Tässä artikkelissa 209 Dido:n aihetta tarkastellaan perusteellisesti tavoitteena analysoida tyhjentävästi sen eri puolia ja tarjota täydellinen näkemys sen tärkeydestä ja vaikutuksista nykypäivän yhteiskuntaan. Näillä linjoilla käsitellään sekä historiallisia että kulttuurisia näkökohtia sekä viimeaikaisia 209 Dido:een liittyviä tutkimuksia ja havaintoja. Lisäksi tarkastellaan alan asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tämän jatkuvasti kehittyvän aiheen valottamiseksi. Toivotaan, että tämä artikkeli ei ainoastaan tarjoa arvokasta tietoa, vaan myös herättää pohdintaa ja keskustelua 209 Dido:stä, jotta edistetään syvempää ja monipuolisempaa ymmärrystä tästä aiheesta.
| 209 Dido | |
|---|---|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | C. H. F. Peters |
| Löytöaika | 22. lokakuuta 1879 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Keskietäisyys Auringosta | 3,15 AU |
| Pienin etäisyys Auringosta | 2,95 AU |
| Suurin etäisyys Auringosta | 3,34 AU |
| Eksentrisyys | 0,061 |
| Kiertoaika Auringon ympäri |
2 039 päivää 5,58 vuotta |
| Inklinaatio | 7,17° |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Läpimitta | 160 km |
| Pyörähdysaika | 5,74 h |
| Absoluuttinen kirkkaus | 8,24 |
| Albedo | 0,035 |
| Asteroidiluokka | Xc |
209 Dido on Marsin ja Jupiterin välisellä pääasteroidivyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä pikkuplaneetta eli päävyöhykkeen asteroidi, jonka löysi C. H. F. Peters vuonna 1879. Pikkuplaneetta sai nimensä myyttisen Karthagon kuningatar Didon mukaan. Didoa ei pidä sekoittaa toiseen päävyöhykkeen asteroidiin nimeltä 6336 Dodo. Didon läpimitta on noin 160 kilometriä, eli se on päävyöhykkeen kohteeksi melko suuri. Didon pyörähdysaika eli vuorokauden pituus sen pinnalla on noin 5,74 tuntia ja se kuuluu spektriluokkaan Xc.
| Edeltäjä: 208 Lacrimosa |
Luettelo pikkuplaneetoista | Seuraaja: 210 Isabella |