Ahdas esinahka

Nykymaailmassa Ahdas esinahka on ottanut perustavanlaatuisen roolin ihmisten elämässä. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, ettei ole aluetta, johon Ahdas esinahka ei olisi koskenut. Olipa kyseessä henkilökohtainen, työ, sosiaalinen, tieteellinen tai teknologinen alue, Ahdas esinahka:stä on tullut avaintekijä, joka muokkaa elämäntapaamme. Vuosien varrella Ahdas esinahka on herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta kaikilta elämänaloilta ja synnyttänyt loputtomasti tutkimusta, keskustelua ja keskustelua sen merkityksestä, tärkeydestä ja laajuudesta. Tässä artikkelissa tutkimme syvällisesti Ahdas esinahka:n maailmaa, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja löydämme sen merkityksen ihmisen kehityksessä.

Erektoitunut penis, jossa ahdas esinahka.

Ahdas esinahka eli fimoosi on tila, jossa esinahka on niin kireä, ettei sitä saa vedettyä kunnolla pois terskan päältä.[1] Vastasyntyneillä on tavallista, että esinahan aukko on pieni ja esinahka on kiinnittyneenä paikoilleen. Suurimmalla osalla kuitenkin esinahka väljenee muutamana ensimmäisenä elinvuotena.[2]

Termi fimoosi tulee kreikankielisestä sanasta phimos.selvennä Tosin oletetaan, että sanan merkitys on ajan myötä muuttunut.selvennä Kreikkalaiset eivät tuolloinselvennä edes olleet kiinnostuneet esinahan lääketieteellisestä merkityksestä.[3]

Haitat

Ahdas esinahka voi aiheuttaa kipua virtsaamisen, erektion ja yhdynnän yhteydessä. Lisäksi ahdas esinahka voi vaikeuttaa terskan käsittelyä sen verran, että genitaalihygienian ylläpito hankaloituu, jolloin tulehdusriski kasvaa.

Ahdas esinahka, joka on jäänyt terskan taakse ja ei tule hyvin terskan päälle, voi aiheuttaa parafimoosin, ”espanjalaisen kauluksen”. Tällöin siittimen pään verenkierto voi häiriytyä ja syntyä iskemia, joka hoitamattomana voi johtaa kuolioon.[4]

Hoito

Ahtaalle esinahalle voi itse antaa kotihoitoa, kun kyseessä ei ole lapsi. Tämä tapahtuu kevyesti sormilla hieromalla ja venyttelemällä nahkaa taakse kohti peniksen tyveä.[5] Lapsille venyttämismenetelmää ei kuitenkaan ole suositeltava käyttää.[6]

Kotihoito ei kuitenkaan välttämättä tehoa. Leikkausmenetelmiä ahtauden korjaamiseksi on muutamia, kuten preputioplastia, joka paranee nopeasti eikä merkittävästi vaikuta peniksen ulkonäköön. Radikaalimpana vaihtoehtona on myös kirurginen menetelmä, ympärileikkaus. [7]

Ympärileikkauksista ahtaan esinahkan hoitona on kuitenkin luovuttu monissa maissa paitsi Suomessa jo 1990-luvulla julkaistujen tutkimusten perusteella, jotka todistivat muita menetelmiä tehokkaina ja halvempina ja koska ympärileikkaus poistaa peniksen viisi herkintä osaa.[8]

Nykyään muissa maissa tavallisin hoito on steroidivoiteella kuten beetametasonilla, joka tehoaa yleensä 4 - 6 viikossa.[9][10][11][12][13][14]

Muita tehokkaita hoitomenetelmiä esinahkan venyttämiseen ovat mm. pienten ilmapallojen tai muiden työkalujen käyttö tai esim. lääkäri Michel Beaugén neuvoja oikeasta itsetyydytystekniikasta.[15][16][17]

Katso myös

Lähteet

  1. Penisongelmat (Kappale Ahdas esinahka) Väestöliitto. Arkistoitu 2.1.2011.
  2. Hannu Jalanko: Virtsa- ja sukuelimet (Kappale Mitä ahtaalle esinahalle tehdään?) Duodecim.
  3. George C. Denniston, Frederick Mansfield Hodges ja Marilyn Fayre Milos: Male and female circumcision: medical, legal, and ethical considerations in pediatric practice, s. 38. Springer, 1999. ISBN 9780306461316 Google Book. (englanniksi)
  4. Espanjalainen kaulus
  5. Johanna Castrén: Ahdas esinahka YTHS. Arkistoitu 14.12.2007.
  6. Teea Husu: Ahdas esinahka Nettineuvo.
  7. Tom Laws: A handbook of men's health, s. 201. Elsevier Health Sciences, 2006. ISBN 9780443073380 Google Book. (englanniksi)
  8. Circumcised men have 'significant sensory deficit'
  9. Van Howe RS: Cost-effective treatment of phimosis. Pediatrics, 1998, 102. vsk, nro 4, s. e43–e43. PubMed:9755280 doi:10.1542/peds.102.4.e43 ISSN 0031-4005 Artikkelin verkkoversio.
  10. Esposito C, Centonze A, Alicchio F, Savanelli A, Settimi A: Topical steroid application versus circumcision in pediatric patients with phimosis: a prospective randomized placebo controlled clinical trial. World J Urol, 2008, 26. vsk, nro 2, s. 187–90. PubMed:18157674 doi:10.1007/s00345-007-0231-2 Artikkelin verkkoversio.
  11. Zampieri N, Corroppolo M, Zuin V, Bianchi S, Camoglio FS: Phimosis and topical steroids: new clinical findings. Pediatr. Surg. Int., 2007, 23. vsk, nro 4, s. 331–5. PubMed:17308904 doi:10.1007/s00383-007-1878-x Artikkelin verkkoversio.
  12. Berdeu D, Sauze L, Ha-Vinh P, Blum-Boisgard C: Cost-effectiveness analysis of treatments for phimosis: a comparison of surgical and medicinal approaches and their economic effect. BJU Int., 2001, 87. vsk, nro 3, s. 239–244. PubMed:11167650 doi:10.1046/j.1464-410x.2001.02033.x Artikkelin verkkoversio.
  13. Chu CC, Chen KC, Diau GY: Topical steroid treatment of phimosis in boys. J. Urol., 1999, 162. vsk, nro 3 Pt 1, s. 861–863. PubMed:10458396 doi:10.1097/00005392-199909010-00078
  14. Reddy S, Jain Viral, Dubey Manish, Deshpande Pankaj, Singal AK. Local steroid therapy as the first-line treatment for boys with symptomatic phimosis - a long-term prospective study. Acta Paediatr. 2011 Nov 21. doi: 10.1111/j.1651-2227.2011.02534 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22103624
  15. He Y, Zhou XH: Balloon dilation treatment of phimosis in boys. Report of 512 cases. Chin. Med. J., 1991, 104. vsk, nro 6, s. 491–3. PubMed:1874025 Artikkelin verkkoversio.
  16. Beaugé M: The causes of adolescent phimosis. Br J Sex Med, 1997, 26. vsk, nro Sept/Oct. Artikkelin verkkoversio.
  17. Beaugé, Michel: Conservative Treatment of Primary Phimosis in Adolescents. Faculty of Medicine, Saint-Antoine University, 1991. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla