Tässä artikkelissa tutkimme Aarno Raveala:n aihetta perusteellisesti ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyään. Kautta historian Aarno Raveala:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla sen vaikutuksesta kulttuuriin ja taiteeseen aina vaikutuksestaan tieteeseen ja teknologiaan. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Aarno Raveala:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja keskusteluja pyrkien valaisemaan sen vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä. Samoin otamme huomioon alan asiantuntijoiden mielipiteet ja otamme huomioon Aarno Raveala:n vaikutuksen elämässään läheltä kokeneiden kokemukset ja todistukset.
Aarno Brynolf Raveala, sukunimi aik. Reimann (16. elokuuta 1911 Helsinki – 15. heinäkuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Raveala pääsi ylioppilaaksi 1932 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1943. Hän toimi opiskeluaikanaan SOK:n rakennusosaston piirtäjänä ja valmistuttuaan arkkitehdiksi hän oli siellä toimistoarkkitehtina 1944–1950. Hän perusti sitten oman arkkitehtuuri- ja insinööritoimiston vaimonsa Terttu Ravealan kanssa. Raveala oli Uudenmaan läänin lääninrakennustoimiston lääninarkkitehdin viransijaisena vuodesta 1954 ja hän toimi Uudenmaan läänin kaavoitus- ja rakennustoimen tarkastajana 1968–1974, kunnes jäi eläkkeelle. Hän sai yliarkkitehdin arvonimen 1974. [1]
Raveala osallistui 1950-luvulla Tammen Joka Kodin tietokirjan ja Kirjamiehen Talonrakennustekniikan käsikirjan toimitustyöhön. Hän laati myös rakennusopin alalta kirjekursseja.[1]