Bluesin maalein 5–1.
• 13.–14. huhtikuuta – Italian ennenaikaiset vaalit johtivat oikeiston voittoon.
• 19. huhtikuuta – Espanjan Benalmádenassa tapahtui linja-autoturma, jossa kuoli yhdeksän ja loukkaantui lähes 40 suomalaista turistia.
• 20. huhtikuuta – Paraguayn presidentin- ja parlamenttivaalit. Entinen piispa Fernando Lugo voitti ja katkaisi näin Colorado-puolueen kuusikymmenvuotisen valtakauden. Coloradon ehdokas oli entinen opetusministeri Blanca Ovelar ja häntä oli vastassa myös entinen kenraali Lino Oviedo.
• 21. huhtikuuta – Poliisiylijohtaja Markku Salminen ilmoitti eroavansa virastaan terveyssyistä. Sisäministeriössä oli hieman aiemmin alettu tutkia Salmisen virka-auton käyttöä.
• 22. huhtikuuta – Volvo ilmoitti sulkevansa linja-autotehtaansa Tampereella, mikä merkitsi 213 työntekijän irtisanomista. Tehtaan tuotanto oli tarkoitus siirtää Volvon tehtaalle Puolan Wrocławiin.
• 26. huhtikuuta – Itävallan Amstettenissa tapahtunut, poikkeuksellisen pitkäaikainen laiton vapaudenriisto ja seksuaalirikosten sarja Fritzlin insestitapaus paljastui.
• 27. huhtikuuta – Afganistanin presidentti Hamid Karzai yritettiin murhata Taleban-kapinallisten hyökkäyksessä maan pääkaupungissa Kabulissa. Kolme ihmistä kuoli, mutta Karzai itse selvisi vammoitta.

• 1. toukokuuta – Englannin ja Walesin kunnallisvaalit päättyivät pääministeri Gordon Brownin Työväenpuolueen tappioon. Konservatiivipuolue nousi suurimmaksi puolueeksi ja Työväenpuolue jäi jopa liberaalidemokraattien taa. Konservatiivien Boris Johnson valittiin Lontoon pormestariksi.
• 1.–18. toukokuuta – Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2008 Kanadassa. Venäjä voitti kultaa ja Suomi sai pronssia.
• 2. toukokuuta – Matkustaja-alus M/S Assalama ajoi karille ja upposi Marokon edustalla. Miehistö ja matkustajat saatiin pelastetuiksi.
• 2. toukokuuta – Nargis-sykloni iski Myanmariin ja aiheutti mittavia taloudellisia ja ihmishenkien menetyksiä. Myanmarin sotilasjuntan mukaan kuolleiden määrä olisi vähintäänkin 78 000 ihmistä, mutta yhdysvaltalaisten diplomaattilähteiden mukaan kuolleita voi olla jopa yli 100 000.
• 5. toukokuuta – Suomen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli paljasti television A-studio-ohjelmassa salanneensa vaalirahoitusilmoituksestaan useita kampanjaansa vuoden 2007 vaaleissa rahoittaneita yrityksiä ja yhteisöjä, koska tekoa ei ollut säädetty lain nojalla rangaistavaksi. Kallin paljastuksesta paisui koko Suomen poliittista järjestelmää ravistellut vaalirahakohu.
• 6. toukokuuta – Irlannin pääministeri Bertie Ahern jätti tehtävänsä sekä pääministerinä että Fianna Fáil -puolueen johdossa. Hänen tilalleen tuli Brian Cowen.
• 6. toukokuuta – Puolustusministeri Jyri Häkämies sanoi Suomen Atlantti -seuran kokouksessa pitämässään puheessa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi hyödyksi sekä Pohjoismaille että Naton ja Venäjän suhteille. Ruotsin varapääministeri Maud Olofsson ei kuitenkaan pitänyt Ruotsin Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena. Eräät suomalaispoliitikot paheksuivat Häkämiehen puuttumista Ruotsin ja Naton suhteisiin.
• 7. toukokuuta – Dmitri Medvedev astui Venäjän presidentinvirkaan.
• 11. toukokuuta – Serbiassa Kosovon itsenäiseksi julistautumisen aiheuttaman kriisin vuoksi ennenaikaiset vaalit päättyivät EU-jäsenyyttä kannattaneiden voittoon.
• 12. toukokuuta – Sichuanin maanjäristys Kiinan Sichuanissa surmasi lähes 70 000 ihmistä.
• 16. toukokuuta – Euroopan unionin, latinalaisen Amerikan ja Karibian viides huippukokous Limassa.
• 16. toukokuuta – Lapin läänin maaherra Hannele Pokka nimitettiin ympäristöministeriön kansliapäälliköksi.
• 20.–24. toukokuuta – Serbian Belgradissa järjestettiin Eurovision laulukilpailut, jonka voitti Venäjän Dima Bilan.
• 21. toukokuuta – Presidentti Mihail Saakašvilin Yhdistynyt kansallinen liike sai Georgian parlamenttivaaleissa peräti 120 paikkaa 150-paikkaiseen parlamenttiin. Oppositio syytti Saakašvilia vaalituloksen väärentämisestä ja äänestäjien painostamisesta vaatien uusia vaaleja. Ulkomaiset vaalitarkkailijat totesivat vaalien sujuneen eräitä puutteita lukuun ottamatta demokratian vaatimusten mukaan.
• 21. toukokuuta – Helsingin käräjäoikeus totesi taiteilija Ulla Karttusen syyllistyneen lapsipornon hallussapitoon ja levittämiseen, mutta jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen.
• 23. toukokuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen nuorimmaksi taiteen akateemikoksi.^[16]
• 25. toukokuuta – Nasan Phoenix -luotain laskeutui Marsiin.
• 25. toukokuuta – Michel Suleiman valittiin Libanonin presidentiksi pitkän sisäpoliittisen kriisin jälkeen. Edellisen presidentin Émile Lahoudin kausi päättyi viime marraskuussa.
• 28. toukokuuta – Nepalissa luovuttiin monarkiasta ja maa julistettiin tasavallaksi.
• 29. toukokuuta – Suomessa vietettiin liputuspäivää Suomen lipun 90-vuotisjuhlan kunniaksi.

• 1. kesäkuuta – Makedonian parlamenttivaalit.
• 3. kesäkuuta – EU:n kemikaalivirasto (ECHA) avattiin Helsingissä eläkeyhtiö Varman entisissä tiloissa.
• 6. kesäkuuta – Kansanedustaja Jutta Urpilainen valittiin SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi Hämeenlinnassa pidetyssä puoluekokouksessa. Uudeksi puoluesihteeriksi valittiin puolueen Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Ari Korhonen.
• 7.–29. kesäkuuta – Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin Itävallassa ja Sveitsissä. Kultaa voitti Espanja.
• 12. kesäkuuta – Irlannissa kansanäänestys hylkäsi Lissabonin sopimuksen. Sopimus piti ratifioida kaikissa EU:n jäsenmaissa, jotta se voisi tulla voimaan vuoden 2009 alussa. Sopimuksen hylkäämisen syynä olivat pelot maan puolueettomuuden menetyksestä, EU:n aborttilainsäädäntö sekä pelko verojen nostamisesta.^[17]
• 13. kesäkuuta – Tulipalo vaurioitti pahoin työ- ja elinkeinoministeriön tiloja Helsingin keskustassa. Kymmeniä työhuoneita jouduttiin poistamaan käytöstä useiksi kuukausiksi.
• 19. kesäkuuta – Israelin ja Gazan kaistaa hallitsevan Hamasin välillä alkoi kuusikuukautinen tulitauko (0300 GMT).^[18]
• 20. kesäkuuta – RMJ-juhannusfestivaali järjestettiin ensimmäistä kertaa Porissa.
• 27. kesäkuuta – Zimbabwen presidentti Robert Mugabe valittiin uudelle kaudelle. Hän oli vaalin ainoa ehdokas vastustajansa Morgan Tsvangirain luovuttua ehdokkuudesta.

• 1. heinäkuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Slovenialta Ranskalle.
• 2. heinäkuuta – Kolumbian armeija vapautti panttivanki Íngrid Betancourtin ja 14 muuta sissijärjestö FARCilta Operaatio Jaquessa.
• 8.–9. heinäkuuta – 34. G8-kokous Tōyakossa Hokkaidōssa.
• 9. heinäkuuta – Janne Ahosen jäähyväiskisa Lahdessa.
• 14. heinäkuuta – Haagin sotarikostuomioistuin nosti Sudanin presidenttiä Omar Hasan Ahmad al-Bashiria vastaan syytteet kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan ja antoi hänestä kansainvälisen pidätysmääräyksen. Syytteet koskivat Darfurin tapahtumia, joissa oli vuodesta 2003 lähtien kuollut yli 300 000 ihmistä. Presidentti kiisti syyllisyytensä.
• 18. heinäkuuta – Kemijärven kaupunginjohtaja, entinen kansanedustaja Timo E. Korva nimitettiin Lapin läänin uudeksi maaherraksi vuoden 2009 loppuun saakka, jolloin Suomen läänit ja maaherrojen virat lakkautettiin.
• 21. heinäkuuta – Yksi maailman etsityimmistä sotarikollisista, Bosnia ja Hertsegovinan entinen serbijohtaja Radovan Karadžić, pidätettiin Belgradissa hänen piileskeltyään yli kymmenen vuotta. Hänet luovutettiin tuomittavaksi Haagin sotarikostuomioistuimeen.
• 23. heinäkuuta – Ram Baran Yadav valittiin tasavallaksi muutetun Nepalin ensimmäiseksi presidentiksi.
• 25. heinäkuuta – Voimakas tuuli aiheutti tuhoja Pohjois-Savossa, varsinkin Leppävirralla.
• 25. heinäkuuta – Niilo22 julkaisi ensimmäisen videonsa Youtubeen.
• 27. heinäkuuta – Bill Gates jätti päivätyönsä Microsoftissa oltuaan yhtiön johdossa kolme vuosikymmentä. Hän jäi hallituksen puheenjohtajan asemaan.
• 31. heinäkuuta – Bosnia ja Hertsegovinan entiselle serbijohtajalle Radovan Karadzicille luettiin Haagin sotarikostuomioistuimessa syytteet rikoksista ihmisyyttä vastaan.

• 1. elokuuta – Osittainen auringonpimennys Suomessa. Pimennys oli täydellinen Pohjoisella jäämerellä, Siperiassa ja Kiinan pohjoisosissa.
• 6. elokuuta – Mauritanian presidentti Sidi Ould Cheikh Abdallahi syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa.
• 6. elokuuta – Madonna konsertoi Helsingin Jätkäsaaressa 85 000 katsojalle, mikä teki konsertista aikansa suurimman Pohjoismaissa koskaan järjestetyn yksittäisen maksullisen tapahtuman.^[19]
• 7. elokuuta – Etelä-Ossetian sota 2008: Georgia aloitti yöllä hyökkäyksen separatistiseen Etelä-Ossetiaan päiviä kestäneiden rajakahakoiden jälkeen. Georgian joukot pommittavat pääkaupunki Tskhinvalia raketinheittimin ja pommikonein.
• 8. elokuuta – Georgia ilmoitti "vapauttaneensa" suurimman osan Etelä-Ossetiasta. Georgian presidentti määräsi yleisen liikekannallepanon ja reserviläiset palvelukseen. Venäjän presidentti Medvedev ilmoitti Venäjän suojelevan kansalaisia Etelä-Ossetiassa. Venäjän 58. armeijan joukkoja saapui Etelä-Ossetiaan.
• 8.–24. elokuuta – XXIX Olympiadin kisat Pekingissä.
• 11. elokuuta – Satu Mäkelä-Nummela voitti kultaa naisten trap-ammunnassa Pekingissä. Kultamitali oli Suomen ensimmäinen olympiakulta sitten Salt Lake Cityn talvikisojen 2002 ja ensimmäinen kultamitali kesäkisoissa sitten Sydneyn kisojen 2000.
• 11. elokuuta – Thaimaan korkein oikeus antoi entistä pääministeriä Thaksin Shinawatraa koskeneen kansainvälisen pidätysmääräyksen, koska Thaksin ei ollut saapunut oikeuteen vastaamaan häneen kohdistettuihin korruptiosyytteisiin.
• 12. elokuuta – Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti yksipuolisesti sotatoimien päättämisestä Etelä-Ossetiassa ja Georgiassa. Venäjän joukot jatkoivat Georgian sotakaluston ja tukikohtien tuhoamista ennen Georgian 15. elokuuta allekirjoittamaa tulitaukoa ja sen jälkeenkin.
• 18. elokuuta – Pakistanin presidentti kenraali Pervez Musharraf ilmoitti eroavansa ennen kuin Pakistanin hallitus ehti erottaa hänet syytteeseen.
• 20. elokuuta – Spanairin lento 5022 Madrid-Barajasin lentoasemalta Kanarialle suistui lähtökiidossa kiitotieltä ja syttyi tuleen. Koneen 172 matkustajasta 18 selvisi hengissä.
• 20. elokuuta – Vasemmistoliiton kansanedustaja Claes Andersson pyysi eroa eduskunnasta heikentyneen terveytensä vuoksi. Hänen tilalleen nousi vuoden 2007 vaaleissa eduskunnasta pudonnut Kari Uotila.
• 26. elokuuta – Presidentti Medvedev tunnusti Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden duuman edellisen päivän päätöksen ja maakuntien hallinnon toivomusten mukaisesti.^[20]
• 29. elokuuta – Yhdysvaltain republikaanisen puolueen presidenttiehdokas John McCain ilmoitti Alaskan kuvernöörin Sarah Palinin valinnasta varapresidenttiehdokkaakseen. Palinin valinnasta syntyi mediakohu hänen kokemattomuutensa, konservatiivisten mielipiteittensä, väitettyjen väärinkäytöstensä ja perhesuhteittensa vuoksi.
• 30. elokuuta – Venezuelan presidentti Hugo Chávez ilmaisi tukensa Venäjälle Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa koskevassa kiistassa, mutta ei tunnustanut alueiden itsenäisyyttä.
• 30. elokuuta – Kauniaisten rautatieasema vaurioitui tulipalossa. Vuonna 1908 valmistunut rakennushistoriallisesti arvokkaana pidetty rakennus ei ollut enää asemakäytössä.

• 1. syyskuuta – Yleisradion tutkivan journalismin televisio-ohjelma MOT syytti Slovenian puolustusministeriön virkamiehiä ja pääministeri Janez Janšaa lahjustenotosta liittyen Patria-sotateollisuuskonsernin asekauppoihin.^[21] Janša kiisti syyllisyytensä ja sanoi kyseessä olevan yritys vaikuttaa Slovenian tulossa olleiden parlamenttivaalien tulokseen sekä vaati Yleisradiolta anteeksipyyntöä.
• 1. syyskuuta Presidentti Tarja Halonen nimitti uusiksi taiteilijaprofessoreiksi koreografi Kenneth Kvarnströmin, arkkitehti Olavi Koposen sekä suomentaja Kersti Juvan.
• 2. syyskuuta – Thaimaan pääministeri Samak Sundaravej julisti Bangkokin hätätilaan hallituksen vastaisten mielenosoitusten vuoksi.
• 5. syyskuuta – Ukrainan sisäpoliittinen kriisi kärjistyi, kun Julia Tymošenkon hallitus kaatui presidentti Viktor Juštšenkon Meidän Ukrainamme -puolueen vedettyä ministerinsä siitä pois.
• 6. syyskuuta – Murhatun Pakistanin oppositiojohtaja Benazir Bhutton leski Asif Ali Zardari valittiin maan presidentiksi.
• 7. syyskuuta – Yhdysvaltain suurimmat asuntoluotottajat Fannie Mae ja Freddie Mac kaatuivat liittovaltion syliin.
• 7. syyskuuta – Kanadan pääministeri Stephen Harper pyysi kenraalikuvernööri Michaëlle Jeania hajottamaan parlamentin ennenaikaisten vaalien järjestämiseksi.
• 9. syyskuuta – Thaimaan perustuslaillinen oikeus erotti pääministeri Samak Sundaravejin.
• 10. syyskuuta – Metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM ilmoittivat vähentävänsä noin 1 700 työpaikkaa Kajaanin, Valkeakosken, Varkauden ja Imatran tehtailta. Saman verran työpaikkoja oli tarkoitus karsia myös ulkomailla.
• 10. syyskuuta – Large Hadron Collider -hadronitörmäytin käynnistettiin CERNissä.
• 13. syyskuuta – Kiinan maitojauheskandaali paljastui. Satoja lapsia sairastui maitotuotteissa olleesta myrkyllisestä melamiinista.
• 14. syyskuuta – Bank of America osti subprime-kriisin vuoksi vaikeuksiin ajautuneen investointipankin Merrill Lynchin.
• 14. syyskuuta – Aeroflot-Nordin lento 821 Moskovasta Permiin putosi laskeutuessaan. Kaikki koneessa olijat saivat surmansa.
• 15. syyskuuta – Yhdysvaltalainen investointipankki Lehman Brothers hakeutui Chapter 11 -menettelyn mukaiseen yrityssaneeraukseen.
• 20. syyskuuta – Etelä-Afrikan presidentti Thabo Mbeki ilmoitti eroavansa virastaan kesken virkakauden. Taustalla oli hallitsevan ANC-puolueen sisäinen valtataistelu.
• 20. syyskuuta – Islamabadin Marriott-hotellin pommitus tappoi kymmeniä Pakistanissa.
• 21. syyskuuta – Slovenian hallituspuolue SDS kärsi vaalitappion sosiaalidemokraateille.
• 21. syyskuuta – Korruptiosyytteiden tahrima Israelin pääministeri Ehud Olmert ilmoitti erostaan. Presidentti Shimon Peres nimitti hallituksen muodostajaksi neljä päivää aiemmin Kadiman johtoon valitun Tzipi Livnin.
• 22. syyskuuta – Etelä-Egyptissä kaapattiin 11 eurooppalaista turistia ja kahdeksan heidän opastaan. Lunnaita vaatineet kaappaajat siirtelivät vankeja Sudanin ja Libyan puolelle.^[22]
• 22. syyskuuta – suomalaisen tutkijan Johan Bäckmanin kirja Pronssisoturi – Viron patsaskiistan tausta ja sisältö ilmestyi. Kevään 2007 tapahtumiin viitaten kirjassa sanottiin, että Virolla olisi itsenäisenä valtiona jäljellä kymmenen vuotta elinaikaa. Bäckmanin lausunto herätti Virossa suurta suuttumusta ja se leimattiin jopa yritykseksi heikentää Suomen ja Viron suhteita. Joukko yliopistomaailman, kulttuurin ja politiikan edustajia lähetti Bäckmanin työpaikalle Helsingin yliopistolle julkisen kirjeen, jossa he vaativat Bäckmanin erottamista virastaan.
• 23. syyskuuta – Suomi menetti asemansa maailman vähiten korruptoituneena maana Transparency International -järjestön julkaisemassa uudessa 180 maata koskevassa kansainvälisessä vertailussa. Ykkössijalle nousi Tanska, Suomi putosi viidenneksi. Maailman korruptoituneimmiksi maiksi todettiin Somalia, Myanmar (Burma) ja Irak.
• 23. syyskuuta – Suomessa Kauhajoen koulusurmissa kuoli yksitoista henkeä. Kuolleiden joukossa oli ampuja, Pyhäjärveltä kotoisin ollut opiskelija Matti Saari.
• 24. syyskuuta – Tarō Asō valittiin Japanin pääministeriksi. Maassa ehti tätä ennen olla kaksi vuoden virassa istunutta pääministeriä.
• 25. syyskuuta – Kiinan Shenzhou 7 -lennon laukaisu kolmen hengen miehistöllä: Zhai Zhigang, Liu Boming ja Jing Haipeng. Lennolla suoritettiin ohjelman ensimmäinen avaruuskävely.
• 25. syyskuuta – Etelä-Afrikan parlamentti valitsi ANC:n varajohtaja Kgalema Motlanthen maan presidentiksi vaaleihin asti erotetun Thabo Mbekin seuraajaksi.^[23]
• 25. syyskuuta – Yhdysvaltain suurin säästöpankki Washington Mutual kaatui. Tallettajat nostivat kymmenen päivän aikana 15. syyskuuta alkaen pankista 16,7 miljardia dollaria. Tämän seurauksena pankin likviditeetti laski alle tason, jolla toimintaa olisi voinut jatkaa.
• 25. syyskuuta – Puntmaalta käsin toimivat merirosvot kaappasivat Somalian rannikolla Keniaan matkalla olleen Belizen lipun alla purjehtineen ukrainalaisen MV Faina -aluksen, jossa oli lastina 33 T-72-panssarivaunua, kranaatinheittimiä ja runsaasti ammuksia.^[24] Yhdysvaltain laivaston USS Howard (DDG 83) sai aluksen näköpiiriinsä lähellä Hobyon satamakaupunkia.^[25] Sen perään lähettiin myös Venäjän Itämeren laivaston ohjusfregatti Neustrašimyi. Merirosvot vaativat aluksesta, lastista ja 20 elossa olevasta miehistön jäsenestä 20 miljoonan dollarin lunnaita. Ulkomaiset sota-alukset varoittivat kaappaajia purkamasta aselastia, vaikka laivasta oli siirretty joitain kevyempiä aseita.^[26]
• 28. syyskuuta – Itävallan parlamenttivaalit 2008 järjestettiin etuajassa kahden suurimman puolueen SPÖ:n ja ÖVP:n suuren koalitiohallituksen hajoamisen vuoksi. Sosiaalidemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena, mutta todellisia yllättäjiä olivat kaksi oikeistopopulistista maahanmuuttajavastaista puoluetta FPÖ ja BZÖ, joiden yhteenlaskettu ääniosuus oli 30 %.
• 28. syyskuuta – Ecuadorissa hyväksyttiin kansanäänestyksessä uusi perustuslaki.
• 28. syyskuuta – Valko-Venäjä pyrki parantamaan mainettaan ja suhteitaan länteen parlamenttivaaleilla, joissa kaikki paikat menivät presidentin tukijoille. Euroopan unioni peruutti kuitenkin pian vaalien jälkeen maan johdon matkustuskiellot.
• 29. syyskuuta – Islantilainen Glitnir-pankki kaatui valtion syliin hallituksen lunastaessa 75 % sen osakkeista.^[27]
• 29. syyskuuta – Suunnitelma 700 miljardin dollarin roskapankin perustamisesta kaatui Yhdysvaltain edustajainhuoneessa äänin 228–205.^[28] Tämä sai Dow Jones -osakeindeksin laskemaan vajaat 7 % eli 777 pistettä, joka on kaikkien aikojen ennätyspudotus pisteissä yhden päivän aikana.

• 3. lokakuuta – Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen tuli olleeksi yhteensä 5 000 vuorokautta valtioneuvoston jäsenenä. Hänen edellään ministerivuorokausien määrässä olivat enää vain Ahti Karjalainen (5 772 vuorokautta) ja Johannes Virolainen (6 169 vuorokautta), jotka olivat toimineet ministereinä 1950-luvulta 1970-luvulle.
• 3. lokakuuta – Yhdysvaltain roskapankkisuunnitelma meni lopulta läpi edustajainhuoneessa, kun siihen oli lisätty erilaisia tukia ja verohelpotuksia noin 110 miljardin dollarin edestä.^[29]
• 8. lokakuuta – Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko hajotti parlamentin ja määräsi pidettäviksi uudet vaalit joulukuussa. Nämä olivat jo kolmannet parlamenttivaalit vuoden 2004 ns. oranssin vallankumouksen jälkeen. Pääministeri Julia Tymošenko syytti Juštšenkoa presidentin valtaoikeuksien ylittämisestä ja hallituksen tuhoamisesta, Juštšenko puolestaan epäili poliittisia vastustajiaan vallankaappaussuunnitelmista.
• 8. lokakuuta – Islannin hallituksen pankkivalvontavirasto Fjármálaeftirlitið (FME) otti haltuunsa kaikki kolme maan suurinta pankkia: Kaupthingin, Landsbankiin ja Glitnirin. Britannia sovelsi terrorismilakeja takavarikoidakseen Landsbankin brittiläiset varat.^[30] Maan keskuspankki sitoi kruunun arvoksi 1/131 euroa. Kurssi romahti muutaman päivän kuluttua noin 340 kruunuun per euro ennen valuuttakaupan lopettamista.
• 10. lokakuuta – presidentti Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.
• 11. lokakuuta – Itävallan kiistellyimpiin poliitikkoihin kuulunut Jörg Haider sai surmansa liikenneonnettomuudessa Klagenfurtissa. Haiderin ilmoitettiin myöhemmin ajaneen autoaan paitsi ylinopeudella, myös alkoholin vaikutuksen alaisena.
• 12. lokakuuta – Tuula-Liina Varis valittiin ensimmäisenä naisena Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajaksi. Varis seurasi tehtävässä Kari Levolaa.
• 15. lokakuuta – İlham Əliyev valittiin uudelle kaudelle Azerbaidžanin presidentiksi. Hänen ilmoitettiin saaneen yli 87 prosenttia annetuista äänistä. Oppositio ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj leimasivat vaalit vilpillisiksi.
• 22. lokakuuta – Intia laukaisi ensimmäisen miehittämättömän avaruusaluksensa, Chandrayaan-1:n, kohti Kuuta. Luotain asettui Kuun kiertoradalle 12. marraskuuta.
• 22. lokakuuta – Kirkkoneuvos Seppo Häkkinen valittiin Mikkelin hiippakunnan uudeksi piispaksi Voitto Huotarin siirtyessä eläkkeelle.
• 22. lokakuuta – Helsingin Musiikkitalon peruskivi muurattiin Töölönlahdella.
• 26. lokakuuta – Kongon demokraattisen tasavallan tutsikapinalliset aloittivat Laurent Nkundan johdolla suurhyökkäyksen Itä-Kongon Kivussa. Kongon armeijan mukaan kapinallisilla oli Ruandan armeijan panssarivaunuja ja joukkoja. YK:n rauhanturvaajat joutuivat raskaisiin taisteluihin maakunnan pääkaupungista Gomasta.^[31]
• 26. lokakuuta – Vuoden 2008 isku Abu Kamaliin: Yhdysvaltain armeijan helikopterit tulittivat kylää Syyriassa. Nimettömien yhdysvaltalaislähteiden mukaan kohteena oli ryhmä, joka on salakuljettanut taistelijoita Irakiin. Iskussa kuoli kahdeksan siviiliä. Syyria syytti Yhdysvaltoja terrorismista ja isku tuomittiin laajasti. Syyria sulki amerikkalaisen koulun ja kulttuurikeskuksen, ja Yhdysvaltain suurlähetystö suljettiin mielenosoitusten vuoksi.^[32]
• 26. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Voittajia olivat Kokoomus, Vihreä liitto ja Perussuomalaiset, häviäjiä SDP ja Keskusta.
• 29. lokakuuta – Unkari sai Kansainväliseltä valuuttarahastolta 20 miljardin euron hätälainan.^[33]
• 30. lokakuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kirjailija Mauri Sariolan lesken Tuula Sariolan ja toimittaja Ritva Sarkolan 90 päiväsakkoon avustuspetoksesta sekä Sariolan liki 2300 euron vahingonkorvauksiin opetusministeriölle. Oikeus ei pitänyt tekoa – opetusministeriön apurahojen nostamista väärin perustein – suunnitelmallisena eikä siten törkeänä ja hylkäsi osan syytteistä vanhentuneina. Syyttäjä valitti hovioikeuteen, joka lokakuussa 2009 kovensi tuomioita huomattavasti muuttamalla ne ehdollisiksi vankeusrangaistuksiksi.
• 31. lokakuuta – Suomi ilmoitti, ettei se allekirjoita rypälepommit kieltävää Oslon sopimusta.

• 2. marraskuuta – Formula 1 -kausi 2008 päättyi Brasilian kisaan Interlagosin radalla. Mestaruuden voitti Lewis Hamilton.
• 4. marraskuuta – Barack Obama voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit.
• 6. marraskuuta – Kauppakeskus Rinteenkulma avattiin Rovaniemellä.
• 15. marraskuuta – Somalian merirosvot kaappasivat supertankkeri Sirius Starin Kenian rannikolla. Alus oli isoin merirosvojen kaappaama ja kuljetti öljyä määrän, joka vastasi noin neljännestä Saudi-Arabian päivätuotannosta. Alus miehistöineen vapautettiin 9. tammikuuta 2009, joidenkin tietojen mukaan kolmen miljoonan dollarin lunnaita vastaan.^[34]
• 16. marraskuuta – Barack Obama lupasi sulkea kiistellyn Guantanamo Bayn vankileirin heti astuttuaan Yhdysvaltain presidentin virkaan.
• 20. marraskuuta – Seinäjoen käräjäoikeus tuomitsi kaksi Lehtimäen opistossa Etelä-Pohjanmaalla yövalvojina toiminutta naista kuudeksi vuodeksi vankeuteen törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä. Tuomitut olivat kesällä 2007 antaneet opistossa asuneelle nuorelle CP-vammaiselle naiselle kuolettavan annoksen insuliinia.
• 24. marraskuuta – Vuosaaren satama otettiin käyttöön. Se korvasi Sörnäisten sataman ja Länsisatamassa sijainneen konttisataman.
• 25. marraskuuta – Grönlantilaiset äänestivät itsehallinnon lisäämisen puolesta.^[35]
• 26. marraskuuta – Terroristit iskivät Mumbaissa rautatieasemalla, hotelleissa ja poliisiasemalla.
• 27. marraskuuta – Thaimaan hallitusta vastustavat mielenosoittajat valtasivat Bangkokissa myös kaupungin toisen lentokentän, mikä pysäytti liikenteen kentällä.^[36]
• 30. marraskuuta – Porvoon hiippakunnan piispa Gustav Björkstrand vihki Porvoon tuomiokirkon uudelleen käyttöön. Kirkko oli vaurioitunut tahallaan sytytetyssä tulipalossa toukokuussa 2006.

• 1. joulukuuta – Zimbabwen hallitus julisti maahan kansallisen hätätilan koleraepidemian vuoksi. Tautiin kuoli joulukuun aikana yli 1500 ihmistä.
• 2. joulukuuta – Thaimaan korkein oikeus erotti pääministeri Somchai Wongsawatin ja kielsi maata hallitsevan Phak Phalang Prachachon -puolueen ja sen kumppanit.^[37]
• 4. joulukuuta – Kanadan pääministeri Stephen Harper pyysi kenraalikuvernööri Michaëlle Jeania määräämään parlamentin tauolle, jottei se voisi äänestää maanantaiksi määrätyssä luottamuslauseäänestyksessä ja erottaa pääministeriä. Parlamentin loma jatkuu tammikuun 26. päivään asti.
• 4. joulukuuta – Kirjailija Sofi Oksanen sai Finlandia-palkinnon romaanistaan Puhdistus. Sofi Oksasesta tuli nuorin palkinnon saaja.
• 5. joulukuuta – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ei saanut aikaan yhteistä poliittista julistusta, koska Venäjä vastusti siihen sisältynyttä mainintaa Venäjän ja Georgian tulitaukosopimuksen velvoittavuudesta. Julistusta olisi pidetty vuoden lopussa päättyneen Suomen Etyj-puheenjohtajuuskauden huipentumana.
• 6. joulukuuta – Kreikassa puhkesi mellakoita.
• 11. joulukuuta – Eduskunta päätti lakkauttaa Merentutkimuslaitoksen vuodenvaihteessa 2008–2009. Laitoksen tehtävät siirrettiin Ilmatieteen laitokselle ja Suomen ympäristökeskukselle.
• 14. joulukuuta – Suomen neljänneksi idols-voittajaksi valittiin Koop Arponen.
• 14. joulukuuta – Irakilainen toimittaja Muntadhar al-Zaidi heitti Bagdadissa kesken lehdistötilaisuuden kengillään Yhdysvaltain presidentti George W. Bushia. Hänet tuomittiin maaliskuussa 2009 kolmen vuoden vankeuteen hyökkäyksestä vieraan vallan johtajaa vastaan, mutta hän nousi myös sankariksi Irakissa.
• 16. joulukuuta – Venäläisiä turisteja kuljettanut linja-auto syöksyi kovassa vauhdissa tieltä lähes sata metriä syvään rotkoon Israelin eteläosassa lähellä Eilatia. Kuljettaja yritti ohittaa toista samaan suuntaan ajanutta linja-autoa vaarallisessa tienkohdassa. Onnettomuudessa kuoli 26 ja loukkaantui 30 ihmistä. Suurin osa surmansa saaneista jäi rinnettä alas vierineen auton alle. Tämä oli Israelin historian pahin linja-autoturma.
• 19. joulukuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Henna Virkkunen nimitettiin uudeksi opetusministeriksi. Hänen edeltäjänsä Sari Sarkomaa jätti hallituksen perhesyistä.
• 19. joulukuuta – Bioteknologian professori Tuula Teeri valittiin huhtikuun 2010 alussa toimintansa aloittaneen Aalto-yliopiston rehtoriksi.
• 22. joulukuuta – Guineaa lähes neljännesvuosisadan hallinnut presidentti Lansana Conté kuoli. Lähes välittömästi vallan kaappasi asevoimien ryhmä "Demokratian ja kehityksen kansallinen neuvosto" kapteeni Moussa Dadis Camaran johtolla.
• 27. joulukuuta – Operaatio Valettu lyijy: Israelin ilmavoimat hyökkäsi 11:30 lähtien paikallista aikaa Gazan kaista Hamasin kohteita vastaan. Ensimmäisen vuorokauden aikana Israeliin koneet pudottivat noin sata tonnia pommeja alueelle.
• 28. joulukuuta – Israel jatkoi ilmaiskuja palestiinalaisjärjestö Hamasin hallinnoimalle Gazan kaistalle. Useiden satojen kerrottiin kuolleen.
• 29. joulukuuta – Tradeka Oy muuttui Suomen Lähikauppa Oy:ksi.

• 10. maaliskuuta – Francesco Camarda, italialainen jalkapalloilija
• 14. maaliskuuta – Abby Ryder Fortson, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 16. huhtikuuta – Eléonore, Belgian prinsessa
• 10. kesäkuuta – Helena Zengel, saksalainen näyttelijä
• 7. heinäkuuta – Sky Brown, brittiläis-japanilainen rullalautailija ja olympiamitalisti
• 15. heinäkuuta – Iain Armitage, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1. elokuuta – Eliana Sua, yhdysvaltalanen näyttelijä
• 6. syyskuuta – Eino Koivikko, suomalainen popmuusikko, Eino ja Aapeli -duon jäsen
• 18. syyskuuta – Jackson Robert Scott, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä

• Lumi Kallio, suomalainen lapsinäyttelijä
• Viljami Loponen, suomalainen lapsinäyttelijä
• Elina Marttinen, suomalainen tubettaja, kirjailija ja näyttelijä, toinen Elina Sofia-kanavan jäsenistä.
• Emily Shipway, suomalais-brittiläinen lapsinäyttelijä

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 2008 kuolleista henkilöistä

• Nobelin fysiikanpalkinto – Makoto Kobayashi, Toshihide Maskawa ja Yoichiro Nambu
• Nobelin kemianpalkinto – Martin Chalfie, Osamu Shimomura ja Roger Y. Tsien
• Nobelin kirjallisuuspalkinto – Jean-Marie Gustave Le Clézio
• Nobelin lääketieteen palkinto – Françoise Barré-Sinoussi, Harald zur Hausen ja Luc Montagnier
• Nobelin rauhanpalkinto – Martti Ahtisaari
• Nobelin taloustieteen palkinto – Paul Krugman

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2008

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2008

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2008

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2008

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2008

• Elokuva Split Second – Saalistaja (1992) sijoittuu tälle vuodelle.

• Vuoden 2008 miehittämättömät avaruuslennot

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2008 Wikimedia Commonsissa

Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Vuoden 2008 uutiskooste