2022

2022 (MMXXII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), jonka alkamis- ja päättymispäivä oli lauantai.

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 2022 oli tiikerin vuosi.

• 1. tammikuuta – Perhe-eläkkeet uudistuivat Suomessa.
• 1. tammikuuta – Vapaakauppasopimus RCEP tuli voimaan.
• 1. tammikuuta – Avustettu itsemurha tuli lailliseksi Itävallassa.
• 2. tammikuuta – Etelä-Afrikan parlamenttitalo vaurioitui pahoin tulipalossa.
• 2. tammikuuta – Kazakstanin mielenosoitukset alkoivat.
• 9. tammikuuta – Konginkankaalla tapahtui kolari, jossa kaksi ihmistä kuoli ja neljä joutui sairaalaan. Onnettomuus tapahtui samassa mäessä kuin linja-autoturma vuonna 2004.^[1]
• 13. tammikuuta – Matti Mattsson valittiin Suomen urheilugaalassa Vuoden urheilijaksi.
• 15. tammikuuta – Hunga Tongan tulivuorenpurkaus aiheutti tsunamivaroituksia.
• 16. tammikuuta – Arkkimandriitta Sergei vihittiin piispaksi tittelinään Haminan piispa.
• 18. tammikuuta – Roberta Metsola valittiin Euroopan parlamentin puhemieheksi.
• 18. tammikuuta – Indonesian parlamentti hyväksyi suunnitelman siirtää maan pääkaupunki Jakartasta tulevaan Nusantaran kaupunkiin.
• 22. tammikuuta – Friedrich Merzistä tuli CDU:n puheenjohtaja.
• 23. tammikuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäiset aluevaalit. Kokoomus sai eniten ääniä mutta keskusta eniten paikkoja aluevaltuustoihin.
• 29. tammikuuta – Suomessa riehui Valtteri-myrsky, johon liittyi myös runsas lumipyry.
• 30. tammikuuta – Rafael Nadal voitti Australian avoimissa ennätyksellisesti 21:sen tenniksen grand slamin.

• 4.–20. helmikuuta – Pekingin talviolympialaiset.
• 6. helmikuuta – Matti Salomäki vihittiin Lapuan hiippakunnan piispaksi.
• 6. helmikuuta – Kanadan pääkaupunkiin Ottawaan julistettiin hätätila Freedom Convoy -protestien vuoksi.
• 6. helmikuuta – Senegal voitti jalkapallon Afrikan mestaruuden.
• 13. helmikuuta – Frank-Walter Steinmeier valittiin toiselle kaudelle Saksan liittopresidentiksi.
• 13. helmikuuta – Los Angeles Rams voitti Super Bowl LVI:n.
• 14. helmikuuta – Sähkövetoinen junaliikenne alkoi Uudenkaupungin radalla.
• 20. helmikuuta – Suomi voitti jääkiekossa kultaa Pekingin talviolympialaisissa 2022.
• 21. helmikuuta – Venäjä tunnusti Luhanskin ja Donetskin alueet itsenäisiksi valtioiksi, mutta miehitti ne samalla rauhanturvaamisen varjolla.
• 21. helmikuuta – Saariselän Kuukkeli tuhoutui tulipalossa.
• 22. helmikuuta – peräkkäisnumeroinen ajankohta tapahtui 22.2.2022 kello 22.22.22,222.
• 24. helmikuuta – Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.
• 26. helmikuuta – The Rasmus voitti UMK:n kappaleella "Jezebel".

• 1. maaliskuuta – Viking Linen uusin alus, Viking Glory, purjehti neitsytristeilynsä.
• 1. maaliskuuta – Suomi luopui koronarajoituksista.^[2]
• 3. maaliskuuta – Kuvataiteilija Eija-Liisa Ahtila sai Ars Fennica -palkinnon.
• 5. maaliskuuta – Ernest Shackletonin Etelämantereen ylitysretkellä uponneen Endurance-aluksen hylky löytyi.
• 12. maaliskuuta – Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmas yksikkö kytkettiin Suomen sähköverkkoon.
• 15. maaliskuuta – Venäjä erosi Euroopan neuvostosta.
• 18. maaliskuuta – Maailman pisin riippusilta 1915 Çanakkale Köprüsü avattiin.
• 21. maaliskuuta – China Eastern Airlinesin lento 5735 syöksyi maahan Guangxissa, Kiinassa. Kaikki koneessa olleet 132 henkilöä kuolivat.
• 23. maaliskuuta – Tesla avasi ensimmäisen Euroopan tehtaansa Berlin-Brandenburgissa Saksassa.
• 23. maaliskuuta – Dennis Sullivan palkittiin Abelin palkinnolla.
• 24. maaliskuuta – Moskovan pörssi aukesi rajoitetusti ensimmäistä kertaa kuukauteen Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen.
• 27. maaliskuuta – VR keskeytti Allegro-henkilöjunaliikenteen ja VR Transpointin tavarajunaliikenteen Venäjän kanssa pakotteiden vuoksi.
• 27. maaliskuuta – Oscar-gaala 2022: Coda palkittiin parhaana elokuvana ja Dyyni sai eniten palkintoja.
• 30. maaliskuuta – Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Räsäsen ja Pohjolan oikeudenkäynnissä.^[3]
• 31. maaliskuuta – Keskustan eduskuntaryhmä valitsi uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi Petri Honkosen. Antti Kurvinen siirtyi maa- ja metsätalousministeriksi huhtikuussa.

• 1. huhtikuuta – Venäjän hyökkäys Ukrainaan: Ukraina valtasi Butšan kaupungin takaisin Venäjältä.
• 1. huhtikuuta – Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä alkoi Tehyn ja Superin palkansaajajärjestöjen hoitajalakko.^[4]
• 2. huhtikuuta – Butšan verilöyly paljastui.
• 3. huhtikuuta – Serbian presidentti Aleksandar Vučić on saamassa jatkokauden.
• 3. huhtikuuta – Unkarin parlamenttivaalit: Fideszin–KDNP:n koalitio sai enemmistön äänistä ja kahden kolmasosan.
• 5. huhtikuuta – Jokerit ilmoitti vetäytyvänsä KHL-liigasta.
• 5. huhtikuuta – EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti, että Euroopan unioni aloittaa kurinpitomenettelyn Unkaria vastaan.^[5]
• 6. huhtikuuta – Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä alkoi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n opettajalakko.^[6]
• 7. huhtikuuta – Ketanji Brown Jackson nimitettiin Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen historian ensimmäisenä afroamerikkalaisena naisena.
• 10. huhtikuuta – Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros.
• 11. huhtikuuta – Imran Khanin johtama Pakistanin hallitus kaatui luottamusäänestyksessä ja seuraajaksi nousi Shehbaz Sharif.
• 12. huhtikuuta – Tampereella ja Kuopiossa alkoi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n opettajalakko.^[7]
• 14. huhtikuuta – Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskva upposi.
• 15. huhtikuuta – Ruotsissa mellakoitiin. Väkivaltaisuudet alkoivat perjantaina Rinkebyssä, kun Stram Kurs -puolue poltti Koraanin. Puolue ja sen johtaja Rasmus Paludan poistuivat paikalta, mutta palasivat myöhemmin. Poliisi lopetti tilaisuuden kahdelta iltapäivällä.^[8] Örebrossa poltettiin poliisiautoja ja busseja kun Paludans tuli pitämään tilaisuutta Sveaparkenissa. Kymmenkunta poliisia loukkaantui ja varoituslaukauksia ammuttiin. Myös edellisenä päivänä Linköpingissa oli kolme poliisia joutunut sairaalaan, vaikka tilaisuus peruttiin.^[9]
• 24. huhtikuuta – Ranskan presidentinvaalien toinen kierros: Emmanuel Macron valittiin jatkokaudelle.
• 25. huhtikuuta – Elon Musk osti Twitterin.
• 26. huhtikuuta – Petteri Orpo valittiin eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi.
• 26. huhtikuuta – Ramsteinin lentotukikohdassa Saksassa pidettiin Yhdysvaltojen järjestämä kansainvälinen konferenssi, jonka tarkoituksena oli keskustella Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
• 28. huhtikuuta – Tappara voitti jääkiekon Suomen mestaruuden.

• 2. toukokuuta – Fennovoima purki sopimuksensa venäläisten kanssa Hanhikiven ydinvoimalan toimituksesta.
• 3. toukokuuta – Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla, Oulussa, Rovaniemellä, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa alkoi JHL:n, Jytyn ja JUKO:n opettajalakko.^[10]
• 9. toukokuuta – Bongbong Marcos valittiin Filippiinien presidentiksi.
• 10.–14. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Italian Torinossa. Tapahtumapaikkana toimi Pala Olimpico. Kilpailun voitti Ukrainan Kalush Orchestra kappaleellaan ”Stefania”.

• 12. toukokuuta – Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.
• 13.–29. toukokuuta – Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Suomessa. Isäntäkaupungit olivat Tampere ja Helsinki.
• 16. toukokuuta – Täydellinen kuunpimennys Amerikoissa, Euroopassa ja Afrikassa.
• 18. toukokuuta – Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff luovuttivat Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille.^[11]
• 23. toukokuuta – Anthony Albanesesta tuli Australian pääministeri.
• 29. toukokuuta – Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuskullan neljännen kerran historiassaan, ja ensimmäisen mitalinsa isäntämaana. Loppuottelu Kanadaa vastaan päättyi jatkoerässä maalein 4–3.
• 30. toukokuuta – Leijonien kultajuhlat järjestettiin Tampereen Hakametsän jäähallin parkkialueella.
• 30. toukokuuta – Helsingin kansainvälinen balettikilpailu järjestettiin 9. kertaa.

• 1. kesäkuuta – Wärtsilän teknologiakeskus Sustainable Technology Hubin avajaiset.^[12]
• 3. kesäkuuta – Saksan Burgrainissa tapahtui junaturma, kun lähijuna suistui raiteilta. Viisi ihmistä kuoli ja 68 loukkaantui.^[13]
• 11. kesäkuuta – Sallan kansallispuisto avattiin.
• 13. kesäkuuta – Kajaanissa sijaitseva Euroopan nopein supertietokone Lumi otettiin virallisesti käyttöön.
• 19. kesäkuuta – Gustavo Petro valittiin Kolumbian presidentiksi.
• 24. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi päätöksellään Dobbs vastaan Jackson Women’s Health Organization aikaisemman Roe vastaan Wade -päätöksen, joka oli taannut naisille aborttioikeuden.
• 25. kesäkuuta – Oslon joukkoampuminen 2022: kaksi ihmistä kuoli ja 21 loukkaantui iranilaistaustaisen Zaniar Matapourin suorittamassa joukkosurmassa.
• 29. kesäkuuta – Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Mevlüt Çavuşoğlu, Pekka Haavisto ja Ann Linde allekirjoittivat kolmikantaisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa Suomi ja Ruotsi mm. antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan ja sanoutuvat irti kurdian PKK, YPG, PYD -järjestöistä ja FETÖ-järjestöstä ja lakkauttavat asevientikiellot Turkkiin. Sopimusta valvomaan perustetaan maiden välinen vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi.^[14][15]
• 29. kesäkuuta – Nato virallisesti kutsui Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi.

• 1. heinäkuuta – HUS aloitti Euroopan ensimmäisen suun kautta otettavan koronaviruslääkkeen käytön.^[16]
• 3. heinäkuuta – Kööpenhaminan joukkoampuminen 2022: useita ihmisiä kuoli ja loukkaantui Field's-ostoskeskuksessa tapahtuneessa joukkoammuskelussa.^[17]
• 8. heinäkuuta – Japanin entinen pääministeri Shinzō Abe ammuttiin hänen pitäessään puhetta Naran kaupungissa.^[18]
• 12. heinäkuuta – Kroatian ilmoitettiin liittyvän osaksi euroaluetta vuoden 2023 alussa.
• 13. heinäkuuta – Yhdysvaltain dollari saavutti pariteetin euron kanssa, eli valuutat olivat samanarvoisia ja euron kurssi on heikoin 20 vuoteen. Euro heikentyi alkuvuodesta yli 14 % Euroopan energiakriisin ja taantuman pelon vuoksi.^[19]
• 13. heinäkuuta – Sri Lankan presidentti Gotabaya Rajapaksa pakeni maasta Malediiveille protestien jälkeen. Hän nimitti pääministeri Ranil Wickremesinghen virkaatekeväksi presidentiksi.^[20]
• 18.–31. heinäkuuta – Kansainyhteisön kisat Birminghamissa.
• 26. heinäkuuta – Dubrovnikin muuhun Kroatiaan yhdistävä Pelješacin silta valmistui.
• 31. heinäkuuta – Yhdysvallat tappoi Al-Qaidan johtajan Ayman al-Zawahirin lennokki-iskulla Afganistanissa.^[21]

• 1. elokuuta – Vanhempainvapaat uudistuivat Suomessa.^[22]
• 2. elokuuta – Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi saapui Taiwanille Aasian-kiertomatkallaan. Tämä oli korkea-arvoisin yhdysvaltalaisvierailu Taiwanille 25 vuoteen. Pelosi vannoi Yhdysvaltain sitoutuneen saaren tukemiseen. Kiina tuomitsi vierailun.^[23]
• 3. elokuuta – Yli sata vuotta toiminut sanomalehti Karjala ilmoitettiin lakkautettavaksi. Lakkauttamisen syyksi kerrottiin koronapandemian aiheuttama rahapula.^[24]
• 5. elokuuta – Kreikan tiedustelujohtaja Panagiotis Kontoleon ilmoitti eroavan virastaan vakoilusyytösten takia.^[25]
• 5.–6. elokuuta – Raju myrsky ja siihen liittyneet ukkosrintamat aiheuttivat merkittäviä tuhoja ympäri Suomea. Myrskytuhoista raportoitiin muun muassa Kauhavalta,^[26] Mikkelistä,^[27] Nurmeksesta^[27] ja Porista.^[28]
• 5. elokuuta – Israel aloitti ilmaiskut Gazan kaistalle (operaatio Breaking Dawn). Taustalla ei ollut eskalaatiota, vaan sitä perusteltiin "ennaltaehkäisevänä iskuna". Israelin kohteena oli ensisijaisesti Islamilainen jihad -järjestö. Islamilaisen Jihadin aseellisen siiven al-Quds-prikaatien komentaja Taysir al-Jabari kuoli ilmaiskussa Palestine Toweriin Gazan kaupungin keskustassa.^[29] Myös järjestön operaatioiden johtaja Khaled Mansour kuoli lauantaina Rafahissa eteläisessä Gazassa. Israelin puolustusvoimien mukaan Gazaan ammuttiin 185 ohjusta. Palestiinalaiset vastasivat raketeilla. Israelin mukaan Iron Dome -ilmapuolustusjärjestelmä torjui 96 % niistä. Israel suotui tulitaukoon maanantaina 8. elokuuta 50 tuntia kestäneiden pommitusten jälkeen. Palestiinalaisten lähteiden mukana operaatiossa kuoli 44 palestiinalaista ja haavoittui 300.^[30]
• 12. elokuuta – Kirjailija Salman Rushdieta puukotettiin New Yorkin osavaltiossa
• 17. elokuuta – Wilma Murto voitti seiväshypyssä Euroopan-mestaruuden.
• 24. elokuuta – Helsingin Kalasataman kolmas tornitalo, Lumo One, valmistui.^[31]
• 29. elokuuta – Nasa joutui perumaan aikeensa laukaista aluksen kiertämään kuun. Syyksi ilmoitettiin viime hetkellä havaitut tekniset ongelmat.^[32]
• 29. elokuuta – Kuoppamiehenä tunnettu syrjäisen heimon viimeinen jäsen ilmoitettiin kuolleeksi Brasiliassa.^[33] Ikää hänellä arvioitiin olleen kuolinhetkellä noin 60 vuotta.^[34]

• 6. syyskuuta – Kuningatar Elisabet II nimitti konservatiivipuolueen Liz Trussin Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriksi.
• 8. syyskuuta – Charles III nousi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaaksi Elisabet II:n kuoleman jälkeen.
• 11. syyskuuta – Ruotsissa järjestettiin valtiopäivävaalit.
• 13. syyskuuta – Primetime Emmy -palkinnot jaettiin Yhdysvalloissa.^[35]
• 13. syyskuuta – Azerbaidžanin joukot aloittivat voimakkaan tykistötulen Armenian Gorisiin, Sotkiin ja Jemrukin. Armenia pyysi apua Venäjältä maiden YYA-sopimuksen perusteella, Kollektiiviselta turvallisuusjärjestöltä ja YK:n turvallisuusneuvostolta. Armenian pääministeri Nikol Pašinjan ilmoitti 105 armenialaisen sotilaan kuolleen ennen tulitauon saavuttamista. Azerbaidžanin İlham Əliyev sanoi eskalaation johtuvan Armeniasta ja sanoi asevoimien ryhtyneen vastatoimiin. Azerbaidžan ilmoitti 50 sotilaan kuolleen.^[36]
• 18. syyskuuta – Hurrikaani Fiona saapui Puerto Ricoon aiheuttaen mutavyöryjä, tulvia ja ainakin 25 ihmisen kuoleman. Sähköt ja vesi katkesivat lähes kaikilta saaren asukkailta.
• 25. syyskuuta – Italiassa järjestettiin parlamenttivaalit. Suurimmaksi puolueeksi nousi Giorgia Melonin johtama Italian veljet, joka sai noin 26 % äänistä.
• 27. syyskuuta – Venäjän Ukrainalta sodassa miehittämillä alueilla järjestetyt kansanäänestykset alueiden liittämisestä Venäjään päättyivät alueiden liittämisen hyväksi.
• 27. syyskuuta – Nasan avaruusluotain törmäsi Dimorphosiin (kello 2.14 Suomen aikaa) osana Double Asteroid Redirection Test -koetta, jonka tarkoituksena oli selvittää asteroidin kurssin muuttamista törmäyttämällä siihen luotain.^[37] Kokeen vahvistettiin myöhemmin onnistuneen, ja asteroidin kurssi muuttui jopa huomattavasti odotettua enemmän.^[38]
• 28. syyskuuta – Hurrikaani Ian rantautui Yhdysvaltain Floridaan aiheuttaen laajoja tulvia, mittavia vahinkoja ja yli 80 ihmisen kuoleman.

• 1. lokakuuta – Latviassa järjestettiin parlamenttivaalit.
• 1. lokakuuta – Kanjuruhan-stadionilla Indonesiassa jalkapallo-ottelun päätteeksi tapahtuneessa mellakassa kuoli 125 ihmistä.
• 2. lokakuuta – Kalle Rovanperä voitti Uuden-Seelannin rallin ja varmisti rallin maailmanmestaruuden kaikkien aikojen nuorimpana kuljettajana.
• 6. lokakuuta – Viimeinen Boeing 747 -lentokone valmistui tehtaalta.^[39] Konesarjaa valmistettiin yli 50 vuotta.

• 7. lokakuuta – Yhdysvaltain hallinto asetti Kiinalle merkittäviä pakotteita elektroniikan valmistukseen. 21. lokakuuta lähtien Kiinaan ei saa viedä enää koneita, joilla pystytään valmistamaan FinFET-piirejä (14 nm, n. v. 2014–) tai 18 nm:n muistipiirejä tai 128-kerroksista flash-muistia, tai siruja, joita voidaan käyttää ”kehittyneeseen laskentaan tai tekoälysovelluksiin”.^[40][41]
• 7. lokakuuta – Euroopan poliittinen yhteisö aloitti ensimmäisen kokouksensa Prahassa.
• 8. lokakuuta – Krimin niemimaan Venäjään yhdistävä Kertšinsalmen silta vaurioitui pahasti pommi-iskussa.
• 18. lokakuuta – Ulf Kristersson nimitettiin Ruotsin pääministeriksi ja Kristerssonin hallitus aloitti toimintansa.
• 20. lokakuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Liz Truss ilmoitti eroansa pääministerin virasta
• 23. lokakuuta – Xi Jinping valittiin kolmannelle viisivuotiskaudelleen Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteerinä.^[42]
• 24. lokakuuta – Vuonna 1628 uponneen Vasa-laivan sisaralus Äppletin hylky löydettiin merenpohjasta Tukholman saaristossa.^[43]
• 25. lokakuuta – Virolaisomisteinen rautatieyhtiö Operail ilmoitti vetäytyvänsä Suomesta.^[44]
• 25. lokakuuta – Rishi Sunak astui Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin virkaan Liz Trussin erottua virasta viisi päivää aiemmin.
• 27. lokakuuta – EU:n parlamentti sekä neuvoston neuvottelijat pääsivät sopuun uusia autoja koskevista päästörajoituksista. Rajoitusten tavoitteena on kieltää uusien polttomoottoriautojen myynti EU-jäsenmaissa vuodesta 2035 alkaen.^[45]
• 29. lokakuuta – Soulin halloween-onnettomuus: yhteensä 153 ihmistä kuoli sekä ainakin 82 loukkaantui jouduttuaan halloween-juhlan väkijoukon tallaamaksi.^[46]

• 2. marraskuuta – Meyer Turun telakalla rakennettu risteilyalus Carnival Celebration luovutettiin tilaajalleen Carnival Cruise Linelle.^[47]
• 4. marraskuuta – Outokummun Majoonsuolta löydettiin ainutlaatuinen kivikautinen hauta.^[48]
• 6. marraskuuta – Egyptissä alkoi Sharm el-Sheikhin ilmastokokous.^[49]
• 8. marraskuuta – Täydellinen kuunpimennys Aasiassa, Australiassa, Tyynellämerellä ja Amerikoissa.
• 8. marraskuuta – Kaliforniassa pidettiin kansanäänestys, Proposition 1, oikeudesta aborttiin ja ehkäisyyn.
• 15. marraskuuta – Maapallon väkiluku ylitti 8 miljardia. ^[50]
• 15. marraskuuta – Puolalaiseen Ukrainan rajan lähellä olevaan Przewodówin kylään osui ohjus, joka tappoi kaksi ihmistä.
• 20. marraskuuta – Sharm el-Sheikhin ilmastokokous päättyi.
• 20. marraskuuta – Jalkapallon 22. maailmanmestaruuskilpailut alkoivat Qatarissa.
• 20. marraskuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaalit.
• 24. marraskuuta – Kiinassa Ürümqin kaupungissa tapahtunut kerrostalopalo johti koronaviruspandemiaan liittyviä rajoituksia vastustavien mielenosoitusten huomattavaan yltymiseen. Mielenosoittajien vaatimuksiin kuuluu ankarista rajoituksista luopumisen lisäksi myös se, että Xi Jinping eroaisi.
• 27. marraskuuta – Havaijin saarella sijaitseva Mauna Loan tulivuori alkoi purkautua.
• 28. marraskuuta – Alfa-tv:n lähetykset päättyivät Brilliance Communications Oy:n mennessä konkurssiin.
• 30. marraskuuta – ChatGPT julkaistiin.

• 3. joulukuuta – Länsimetron toinen vaihe Espoon Matinkylästä Kivenlahteen avattiin liikenteelle.^[51]
• 7. joulukuuta – Saksassa pidätettiin yli 20 henkilöä, jotka olivat suunnitelleet äärioikeistolaista vallankaappausta.^[52]
• 10. joulukuuta – Euroopan parlamentin varapuhemies Éva Kaïlí pidätettiin korruptioepäilyjen vuoksi.^[53]
• 13. joulukuuta – Uuden-Seelannin hallitus ilmoitti ensimmäisenä valtiona kieltävän tupakan myynnin kokonaan vuonna 2009 ja sen jälkeen syntyneiltä ihmisiltä. Lisäksi hallitus ilmoitti pyrkivänsä vähentämään kansalaisten tupakointia myös muilla eri tavoilla.^[54]
• 13. joulukuuta – Kahdeksan ihmistä tuomittiin vankeuteen osallisuudestaan Nizzan terrori-iskuun heinäkuussa 2016.^[55]
• 14. joulukuuta – Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin haastajaksi kesän 2023 presidentinvaaleissa ennustettu Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu tuomittiin kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen.^[56]
• 15. joulukuuta – Stora Enson ligniinin rakeistus- ja pakkauslaitos vihittiin käyttöön Kotkassa. Laitoksen rakentaminen maksoi 14 miljoonaa euroa.^[57]
• 15. joulukuuta – Mette Frederiksenin II hallitus nimitettiin Tanskan hallitukseksi.
• 18. joulukuuta – Argentiina voitti jalkapallon maailmanmestaruuden voittamalla MM-kilpailujen loppuottelussa Ranskan.
• 23. joulukuuta – Pariisin joukkoampumisessa kuoli kolme kurdiyhteisön jäsentä ja loukkantui kolme muuta.^[58]
• 25. joulukuuta – Rautjärven kirkko tuhoutui tulipalossa.^[59]
• 29. joulukuuta – Jalkapallolegenda Pelé kuoli syöpään 82-vuotiaana.^[60]
• 31. joulukuuta – Paavi Benedictus XVI kuoli 95-vuotiaana.^[61]

• Nobelin fysiikanpalkinto – Alain Aspect, John Clauser ja Anton Zeilinger
• Nobelin kemianpalkinto – Carolyn Bertozzi, Morten Meldal ja Barry Sharpless
• Nobelin lääketieteen palkinto – Svante Pääbo
• Nobelin kirjallisuuspalkinto – Annie Ernaux
• Nobelin rauhanpalkinto – Ales Bjaljatski, Memorial ‎ja Center for Civil Liberties
• Nobelin taloustieteen palkinto – Ben Bernanke, Douglas Diamond ja Philip Dybvig.

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 2022

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 2022

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 2022

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 2022

Pääartikkeli: Videopelivuosi 2022

• Elokuva Maailma vuonna 2022 (engl. Soylent green, 1973) sijoittuu vuoteen 2022

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 2022 kuolleista henkilöistä