3. toukokuuta

3. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 123. päivä (124. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 242 päivää.

• suomalainen kalenteri: Outi
• suomenruotsalainen kalenteri: Linus, Vincent
• ortodoksinen kalenteri: Timo, Maura, Teo
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Rástoš, Rásttoš, Rásmos
• vanhemmissa kalentereissa: Adolph, Alexandra, Athanasius, Erasmus, Filippina, Gotthard, Göta, Rasmus

• 1791 – Puola-Liettuan toukokuun perustuslaki astui voimaan (ensimmäinen nykyaikainen perustuslaki Euroopassa).
• 1808 – Espanjassa teloitettiin joukko edellisenä päivänä puhjenneeseen kansannousuun osallistuneita. Joukkoteloitusta esittää Francisco de Goyan maalaus Toukokuun kolmas 1808.
• 1808 – Suomen sota: Viaporin komendantti Carl Olof Cronstedt antautui venäläisille kaksi kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen.
• 1860 – Ruotsi-Norjan kuningas Kaarle XV kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi.
• 1864 – Suomen Taiteilijaseura perustettiin.
• 1912 – Titanicin ensimmäiset uhrit haudattiin Kanadan Halifaxissa Nova Scotian provinssissa.
• 1926 – Yhdistyneessä kuningaskunnassa alkoi yleislakko.
• 1937 – Margaret Mitchellin romaani Tuulen viemää voitti Pulitzer-palkinnon.
• 1939 – Neuvostoliiton valtionpäämies Josif Stalin siirsi Maksim Litvinovin sivuun ulkoministerin paikalta ja nimitti uudeksi ulkoministeriksi Vjatšeslav Molotovin. Vaihdos merkitsi Neuvostoliiton ulkopolitiikan jyrkentymistä.
• 1945 – Toinen maailmansota: Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat (RAF) upotti Cap Arconan, Thielbekin ja SS Deutschlandin Lyypekin lahteen.
• 1947 – Japanin uusi sodanjälkeinen perustuslaki astui voimaan.
• 1950 – Turun kauppakorkeakoulu perustettiin.
• 1951 – Lontoon Royal Festival Hall avattiin.
• 1956 – Ensimmäiset judon maailmanmestaruuskilpailut käynnistyivät Tokiossa.
• 1960 – Euroopan vapaakauppajärjestön EFTAn perustamissopimus astui voimaan.
• 1978 – Arpanetissä levisi ensimmäinen kaupallinen massaviesti, jollaisia aletiin myöhemmin kutsua roskaposteiksi.
• 1982 – Falklandin sota: Yhdistyneen kuningaskunnan laivaston hävittäjä HMS Sheffield sai osuman Exocet-ohjuksesta ja upposi.
• 1991 – Saippuaooppera Dallasin viimeinen jakso esitettiin USA:ssa.
• 2000 – Ensimmäinen geokätkö piilotettiin ja koordinaatit julkaistiin Usenetissä.
• 2007 – Madeleine McCann katosi Portugalissa.

• 612 – Konstantinos III, Bysantin keisari (k. 641)
• 1415 – Cecily Neville, Yorkin herttuatar (k. 1495)
• 1469 – Niccolò Machiavelli, firenzeläinen renessanssifilosofi (Ruhtinas) (k. 1527)
• 1662 – Matthäus Daniel Pöppelmann, saksalainen arkkitehti (k. 1736)
• 1678 – Amaro Pargo, espanjalainen laivakaappari ja kauppias. (k. 1747)
• 1748 – Emmanuel Joseph Sieyès, ranskalainen pappi, poliitikko ja kirjailija (k. 1836)
• 1768 – Charles Tennant, skotlantilainen kemisti ja teollisuusmies (k. 1838)
• 1779 – Gustaf Adolf Ehrnrooth, suomalainen kenraalimajuri (k. 1848)
• 1826 – Kaarle XV, Ruotsin ja Norjan kuningas (k. 1872)
• 1849 – Jacob Riis, yhdysvaltalainen toimittaja ja valokuvaaja (k. 1914)
• 1871 – Emmett Dalton, yhdysvaltalainen lainsuojaton (k. 1937)
• 1882 – Tatjana von Rippas, suomalainen viulunsoiton opettaja (k. 1964)
• 1886 – Marcel Dupré, ranskalainen urkuri, pianisti, säveltäjä ja musiikinopettaja (k. 1971)
• 1888 – Juhani Siljo, suomalainen runoilija (Runoja) (k. 1918)
• 1892 – George Paget Thomson, vuoden 1937 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (k. 1975)
• 1897 – V. K. Krishna Menon, intialainen poliitikko (k. 1974)
• 1898 – Golda Mabovitz (”Golda Meir”), Israelin pääministeri (k. 1978)
• 1902 – Alfred Kastler, vuoden 1966 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1984)
• 1903 – Harry Lillis Crosby (”Bing Crosby”), yhdysvaltalainen laulaja ja Oscar-palkittu näyttelijä (Kulje tietäni) (k. 1977)
• 1906 – Mary Astor, yhdysvaltalainen näyttelijä ja kirjailija (k. 1987)
• 1913 – William Inge, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, näytelmäkirjailija ja näyttelijä (k. 1973)
• 1918 – Saara Isojärvi, suomalainen kirjailija (k. 2016)
• 1919 – Pete Seeger, yhdysvaltalainen laulaja (k. 2014)
• 1921 – Walker Smith (”Sugar Ray Robinson”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (k. 1989)
• 1924 – Jehuda Amihai, israelilainen runoilija (k. 2000)
• 1931 – Matti Havulinna, suomalainen meloja (k. 2012)
• 1931 – Aldo Rossi, italialainen arkkitehti ja muotoilija (k. 1997)
• 1933 – James Brown, yhdysvaltalainen laulaja (”Get Up (I Feel Like Being a) Sex Machine”) (k. 2006)
• 1933 – Steven Weinberg, vuoden 1979 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2021)
• 1934 – Francis Stephen Castelluccio (”Frankie Valli”), yhdysvaltalainen laulaja ("The Four Seasons")
• 1940 – Kari Hakli, suomalainen valokuvaaja
• 1941 – Reijo Jallinoja, suomalainen arkkitehti
• 1942 – Věra Čáslavská, tšekkoslovakialainen voimistelija (seitsenkertainen olympiavoittaja) (k. 2016)
• 1942 – Antoni Piechniczek, puolalainen jalkapalloilija ja poliitikko
• 1945 – Jeffrey C. Hall, vuoden 2017 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen perinnöllisyystieteilijä ja kronobiologi
• 1949 – Leopoldo Luque, argentiinalainen jalkapalloilija (k. 2021)
• 1950 – Rabbe Grönblom, suomalainen yrittäjä ja kunniankonsuli, Kotipizza-ketjun perustaja (k. 2015)
• 1950 – Mary Hopkin, walesilainen laulaja (”Oi niitä aikoja”)
• 1961 – Steve McClaren, englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 1962 – Jari Kettunen, suomalainen rumpali ja laulunkirjoittaja
• 1964 – Ron Hextall, kanadalainen jääkiekkoilija
• 1965 – Mihail Prohorov, venäläinen liikemies
• 1972 – Kristin Lehman, kanadalainen näyttelijä
• 1974 – Jukka Hentunen, suomalainen jääkiekkoilija
• 1975 – Christina Hendricks, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1977 – Maryam Mirzakhani, iranilainen matemaatikko (k. 2017)
• 1987 – Ozan Yanar, suomalainen vihreiden kansanedustaja
• 1990 – Teemu Hartikainen, suomalainen jääkiekkoilija

• 762 – Tang Xuanzong, Kiinan keisari (s. 685)
• 1160 – Petrus Lombardus, italialaissyntyinen filosofi ja Pariisin piispa (s. n. 1100)
• 1314 – Emilia Bicchieri, italialainen dominikaani, prioritar, ihmeidentekijä ja stigmaatikko (s. 1238)
• 1481 – Mehmed II, osmaanien valtakunnan sulttaani (s. 1432)
• 1483 – Lauri Akselinpoika Tott, tanskalais-ruotsalainen valtaneuvos, Raaseporin ja Viipurin linnojen käskynhaltija
• 1530 – István Báthory, Unkarin varakuningas (s. 1477)
• 1704 – Heinrich Ignaz Biber, böömiläis-itävaltalainen säveltäjä ja viulisti (s. 1644)
• 1758 – Benedictus XIV, alk. Prospero Lorenzo Lambertini, paavi (s. 1675)
• 1764 – Francesco Algarotti, italialainen filosofi ja taidekriitikko (s. 1712)
• 1856 – Adolphe Adam, ranskalainen säveltäjä (s. 1803)
• 1915 – Arvid Genetz, Arvi Jännes, suomalainen kielentutkija ja runoilija (s. 1848)
• 1918 – Oskar Kaipio, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1874)
• 1936 – Robert Michels, saksalais-italialainen sosiologi (s. 1876)
• 1942 – Thorvald Stauning, Tanskan pääministeri (s. 1873)
• 1948 – Ernst Tandefelt, suomalainen liikemies ja poliittinen murhaaja (s. 1876)
• 1958 – Helinä Svensson-Timari, suomalainen lausuja ja näyttelijä (s. 1887)
• 1954 – Aku Peltonen, suomalainen näyttelijä (s. 1886)
• 1960 – Martti Elis Niemi (”Masa Niemi”), suomalainen näyttelijä ja muusikko (s. 1914)
• 1964 – Gösta Diehl, suomalainen taidemaalari (s. 1899)
• 1969 – Zakir Hussain, Intian kolmas presidentti (s. 1897)
• 1984 – Harri Sinijärvi, suomalainen näyttelijä (s. 1905)
• 1988 – Aarre Lauha, Helsingin hiippakunnan piispa (s. 1907)
• 1991 – Jerzy Kosiński, puolalaissyntyinen kirjailija (s. 1933)
• 1999 – Steve Chiasson, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija (s. 1967)
• 2003 – Cecilia Ann Renee Parker (”Suzy Parker”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli (s. 1932)
• 2006 – Karel Appel, alankomaalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1921)
• 2007 – Walter Schirra, yhdysvaltalainen astronautti (s. 1923)
• 2008 – Leopoldo Calvo-Sotelo, espanjalainen poliitikko (s. 1926)
• 2014 – Gary Becker, vuoden 1992 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (s. 1930)
• 2016 – Paavo Kotkanen, suomalainen metsänhoitaja, metsäneuvos ja toimitusjohtaja (s. 1926)
• 2016 – Carl Fredrik Reuterswärd, ruotsalainen kuvataiteilija (s. 1934)
• 2017 – Lukas Ammann, sveitsiläinen näyttelijä (s. 1912)
• 2018 – Afonso Dhlakama, mosambikilainen poliitikko (s. 1953)
• 2019 – Gorō Shimura, japanilainen matemaatikko (s. 1930)
• 2020 – Matti Rinne, suomalainen toimittaja ja tietokirjailija (s. 1934)
• 2021 – Juhani Simojoki, suomalainen rovasti ja päätoimittaja (s. 1928)
• 2022 – Norman Mineta, yhdysvaltalainen poliitikko ja ministeri (s. 1931)
• 2022 – Stanislav Šuškevitš, valkovenäläinen tiedemies ja poliitikko, Valko-Venäjän valtionpäämies 1991–1994 (s. 1934)

• Japani: Kenpo kinenbi (perustuslain päivä).
• Puola: Perustuslain päivä.
• Katolinen kirkko: Pyhän ristin löytymisen juhla (tunnettu Suomessa ennen myös nimellä ristinpäivä tai kevätristi).
• YK: Maailman lehdistönvapauden päivä (World Press Freedom Day). Päivän viettämisestä päätettiin Unescon aloitteesta vuoden 1993 lopussa.

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 3. toukokuuta:
	Santi di Titon maalaama Niccolò Machiavellin muotokuva. Maailman lehdistönvapauden päivä 1469 – Renessanssifilosofi Niccolò Machiavelli syntyi. 1791 – Puola-Liettuan toukokuun perustuslaki astui voimaan (ensimmäinen nykyaikainen perustuslaki Euroopassa). 1808 – Suomen sota: Viaporin linnoitus antautui Venäjälle. 1826 – Ruotsin ja Norjan kuningas Kaarle XV syntyi. 1947 – Japanin uusi sodanjälkeinen perustuslaki astui voimaan. 1978 – Arpanetissä levisi ensimmäinen kaupallinen massaviesti, jollaisia alettiin myöhemmin kutsua roskaposteiksi. muokkaa

Katso myös: kalenteri ~ 2. toukokuuta, 4. toukokuuta