Agung (tulivuori)

Nykymaailmassa Agung (tulivuori) on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnassa. Agung (tulivuori) on syntymästään lähtien ollut keskustelun ja kiinnostuksen kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt uteliaisuutta niin asiantuntijoissa kuin maallikoissakin. Agung (tulivuori) on vakiinnuttanut asemansa maailmanlaajuisesti kiinnostavana aiheena joko arkielämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai eri alueiden vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Agung (tulivuori):n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.

Agung

Agung hindulaisen Pura Besakihin temppelin taustalla.

Tyyppi
Sijainti
Korkeus merenpinnasta
2 995 m
Prominenssi
3 031 mView and modify data on Wikidata
Purkautunut viimeksi
2017
Kartta
Koordinaatit

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Agung (indonesiaksi Gunung Agung) on tulivuori Balin saarella Indonesiassa. Vajaan kolmen kilometrin korkuinen tulivuori on Balin korkein vuori, ja se on saarelaisille pyhä. Tulivuoren tiedetään purkautuneen neljästi historiallisella ajalla. Viimeisin purkaus tapahtui vuonna 2018.

Geologia

Agung on Balin korkein vuori, ja se kohoaa saaren itäisessä osassa. Se kohoaa Baturin kalderan kaakkoiskulmasta ja laskee pohjoisella ja eteläisillä rinteillään mereen. Agungin korkeus on 2 995 metriä.[1]

Tulivuoren huippu on itä–lansi-suunnassa noin 1,5 kilometriä leveä, ja sen korkein kohta on huipun länsiosassa. Jyrkkäreunainen, noin 800 metriä leveä kraatteri on puolestaan huipun itäosassa.[1]

Purkaushistoria

Agung purkautuu marraskuussa 2017.

Agungin tiedetään purkautuneen historiallisella ajalla neljästi. Vuoden 1808 purkaus sijoittui vulkaanisella räjähdysasteikolla luokkaan 2. Sen sijaan vuoden 1843 ja 1963 purkaukset ovat luokassa 5.[2]

Vuoden 1963 purkauksessa kuoli noin 1 100 ihmistä. Heistä 820 kuoli pyroklastisiin pilviin, 163 putoilevaan tuhkaan ja 165 laharien takia. Purkauksella oli maailmanlaajuisiakin vaikutuksia, sillä ilmakehään vapautunut rikkidioksidi viilensi lämpötilaa noin 0,1–0,4 celsiusasteella.[3]

Agung alkoi purkautua marraskuun lopulla 2017. Vuori alkoi syöstä magmaa 27. marraskuuta. Balilla on määrätty noin 100 000 ihmistä evakuoitavaksi kymmenen kilometrin säteellä vuoresta.[3]

Kulttuuriviitteet

Agung on balilaisten pyhä vuori, ja sinne ei voi kiivetä useiden uskonnollisten juhlien aikana. Huipulle johtaa kaksi reittiä, joista toinen lähtee Pura Besakihin ja toinen Pura Pasar Agungin temppelistä. Ennen kiipeämistä temppelissä pitää uhrata.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Global Volcanism Program: Agung: General Information (Venzke, E (toim.)) Volcanoes of the World. 2013. Smithsonian Institution. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
  2. ↑ Global Volcanism Program: Agung: Eruptive History (Venzke, E (toim.)) Volcanoes of the World. 2013. Smithsonian Institution. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b Daley, Jason: The Geology of Bali’s Simmering Agung Volcano Smithsonian.com. 27.11.2017. Smithsonian Institution. Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)
  4. ↑ Reader, Lesley & Ridout, Lucy: The Rough Guide to Bali & Lombok, s. 269. London: Rough Guides, 2002. ISBN 1-85828-902-5 Google-kirjat Viitattu 30.11.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla