Nykymaailmassa ARPANET on ongelma, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Vuosien edetessä ARPANET:n merkitys ja vaikutus näkyvät yhä selvemmin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. ARPANET:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe kaikentyyppisissä tiloissa aina vaikutuksestaan työpaikalla terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän ilmiön ja sen seurausten täydellisen ymmärtämiseksi on ratkaisevan tärkeää analysoida eri näkökulmia ja rohkaista rakentavaa vuoropuhelua ARPANET:n ympärillä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät ARPANET:een ja sen vaikutukseen tämän päivän yhteiskuntaan.
ARPANET (Advanced Research Projects Agency Network) oli Yhdysvaltalainen pakettikytkentäinen tietokoneverkko, josta kehittyi Internet. Verkko siirtyi käyttämään TCP/IP-protokollapinoa 1. tammikuuta 1983.[1] ARPA:n johtajan Charles Herzfeldin mukaan verkko perustettiin, koska tehokkaat tietokoneet ja niitä käyttävät tutkijat olivat maantieteellisesti etäällä toisistaan.[2]
ARPANETin projektijohdossa toiminut Lawrence Roberts esitti lokakuussa 1967 paperin nimeltä Multiple Computer Networks and Intercomputer Communication, joka tiivisti suunnitelman ARPANETin rakentamiseen.[3][4]
Verkkoa varten käytettiin Interface Message Processor (IMP) minitietokoneita verkkoliikenteeseen, joka salli verkkoon liitettävien suurtietokoneiden toiminnan verkosta riippumatta.[5][6][7] IMP:n korvasivat myöhemmin reitittimet.[5] Ensimmäisen verkkoa kuvaavan RFC-dokumentin (RFC 0001) kirjoitti Steve Crocker 7. huhtikuuta 1969 otsikolla Host Software. Network Control Protocol (NCP) oli ARPANETissä ensimmäinen standardi tietoliikenneprotokolla, joka otettiin käyttöön joulukuussa 1970.[8]
Neljä ensimmäistä tietokonetta verkossa olivat:[2]
Ensimmäinen viesti Arpanetissä lähetettiin 29. lokakuuta 1969.[11] UCLA:n opiskelija Charley Kline lähetti viestin UCLA:n tietokoneelta SRI:n tietokoneelle tarkoituksena kirjautua sisään.[2][12] Tavoitteena oli lähettää viesti log, jolloin SRI:n tietokone lisäisi in täydentääkseen sanan login.[12] Kirjainten L ja O jälkeen Stanfordin kone kuitenkin kaatui.[13][2] Toisella yrityksellä koko sana kulki Sigma 7:ltä 940:lle.[2]
ARPANET vaikutti myös Ranskalaisen CYCLADES-verkon kehitykseen.[14][15] Sekä CYCLADES että NPL-verkko vaikuttivat ARPANETin kehitykseen.[16] Eri verkot käyttivät erilaisia yhteensopimattomia protokollia, joka johti TCP- ja IP-protokollien kehitykseen.[17] Yhdistelmästä käytetään nykyään nimitystä TCP/IP.[17] Protokollien kehitystä on dokumentoitu SRI:n oN-Line System -järjestelmässä.[17][18] ARPANETin siirtyminen NCP-protokollasta TCP/IP-pinoon on kuvattu dokumentissa NCP/TCP Transition Plan (RFC 801, 1981).
Tiedot verkossa olevista koneista olivat alkuun jokaisella koneella olevassa tiedostossa, joka korvattiin ensin keskitetyllä tiedolla ja myöhemmin DNS-nimipalvelujärjestelmällä verkon kasvaessa.[19]
Vuonna 1983 ARPANET jakaantui kahteen eri verkkoon: MILNET ja ARPANET.[20] ARPANET jäi tutkimus- ja siviilikäyttöön ja levisi yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisestä verkostosta huimaa vauhtia nopeasti halventuvan teknologian takia. Siihen liittyi pian runsaasti ulkomaisia solmuja, etenkin Länsi-Euroopasta: University College London (Englanti) ja NORSAR (Norja).[21] Vuonna 1988 EUnetiin lisättiin reitittimet, joilla verkko liittyi ARPANETiin.[22]
ARPANET suljettiin vuonna 1990, ja Internet korvasi sen.
Vuonna 1971 Yhdysvaltain asevoimien tutkimusrahoitusorganisaatio ARPA nimettiin DARPA:ksi (Defense Advanced Research Projects Agency). Tämän takia verkkoa kutsuttiin joskus nimellä DARPANET.