Aarni Kouta

Nykymaailmassa Aarni Kouta on aihe, joka on saanut suuren merkityksen, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tekniikan ja globalisaation myötä Aarni Kouta:stä on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Politiikasta talouteen, kulttuurin ja koulutuksen kautta Aarni Kouta on vaikuttanut merkittävästi eri alojen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Aarni Kouta:n merkitystä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Aarni Kouta
Arnold Elias Candolin
Henkilötiedot
Syntynyt24. syyskuuta 1884
Vanaja
Kuollut27. helmikuuta 1924 (39 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, suomentaja
Kirjailija
Tyylilajit runous
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Aarni Kouta (alk. Arnold Elias Candolin,[1] 24. syyskuuta 1884 Vanaja – 27. helmikuuta 1924 Helsinki)[2][3] oli suomalainen kirjailija, suomentaja ja sanoittaja. Hän suomensi muun muassa Friedrich Nietzschen, August Strindbergin ja Henrik Ibsenin teoksia.[4]

Elämä

Koudan vanhemmat olivat kirkkoherra Kaarlo Adrian Candolin ja tämän ensimmäinen vaimo Dagmar Maria Andersin. Kouta oli naimisissa 1904–1907 Sally Eine Niklanderin kanssa. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin Elisa Cecilia Maria Roschierin kanssa 1908.[5]

Suomennosten lisäksi Aarni Kouta julkaisi puolisen tusinaa runokokoelmaa. Aikaisemmissa kokoelmissa Kouta edussti nietzscheläistä elämänkatsomusta ja yli-ihmisoppia mutta myöhemmät Koudan runot saivat aiheensa uskonnon, teosofian ja mystiikan piiristä. Runoihinsa Kouta hankki esikuvat ensi sijassa Eino Leinolta.[4]

Suomen Kirjailjaliiton Aarni Koudalle hankkima hautakivi paljastettiin 17. joulukuuta 1939 Helsingin Uudella hautausmaalla.[6][7]

Teoksia

  • Tulijoutsen, runoja. Yrjö Weilin 1905
  • Dityrambeja. Helsinki: Helios, 1907. Teoksen verkkoversio.
  • Jäiset temppelit, runoja. Yrjö Weilin 1911
  • Suomalaisia näyttelijöitä: lapsuuden ja nuoruuden muistoja. Karisto 1911
  • Uhriliekki, runoja. Otava 1915
  • Elämä ja kuolema, novellikokoelma. Otava 1917
  • Valkea morsian, runoja. Ahjo 1919
  • Rakkauden temppeli, runoja. Edistysseurojen kustannus 1920
  • Maailman lyriikkaa, runosuomennoksia. Otava 1922
  • Ristin tie, runoja. Otava 1922
  • Lusiferin kannel: Runovalikoima. Helsinki: Otava, 1923.
  • Aurinkohäät: Runoja. Helsinki: Otava, 1924.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Ovaska, Tuulevi: Joel Lehtosen ystäviä ja tukijoita (Internet Archive) Savonlinnan kaupunginkirjasto. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 3.4.2014.
  2. ↑ Aarni Kouta kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 28.2.1924, nro 50, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.9.2022.
  3. ↑ Kuolinilmoitus. Hufvudstadsbladet, 28.2.1924, nro 59, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.9.2022.
  4. ↑ a b Aarni Kouta, Aamulehti, 28.02.1924, nro 50, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. ↑ Kuka kukin oli (Wikiaineisto)
  6. ↑ Kunnianosoitus kirjailija-vainajille. Aarni Koudan ja Eero Alpin hautakivet paljastettiin eilen, Helsingin Sanomat, 18.12.1938, nro 341, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  7. ↑ Hautahaku.fi : Kouta Aarni Elias

Aiheesta muualla

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Aarni Kouta