Tässä artikkelissa perehdymme Afrikkalaisen renessanssin monumentti:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Afrikkalaisen renessanssin monumentti on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena useiden vuosien ajan, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen nykymaailmassa. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Afrikkalaisen renessanssin monumentti:tä ja analysoimaan sen merkitystä ja vaikutusta nyky-yhteiskunnassa. Liity tälle matkalle saadaksesi lisää tietoa Afrikkalaisen renessanssin monumentti:stä ja sen roolista nykymaailmassa.
Afrikkalaisen renessanssin monumentti | |
---|---|
![]() |
|
Nimi | Afrikkalaisen renessanssin monumentti |
Tekijä | Mansudae Overseas Projects (en) |
Valmistumisvuosi | |
Taiteenlaji | julkinen taide ja monumentaalinen veistos |
Teostyyppi | muistomerkki ja colossal statue (käännä suomeksi) |
Materiaali | pronssi |
Korkeus | 52 m |
Sijainti | Deux Mamelles (käännä suomeksi), Senegal |
Koordinaatit | 14°43′20″N 17°29′42″W / 14.7222°N 17.495°W |
|
Afrikkalaisen renessanssin monumentti (ransk. Monument de la Renaissance africaine) on 49 metriä[1] korkea, pronssiin valettu muistomerkki Senegalin pääkaupungissa Dakarissa. Vertailun vuoksi New Yorkin vapaudenpatsas on – ilman jalustaa – 46 metriä korkea.[2] Monumentin rakennustyöt aloitettiin vuonna 2006. Veistos paljastettiin Ranskan siirtomaavallasta vapautumisen 50-vuotisjuhlapäivänä 3. huhtikuuta 2010. Teoksen hinnaksi tuli kaikkiaan 27 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.[3]
Veistoksen suunnitteli presidentti Abdoulaye Waden idean mukaan senegalailainen arkkitehti Pierre Goudiaby Atepa. Rakennustöistä vastasivat pohjoiskorealainen Pjonjangissa sijaitseva Mansudae Art Studio. Muistomerkin rakentaminen köyhyydestä kärsivässä maassa herätti arvostelua paikallisessa ja länsimaisessa lehdistössä. Veistosten symboliikkaa on myös kritisoitu korostuneen länsimaisena. Tätä arvostelua ovat esittäneet lähinnä muslimit, joita senegalilaisista on yli 94 prosenttia. Patsaan kuvakieli on Neuvostoliitosta alkunsa saaneen sosialistisen realismin kaltainen. Patsaan on nähty edustavan Afrikan huonoa hallintopolitiikkaa.[4]
Senegalia vuosina 2000–2012 johtanut presidentti Abdoulaye Wade toivoi muistomerkistä turistinähtävyyttä ja rahasampoa. New Yorkin vapaudenpatsaan ja Pariisin Eiffel-tornin tapaan. Presidentti Wade on vaatinut itselleen 35 prosenttia patsaan matkailutuloista. Vaatimus nosti kysymyksen virassa istuvan presidentin tekijänoikeuksista hallintonsa päätöksiin ja suunnitelmiin[5].