Aakenustunturi

Nykyään Aakenustunturi:n merkitys on kiistaton jokapäiväisessä elämässämme. Aakenustunturi on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen eri puolilla maailmaa joko historiallisen merkityksensä, yhteiskuntavaikutuksensa tai elämämme eri puoliin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme täysin kaikkea, mitä Aakenustunturi edustaa, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Aakenustunturi:stä erittäin tärkeän ja laajaa yleisöä kiinnostavan aiheen. Liity kanssamme tälle matkalle Aakenustunturi:n historian, merkityksen ja merkityksen läpi ja selvitetään yhdessä, miksi se on aihe, joka ansaitsee huomiomme.

Aakenustunturi
Tyyppi
Sijainti
Vuoristo
Korkeus merenpinnasta
565 m
Suojelualue
Kartta
Koordinaatit

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Aakenustunturi on kvartsiittihuippu Ounasselällä läntisessä Kittilässä lähellä Yllästä. Korkein huippu Pallilaki on noin 565 metriä korkea, muita huippuja mm. Moloslaki (530 m) ja Vasalaki.[1] Alue liitettiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon joulukuussa 2004. Alueella sijaitsee myös Porokämppä-autiotupa.[2] Aakenustunturin seudulla on maastopyöräilyreitti, joka on erittäin vaikea ja sopii kokeneille maastopyöräilijöille. Tämä reitti kulkee Vareslaelta Pallilaelle ja lopulta Pyhäjärven tuvalle.[3] Totovaaran pysäköintipaikalta pääsee Totovaaran vaellusreitille, mistä voi jatkaa Vareslaen reittiä pitkin Pyhäjärven pysäköintialueelle. Talvisin Aakenustunturin ympäristössä on hiihtolatu.[4]

Junkers JU 52:n hylky, 2015

Junkers JU 52:n hylky

Katso myös: Aakenustunturin lento-onnettomuus

Toisen maailmansodan aikana 1. helmikuuta 1944 Luftwaffen Pontsalanjoelta Rovaniemelle matkalla ollut Junkers Ju 52 -kuljetuskone eksyi lumipyryn vuoksi ja törmäsi Moloslaen rinteeseen. Neljä koneessa ollutta saksalaista kuolivat. Suomalaiset räjäyttivät koneen myöhemmin. Lentokoneen osia sekä tarina on nähtävissä tunturin rinteellä.[5] Hylyn löytää seuraamalla maastoon merkittyä Moloslaenkierrosta, jonka opasteet alkavat Totovaaran pysäköintialueelta. Luontopolku hylyn molemmin puolin on melko hidaskulkuista louhikkoa, ja nopein tapa saapua paikalle on kulkea reittiä myötäpäivään. Valtaosa putoamisen jälkeen räjäytetyn Junkersin jäänteistä löytyy koordinaateista 67°40′53.2″N, 24°32′33.4″E.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Aakenustunturi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.10.2019.
  2. ↑ http://www.yllas.fi/?deptid=30770
  3. ↑ Aakenus, Kittilä Pallasylläsoutdoors.com, Luova Media Oy. Viitattu 20.11.2023.
  4. ↑ Ylläksen 7-tunturia Ylläs. Viitattu 20.11.2023.
  5. ↑ Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2011: Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (pdf) (s. 264–265) Metsähallitus. Arkistoitu 8.11.2014. Viitattu 8.11.2014.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aakenustunturi.