Adolph Wagner

Nykymaailmassa Adolph Wagner on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisestään lähtien Adolph Wagner on aiheuttanut suuren vaikutuksen eri alueilla, aiheuttaen kiivasta keskustelua ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Sen merkitys on kiistaton, sillä sen vaikutus ulottuu niinkin erilaisille aloille kuin politiikka, tekniikka, kulttuuri, tiede ja yhteiskunta yleensä. Adolph Wagner on jättänyt syvän jäljen lähihistoriaan, haastaen vakiintuneet paradigmat ja tarjoten uusia näkökulmia nykymaailman haasteisiin. Tässä artikkelissa analysoimme Adolph Wagner:n monia puolia ja tutkimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Adolph Wagner, 1910.

Adolph Heinrich Gotthilf Wagner (25. maaliskuuta 1835 Erlangen, Saksa – 8. marraskuuta 1917 Berliini, Saksa)[1] oli saksalainen taloustieteilijä, joka toimi professorina Tartossa 1864–1868, Freiburg im Breisgaussa 1868–1870 ja Berliinissä 1870–. Hän oli kristillissosiaalisen työväenpuolueen ja Saksan sosiaalipoliittisen yhdistyksen (Verein für Sozialpolitik) perustajia ja kateederisosialismin huomattavimpia edustajia. Preussin edustajakamarin jäsen hän oli 1882–1885 ja Preussin herrainhuoneessa hän toimi vuodesta 1910. Talouspoliittisena ajattelijana hän kannatti valtiojohtoisuutta ja maareformia.[2]

Teoksia

  • Die Abschaffung des privaten Grundeigentums, 1870
  • Grundlegung der politischen Ökonomie, kaksi osaa, 1876
  • Finanzwissenschaft, neljä osaa, 1877–1901
  • Allgemeine und theoretische Volkswirtschaftslehre oder Sozialökonomie, 1901

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Brockhaus. Die Enzyklopädie, Brockhaus 1996, ISBN 3-7653-3123-6.
  2. ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.