Nykymaailmassa Agglomerointi on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön keskuudessa. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Agglomerointi on ollut lukuisten keskustelujen kohteena sen vaikutuksista yhteiskuntaan, talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Agglomerointi:n eri puolia sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Analysoimme, kuinka Agglomerointi on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäristöömme, sekä tarkastella sen merkitystä nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä ilmiötä ja tarjoamaan kattavan kuvan Agglomerointi:stä ja sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.
Agglomerointi (lat. agglomerare, muodostua palloiksi) eli rakeistaminen on useiden teollisuudenalojen käyttämä toimenpide, jossa materiaalia muovataan tasakokoisiksi rakeiksi, kokkareiksi tai palleroiksi. Kaivostoiminnassa malmi murskataan rakeiksi, minkä jälkeen murske agglomeroidaan, jolloin hieno malmipöly kiinnittyy suurempiin malmirakeisiin. Malmin agglomerointi voidaan tehdä sintraamalla, pelletöimällä tai briketoimalla. Pelletöinnissä tuotetaan 6–13 mm kokoisia kuulia pyörittämällä rikasteesta ja lisäaineista. Sintrauksessa pelletit kuumennetaan noin 1 300 °C:n lämpötilaan, jolloin osa metallista sulaa ja sitoo hiukkaset toisiinsa. Briketöinnissä metallista leivotaan sementin kanssa noin 15 cm leveitä kakkuja.[1]
Samantapaisia prosesseja hyödynnetään muun muassa lääkkeiden ja elintarvikkeiden valmistamisessa, kuten myös muovin raaka-aineiden granuloinnissa.