6. heinäkuuta

6. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 187. päivä (188. päivä karkausvuonna). Päivä on Suomessa Eino Leinon päivä, joka on nimetty myös runon ja suven päiväksi^[1], ja se on yleinen liputuspäivä. Vuodesta on jäljellä 178 päivää.

• suomalainen kalenteri: Esa, Esaias
• suomenruotsalainen kalenteri: Halvar, Orvar
• ortodoksinen kalenteri: Sisso
• pohjoissaamenkielinen kalenteri: Esájas
• vanhemmissa kalentereissa: Augustina, Gustaf, Hechtor, Hector, Jesaias

• 1253 – Mindaugas tuli Liettuan kuninkaaksi.
• 1415 – Jan Hus poltettiin roviolla.
• 1483 – Rikhard III kruunattiin Englannin kuninkaaksi.
• 1609 – Böömille myönnettiin uskonnonvapaus.
• 1630 – Kolmikymmenvuotinen sota: 4 000 ruotsalaista sotilasta nousi maihin Saksassa Kustaa II Aadolfin johdolla.
• 1785 – Yhdysvaltain dollari valittiin yksimielisesti Yhdysvaltain rahayksiköksi. Ensimmäistä kertaa maailmassa otettiin käyttöön desimaalinen valuuttajärjestelmä.
• 1801 – Algecirasin taistelu: ranskalaisten laivasto voitti brittien laivaston.
• 1854 – Yhdysvaltain republikaanit pitivät ensimmäisen puoluekokouksensa Jacksonissa Michiganissa.
• 1885 – Louis Pasteur testasi onnistuneesti vesikauhurokotettaan. Potilas oli Joseph Meister, jota oli purrut raivotautinen koira.^[2][3]
• 1892 – Dadabhai Naoroji valittiin ensimmäisenä intialaisena kansanedustajaksi Ison-Britannian parlamenttiin.
• 1908 – Robert Peary suuntasi laivansa Arktikselle tutkimusmatkalle, jonka aikana hän myöhemmin saavutti Pohjoisnavan.
• 1912 – Suomen helluntailiikkeen ensimmäinen lähetystyöntekijä lähti ensimmäiselle lähetysmatkalleen.
• 1917 – T. E. Lawrencen johtamat arabijoukot valtasivat Akaban turkkilaisilta.
• 1919 – Ilmailu: brittien ilmalaiva R-34 laskeutui New Yorkiin ensimmäisenä Atlantin ylittäneenä ilmalaivana.
• 1939 – Holokausti: viimeisetkin Saksan juutalaiset yritykset suljettiin.
• 1940 – Neuvostoliitto hajotti miehittämiensä Baltian maiden parlamentit, koska ne ”eivät edustaneet kansaa”.
• 1942 – Anne Frankin perhe piiloutui natseilta ullakolle Amsterdamissa.
• 1944 – Hartfordin sirkuksen tulipalo, Yhdysvaltain suurimpia tulipaloja, surmasi arviolta 168 ihmistä ja yli 700 sai vammoja Hartfordissa Connecticutissa.
• 1957 – Althea Gibson voitti Wimbledonin tennismestaruuden ensimmäisenä mustana urheilijana.
• 1957 – The Beatles -yhtyeen John Lennon ja Paul McCartney tapasivat ensimmäisen kerran.
• 1964 – Yeah, yeah, tässä me tulemme, ensimmäinen The Beatles -elokuva ensi-illassa.
• 1964 – Malawi itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 1966 – Malawista tuli tasavalta.
• 1967 – Biafran sota alkoi Nigerian joukkojen hyökättyä Biafraan.
• 1975 – Komorit itsenäistyi Ranskasta.
• 1988 – Pohjanmerellä ollut Piper Alpha -öljynporauslautta tuhoutui räjähdyksissä ja tulipaloissa, 167 työntekijää sai surmansa.
• 1988 – Meksikossa pidettiin kiistanalaiset presidentinvaalit.

• 1747 – John Paul Jones, Yhdysvaltain vapaussodan merisankari (k. 1792)
• 1781 – Stamford Raffles, englantilainen virkamies (Singaporen perustaja) (k. 1826)
• 1796 – Nikolai I, Venäjän keisari (1825–1855) (k. 1855)
• 1818 – Adolf Anderssen, saksalainen shakinpelaaja (k. 1879)
• 1832 – Maksimilian I, Itävallan arkkiherttua ja Meksikon keisari (k. 1867)
• 1840 – Peter Conover Hains, yhdysvaltalainen kenraali (k. 1921)
• 1859 – Verner von Heidenstam, vuoden 1916 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (Folkungien suku) (k. 1940)
• 1877 – Niceto Alcalá-Zamora, Espanjan tasavallan presidentti (1931–1936) (k. 1949)
• 1878 – Eino Leino, suomalainen runoilija ja prosaisti (Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja) (k. 1926)
• 1885 – Ernst Busch, saksalainen marsalkka (k. 1945)
• 1886 – Marc Bloch, ranskalainen historioitsija (k. 1944)
• 1887 – Walter Flex, saksalainen sotakirjailija (k. 1917)
• 1903 – Axel Hugo Theodor Theorell, vuoden 1955 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen tutkija (k. 1982)
• 1905 – Valli Raita, suomalainen näyttelijä (k. 1977)
• 1906 – Kylli Koski (”Kylli-täti”), suomalainen taiteilija, taidekasvattaja ja kuvaamataidonopettaja (k. 1997)
• 1907 – Frida Kahlo, meksikolainen taidemaalari (k. 1954)
• 1908 – Sam Vanni, suomalainen taidemaalari (k. 1992)
• 1912 – Heinrich Harrer, itävaltalainen vuorikiipeilijä, alppihiihtäjä ja kirjailija (Seitsemän vuotta Tiibetissä) (k. 2006)
• 1917 – Arthur Lydiard, uusiseelantilainen juoksuvalmentaja (k. 2004)
• 1918 – Sebastian Cabot, brittiläinen näyttelijä (k. 1977)
• 1921 – Nancy Reagan, yhdysvaltalainen näyttelijä ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin puoliso (k. 2016)
• 1923 – Wojciech Jaruzelski, puolalainen kenraali, poliitikko ja Puolan presidentti (1989–1990) (k. 2014)
• 1924 – Louie Bellson, yhdysvaltalainen jazz-rumpali (k. 2009)
• 1925 – Merv Griffin, yhdysvaltalainen televisioesiintyjä (k. 2007)
• 1925 – Bill Haley, yhdysvaltalainen rock ’n’ roll-laulaja ("Bill Haley & His Comets") (”Rock Around the Clock”) (k. 1981)
• 1927 – Jeanette Helen Morrison (”Janet Leigh”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Psyko) (k. 2004)
• 1930 – Ian Burgess, brittiläinen moottoriurheilija (k. 2012)
• 1931 – Della Reese, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (Enkelin kosketus) (k. 2017)
• 1935 – Tenzin Gyatso, 14. dalai-lama (Tiibetin pakolaishallituksen johtaja)
• 1937 – Vladimir Ashkenazy, venäläissyntyinen pianisti ja orkesterinjohtaja
• 1937 – Ned Beatty, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2021)
• 1937 – Bessie Head, eteläafrikkalainen kirjailija (k. 1986)
• 1937 – Michael Sata, Sambian presidentti (2011–2014) (k. 2014)
• 1940 – Nursultan Nazarbajev, Kazakstanin presidentti (1990–2019)
• 1946 – George W. Bush, Yhdysvaltain 43. presidentti (2001–2009)
• 1946 – Peter Singer, australialainen filosofi
• 1946 – Sylvester Stallone, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1951 – Geoffrey Rush, australialainen Oscar-palkittu näyttelijä (Loisto)
• 1952 – Hilary Mantel, brittiläinen kirjailija
• 1952 – Adi Shamir, israelilainen kryptografi
• 1957 – Esa Pulkkinen, suomalainen kenraaliluutnantti
• 1958 – Jennifer Saunders, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (Todella upeeta)
• 1963 – Jarkko Eve, suomalainen muusikko
• 1975 – 50 Cent, yhdysvaltalainen rap-artisti
• 1977 – Audrey Fleurot, ranskalainen näyttelijä
• 1979 – Kevin Hart, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä
• 1980 – Pau Gasol, espanjalainen koripalloilija
• 1980 – Eva Green, ranskalainen malli ja näyttelijä
• 2000 – Jesperi Kotkaniemi, suomalainen jääkiekkoilija

• 1189 – Henrik II, Englannin kuningas (s. 1133)
• 1249 – Aleksanteri II, Skotlannin kuningas (s. 1198)
• 1415 – Jan Hus, tšekkiläinen uskonpuhdistaja (s. n. 1370) (poltettiin harhaoppisena, O sancta simplicitas)
• 1476 – Johannes Müller von Königsberg (”Regiomontanus”), saksalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko (s. 1436)
• 1533 – Ludovico Ariosto, italialainen runoilija (Raivoisa Roland) (s. 1474)
• 1535 – Sir Thomas More, englantilainen lakimies, kirjailija, poliitikko ja filosofi (Utopia) (s. 1478) (teloitettiin maanpetoksesta)
• 1553 – Edvard VI, Englannin kuningas (s. 1537)
• 1762 – Pietari III, Venäjän keisari (s. 1728) (murhattiin)
• 1809 – Joachim Zachris Duncker, suomalainen everstiluutnantti (s. 1774) (haavoittui Hörneforsin taistelussa, kuoli haavoihinsa venäläisten leirissä)
• 1813 – Granville Sharp, englantilainen abolitionisti ja kansalaisaktivisti (s. 1735)
• 1854 – Georg Simon Ohm, saksalainen fyysikko (Ohmin laki) (s. 1789)
• 1893 – Henry-René-Albert-Guy de Maupassant (”Guy de Maupassant”), ranskalainen kirjailija (Rasvapallo) (s. 1850)
• 1902 – Maria Goretti, italialainen katolinen lapsipyhimys ja marttyyri (s. 1890)
• 1928 – Anne Constance Jackson, skotlantilainen lintutieteilijä (s. 1889)
• 1933 – Robert Kajanus, suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkiorganisaattori (s. 1856)
• 1959 – George Grosz, saksalainen taidemaalari (s. 1893)
• 1960 – Aneurin Bevan, brittiläinen poliitikko (s. 1897)
• 1962 – William Cuthbert Falkner (”William Faulkner”), vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Ääni ja vimma) (s. 1897)
• 1971 – Louis Armstrong (”Satchmo”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1901)
• 1973 – Otto Klemperer, saksalaissyntyinen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1885)
• 1974 – Aladár Paasonen, unkarilaissyntyinen suomalainen eversti (Päämajan tiedustelujaoston päällikkö) (s. 1898)
• 1975 – Otto Skorzeny, saksalainen kommando (pelasti Benito Mussolinin toisessa maailmansodassa) (s. 1908)
• 1989 – János Kádár, Unkarin johtaja (s. 1912)
• 1998 – Leonard Franklin Slye (”Roy Rogers”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (cowboy-rooleja) (s. 1911)
• 1999 – Joaquín Rodrigo, espanjalainen säveltäjä (Concierto de Aranjuez) (s. 1901)
• 2002 – John Frankenheimer, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1930)
• 2004 – Thomas Klestil, Itävallan liittopresidentti (1992–2004) (s. 1932)
• 2005 – Claude Simon, vuoden 1985 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Flanderin tie) (s. 1913)
• 2009 – Robert McNamara, Yhdysvaltain puolustusministeri (1961–1968) ja Maailmanpankkiryhmän pääjohtaja (1968–1981) (s. 1916)
• 2016 – Eeva Rihu, suomalainen taidemaalari (s. 1953)
• 2019 – Cameron Boyce, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija (s. 1999)
• 2020 – Ennio Morricone, italialainen Oscar-palkittu säveltäjä (The Hateful Eight) (s. 1928)
• 2022 – James Caan, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1940)

• Komorit: Itsenäisyyspäivä (1975).
• Liettua: Valtion päivä (”Day of Statehood”).
• Malawi: Itsenäisyyspäivä (1964) ja Tasavallan päivä (”Republic Day”) (1966).
• Suomi: Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
• Tšekki: Jan Husin päivä (1415).

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 6. heinäkuuta:
	Eino Leino Suomessa Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä. 1878 – Runoilija Eino Leino syntyi. 1924 – Yhdysvaltalainen jazzrumpali Louie Bellson syntyi. 1942 – Anne Frankin perhe piiloutui natseilta ullakolle Amsterdamissa. 1944 – Hartfordin sirkuksen tulipalossa Yhdysvalloissa kuoli 167 ihmistä. 1951 – Australialainen näyttelijä Geoffrey Rush syntyi. 1964 – Malawi itsenäistyi Britanniasta. muokkaa

• kalenteri ~ 5. heinäkuuta, 7. heinäkuuta

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 6. heinäkuuta Wikimedia Commonsissa