Nykymaailmassa AM Herculis -tähti:stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. AM Herculis -tähti on herättänyt monien huomion ja uteliaisuuden alan asiantuntijoista tähän aiheeseen vasta aloittaviin. AM Herculis -tähti on aihe, joka herättää monenlaisia mielipiteitä ja keskusteluja joko nykypäivän yhteiskunnassa, jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme AM Herculis -tähti:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen tuleviin vaikutuksiin. Näillä sivuilla uppoudumme AM Herculis -tähti:n kiehtovaan maailmaan tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
AM Herculis -tähti eli AM Her -tähti tai polari on valkea kääpiö, jolla on voimakas magneettikenttä ja seuralaisenaan massaa luovuttava lähellä kiertävä punainen tai oranssi kääpiötähti. Peruskuvio on sama kuin kataklysmisellä muuttujalla,[1] mutta valkean kääpiön magneettikenttä estää toisesta tähdestä tulevan massavirran kasautumasta kertymäkiekoksi. Kaasu törmää magneettikenttään kuumassa pilkussa virraten magneettisia voimaviivoja pitkin tähden navoille, joissa se törmää vesiputousmaisesti valkean kääpiön pinnalle. Tällöin vapautuu valtavat määrät energiaa mm. röntgensäteinä. Nimitys polari kuvaa magneettista napaisuutta ja AM Herculis -tähdet ovatkin magneettisten kataklysmisten muuttujien prototyyppi. Magneettikenttä on 10–100 megagaussia, ja sen akseli ei ole useinkaan sama kuin pyörähdysakseli. Kaasu törmää valkean kääpiön pinnalle nopeudella 3 000 km/s. Tähdet ovat niin lähellä toisiaan, että ne lukitsevat toistensa pyörimisen. AM Herculis -tähti vilkkuu 4–5 magnitudia.
DQ Herculis -tähdet ovat puolipolareita. Näissä magneettikenttä on 1–10 miljoonaa gaussia eli pienempi kuin AM Herculis -tähdissä. Kertymäkiekko syntyy seuralaistähdestä virtaavasta kaasusta. Magneettikenttä on liian heikko hidastaakseen valkean kääpiön pyörimistä, jotta se voisi lukkiutua seuralaistähden kiertoaikaan. Magneettikenttä ei hajota kertymäkiekkoa mutta ohjaa kaasun tiettyihin kohtiin tähden navoille. Kaasu virtaa valkeaan kääpiöön lyhintä mahdollista reittiä pitkin. DQ Herculis -tyyppi on saanut nimensä DQ Herculisin eli Nova Herculis 1934 mukaan.[2]