Artikkelissa 3,7 cm Bordkanone 43 tutkimme tähän aiheeseen liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme kuinka 3,7 cm Bordkanone 43 on vaikuttanut yhteiskuntaan ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, jotka ovat olemassa 3,7 cm Bordkanone 43:n ympärillä ja tarjoavat täydellisen ja tasapainoisen yleiskatsauksen tästä aiheesta. Koko artikkelin aikana syvennymme tiettyihin näkökohtiin, jotka auttavat ymmärtämään 3,7 cm Bordkanone 43:n tärkeyttä ja vaikutusta eri alueilla. Kriittisen ja reflektoivan lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen 3,7 cm Bordkanone 43:stä.
3,7 cm Bordkanone 43 (3,7 cm BK 43) oli saksalainen toisen maailmansodan aikainen 37 mm automaattinen lentokonetykki. Tykkiä käytettiin Junkers Ju 87 G -sarjan koneissa. Junkers 87 "Stuka" -koneet oli suunniteltu alun perin syöksypommittajiksi, mutta 37 mm tykillä aseistettuja malleja käytettiin rynnäkkökoneina esimerkiksi panssareiden, tykkien tuliasemien ja maihinnousualusten tuhoamiseen.
Tykki oli Rheinmetall-Borsigin suunnittelema ja se oli muunnettu lentokoneaseeksi 3,7 cm Flak 43 -mallisesta ilmatorjuntakanuunasta. Ensimmäiset 37 mm konetykit mallia 3,7 cm Flak 18 asennettiin muutostyönä Ju 87 D-1 -koneisiin vuoden 1943 alussa. Saman vuoden huhtikuussa rintamayksiköihin saapuivat ensimmäiset Ju 87 G-1:t, joiden aseistukseen kuului kaksi 3,7 cm BK 43 -tykkiä. Tykit asennettiin kummankin siiven alle omiin gondoleihinsa eli niin sanottuihin "podeihin".
Tykillä voitiin ampua samoja patruunoita kuin 3,7 cm Flak 18, 36, 37 ja 43-tyyppisillä IT-tykeillä. 3,7 cm BK 43:a varten oli saatavilla myös volframikarbidisella ytimellä varustettu 3,7 cm Hartkernpanzergranate (3,7 cm H-Panzergranate L'spur o. Zerl.) -tyyppinen kiinteillä ohjausosilla varustettu alikaliiperiammus, joka oli tehokas panssarivaunuja vastaan. Tykin ja patruunan suuren koon sekä painon takia yhden aseen ammustäyttö oli vain kahdeksan patruunaa.