Nykyään 46P/Wirtanen on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja siitä on tullut keskustelunaihe monilla aloilla. Tämä ilmiö on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa ja synnyttänyt laajaa keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. 46P/Wirtanen on osoittautunut merkittäväksi vaikutukseksi moderniin yhteiskuntaan, ja sen vaikutus näkyy yhä selvemmin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti 46P/Wirtanen:tä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa analysoimalla sen kehitystä, haasteita ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.
46P/Wirtanen | |
---|---|
![]() Komeetta väärävärikuvassa keskellä näkyvänä pisteenä. |
|
Löytäminen | |
Löytäjä | Carl A. Wirtanen |
Löytöpäivä | [1] |
Muut nimet | 1991 XVI, 1986 VI, 1974i, 1967k, 1960m, 46P/1954 R2, 1954j, 46P/1948 A1 ja 1947 XIII |
Fyysiset ominaisuudet | |
Halkaisija | 1,2 km |
Absoluuttinen magnitudi | 16,6 |
Kiertorata | |
Kiertokohde | Aurinko |
Eksentrisyys | 0,6587550056013686 |
Inklinaatio | 11,74754876741451 astetta |
Keskianomalia | 0,01247349447919886 aste |
Kiertoaika | 1 986,538965211575 vuorokautta |
Periapsis | 1,055355384620729 au[1] |
Apoapsis | 5,129968367779266 au[1] |
Radan isoakselin puolikas | 3,092661876199998 au[1] |
Aiheesta muualla | |
Minor Planet Center | |
JPL Small-Body Database | |
|
Komeetta 46P/Wirtanen on nimetty löytäjänsä Carl A. Wirtasen mukaan, joka työskenteli Lickin observatoriossa. Komeetta on halkaisijaltaan kilometrin mittainen, ja se on jäästä ja sorasta koostuva löyhä kappale. Sen kiertoaika auringon ympäri on noin 5,4 vuotta.[2]
Joulukuussa 2018 komeetta ohitti Maan poikkeuksellisen läheltä, noin 30 Maa–Kuu-etäisyyden päästä, ja tästä syystä se näkyi Maahan kirkkaampana kuin yleensä.[3]