Tässä artikkelissa perehdymme Agneta Ara_:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Agneta Ara_ on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla ihmiselämän osa-alueilla sen vaikutuksista kulttuuriin ja taiteeseen aina sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Agneta Ara_:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa tarjoamalla uusia näkökulmia ja lähestymistapoja sen nykyisen merkityksen ymmärtämiseen.
Agneta Birgitta Ara (oik. Laurent; s. 4. lokakuuta 1945 Helsinki) on suomalainen ruotsinkielinen kirjailija.[1]
Ara valmistui merkonomiksi 1969, ylioppilaaksi 1972 ja filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1980. Työuransa alussa hän toimi Teollistamisrahasto oy:n toimistovirkailijana 1966–1967 ja Rautakonttori oy:n kirjeenvaihtajana 1969–1972. Ara oli Suomen Pankin sihteerinä 1973–1974 ja 1978–1980 ja aloitti vapaana kirjailijana 1980. Hän on myös kääntänyt kirjallisuutta suomesta ruotsiksi.[1]
Aralla on ollut lukuisia luottamustehtäviä. Hän oli Finlands svenska författareföreningin hallituksen jäsen 1985–1991 ja puheenjohtaja 1995–1998, Lukukeskuksen hallituksessa 1988–1991 ja 1994–1995 sekä ruotsinkielisen kirjallisuuden edistämisen valtuuskunnassa 1992–2002. Vuosina 2003–2007 Ara oli Kirjallisuuden edistämiskeskuksen varapuheenjohtaja ja 2005–2010 tekijänoikeusjärjestö Sanaston hallituksen jäsen. Hän on ollut myös Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen 2000–2006 sekä Suomen ja Meksikon kulttuurivaihdon tuki ry:n hallituksen jäsen 2006–2008.[1]
Aran isä oli oopperalaulaja Ture Ara ja äiti näyttelijä Birgit Kronström. Hänen puolisonsa oli vuosina 1982–1986 lääketieteen lisensiaatti Nils Laurent.[1] Aran sisaruksia ovat kuvanveistäjä Birgitta Ara ja laulaja ja muusikko Johnny Forsell.