Nykymaailmassa Aarne Aulanko on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja kiinnostavampi. Tekniikan ja globalisaation myötä Aarne Aulanko:stä on tullut kohtauspaikka yhteiskunnalle ja sen eri ilmenemismuodoille. Kautta historian Aarne Aulanko on ollut keskustelun, tutkimuksen ja kiistan kohteena, ja se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Olipa kyseessä kulttuurinen, sosiaalinen, poliittinen tai taloudellinen näkökulma, Aarne Aulanko on jättänyt merkittävän jäljen ihmiskuntaan, herättäen sekä intohimoa että kritiikkiä. Tässä artikkelissa tutkimme Aarne Aulanko:n eri puolia ja ulottuvuuksia, sen vaikutuksia nykyään ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä.
Aarne Armas Aulanko vuoteen 1906 Ahlman (8. elokuuta 1885 Keuruu – 17. syyskuuta 1949 Sääksmäki) oli suomalainen opettaja, kansanopiston johtaja ja toimittaja.[1][2]
Aulangon vanhemmat olivat kanttori Karl Arvid Ahlman ja Josefiina Wilhelmiina Enqvist. Hän avioitui 1916 Aino Irene Nurmisen kanssa. Aulanko tuli ylioppilaaksi Jyväskylän klassillisesta lyseosta 1904 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1915. Hän opiskeli myös Berliinin yliopistossa 1908. Aulanko oli Päivölän kansanopiston opettaja ja vt. johtaja 1912–1914 sekä 1915 ja vakinainen johtaja 1916–1919 ja vuodesta 1926. Pellervo-seuran kirjallisena sihteerinä Aulanko toimi 1919–1921, Suomen osuuskauppakoulun opettajana 1921–1926, Aamulehden toimittajana 1915–1916 ja Päivölän maamieskoulun opettajana 1912–1914, 1916–1919 ja vuodesta 1926. Hänellä oli myös useita luottamustehtäviä, mukaan lukien Sääksmäen kunnanvaltuston varapuheenjohtajuus 1930–1932.[1][2][3]