Tänään aiomme syventyä aiheeseen, joka herättää uteliaisuutta monissa ihmisissä. Abu Ghosh on aihe, josta on keskusteltu ja tutkittu vuosien ajan, ja tässä artikkelissa aiomme tutkia sen eri puolia. Abu Ghosh on herättänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion alkuperästään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tämän analyysin aikana tarkastelemme Abu Ghosh:n eri näkökulmia ja yritämme valaista joitain sitä ympäröiviä myyttejä ja todellisuuksia. Toivomme, että tämän artikkelin lopussa lukijat ymmärtävät Abu Ghosh:n täydellisemmin ja syvällisemmin ja ymmärtävät sen merkityksen nykymaailmassa.
Abu Ghosh | |
---|---|
![]() Näkymä Abu Ghoshiin |
|
![]() lippu |
|
![]() ![]() Abu Ghosh |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Israel |
Hallintoalue | Jerusalem |
Alue | |
Väkiluku (2017) | 7 332 |
Abu Ghosh (arab. أبو غوش, ’Abū Ġūš, hepr. אבו גוש, Abu Goš) on kylä Israelin Jerusalemin hallintoalueella. Kylän asukkaat ovat arabeja ja sen asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 7 332. Paikka tunnetaan esimerkiksi keskiaikaisesta luostaristaan ja vuosittain järjestettävästä musiikkitapahtumasta.
Nykyisen Abu Ghoshin lähistöllä sijaitsee Vanhassa testamentissa mainittu Kirjat-Jearim. Keskiaikaisen luostarin rakennuksessa käytettiin kiviä, joista löytynyt kaiverrus on liitetty paikalla mahdollisesti tukikohtaansa pitäneeseen roomalaiseen Legio X Fretensis -legioonaan.[1]
Paikkaa alettiin kutsuta Palestiinan muslimivalloituksen jälkeen 600-luvulla arabialaisella nimellä Qaryat al-'Inab. Ristiretkeläiset pitivät paikka Uudessa testamentissa mainittuna Emmauksena ja rakennuttivat paikalle kirkon vuonna 1142.Kirkko raunioitui joitakin vuosikymmeniä myöhemmin, mutta vuonna 1899 se entisöitiin Ranskan tuella. Nykyisen nimensä Abu Ghosh on saanut 1600-luvulla eläneen tšerkessipäällikön mukaan. Nykyisin se on luostari ja konventti. Pitkään hänen jälkeensä aluetta hallitsivat hänen perillisensä, jotka verottivat Jerusalemiin kulkevaa liikennettä. Vasta Egyptin Ibrahim pašša pisti lopun toiminnalle vuonna 1835.[1]
Vuonna 1924 ensimmäisessä Samuelin kirjassa mainitun Abinadabin talon oletetulle paikalle rakennettiin konventti. 1900-luvun puolella Abu Ghoshin lähistölle alettiin perustaa myös juutalaisia kibbutzeja, joista huolimatta paikallisten arabien ja juutalaissiirtolaisten välit säilyivät suhteellisen hyvinä. Israelin itsenäisyyssodan aikana osa paikallisista teki yhteistyötä juutalaisten Haganahin kanssa. Vuodesta 1957 kylässä on järjestetty vuosittainen musiikkitapahtuma. Vuonna 1992 Abu Ghoshista tehtiin oma kuntansa.[1]
Abu Ghoshin asukasluku vuoden 2017 lopussa oli 7 332.[2] Kylän väestö koostuu enimmäkseen arabeista ja suurin osa heistä on muslimeja.[1]