Ahlaisten seurakunta

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ahlaisten seurakunta:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Ahlaisten seurakunta on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja keskustelua eri aloilla, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme eri näkökulmia Ahlaisten seurakunta:een, käsittelemme sen tärkeimpiä näkökohtia ja analysoimme sen nykyistä vaikutusta. Lisäksi perehdymme sen historiaan, kehitykseen ja sen vaikutuksiin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Toivomme, että tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Ahlaisten seurakunta:stä ja kutsuu lukijoita syventämään tietojaan ja ymmärrystään tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Ahlaisten evankelis-luterilainen seurakunta
Seurakunta sijaitsi entisen Ahlaisten kunnan alueella.
Seurakunta sijaitsi entisen Ahlaisten kunnan alueella.
Suuntautuminen Luterilaisuus
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Turun arkkihiippakunta
Perustettu 1893
Erotettiin Noormarkun seurakunnasta
Lakkautettu 2015
Liitettiin Meri-Porin seurakuntaan
Pääkirkko Ahlaisten kirkko
Jäseniä 1049 (v. 2012)[1]

Ahlaisten seurakunta oli Turun arkkihiippakuntaan kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka toimi entisen Ahlaisten kunnan alueella Porissa.

Seurakunnan kirkkona toimi Ahlaisten kirkko.

Historia

Ahlainen perustettiin Ulvilan seurakuntaan kuuluneeksi kappeliseurakunnaksi vuonna 1691. Vuonna 1861 se siirtyi kappeliseurakunnaksi Noormarkun seurakunnan alaisuuteen. Vuonna 1893 Ahlaisista tuli itsenäinen seurakunta..[2]

Vuoden 1926 alussa Ahlaisten seurakunnalla oli 4 295 jäsentä.[3] Vuonna 1929 jäseniä oli 4 283. Rippikoululaisia oli 85 ja kinkerikuntia 8. Seurakunnan kirkkokuoroon kuului 30 henkeä.[4] Vuoden 1943 alkuun mennessä jäsenmäärä oli 3 474 henkeä.[5] Vuoden 1946 lopussa oli jäsenmäärä laskenut 3 465 henkeen.[6] Vuonna 1953 seurakunnan jäsenmäärä oli 3 359. Tällöin mainitaan seurakunnassa olleen sekä evankelisen herätysliikkeen, lestadiolaisuuden että rukoilevaisuuden kannatusta.[7] Vuonna 1968 seurakunnan jäsenmäärä oli laskenut 2 693 henkeen. Seurakunnan väestö oli pääosin maatalous-, pienviljelijä- ja kalastajaväestöä. Seurakunnassa mainitaan tuolloin olleen vähän lestadiolaisuuden sekä rukoilevaisuuden kannatusta. Kirkkokuorossa 20 jäsentä, minkä lisäksi seurakunnassa oli lapsikuoro.[8]

Vuonna 1972 Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin, mutta seurakunta jatkoi edelleen toimintaansa yhtenä Porin seurakunnista.[2] Vuonna 2015 Ahlaisten seurakunta yhdistyi yhdessä Pihlavan seurakunnan ja Reposaaren seurakunnan kanssa uudeksi Meri-Porin seurakunnaksi.[9]

Lähteet

  1. ↑ Meri-Porin seurakunta perustetaan vuoden 2015 alusta Uusi Aika. 21.8.2013. Uusi Aika. Arkistoitu 16.2.2018. Viitattu 16.2.2018.
  2. ↑ a b Ahlainen Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 16.2.2018.
  3. ↑ Godenhjelm, Hugo: Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli, s. 20. Sortavala: tekijän kustantama, 1927.
  4. ↑ Haapio, Hannes: Suomen kirkon kanttorien ja urkurien matrikkeli, s. 7. Vammala: Suomen kirkon kanttori-urkuriyhdistys, 1929.
  5. ↑ Godenhjelm, Hugo: Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli, s. 18. Kuopio: tekijän kustantama, 1944.
  6. ↑ Lehtonen, Aleksi: Turun arkkihiippakunnan vaiheita 1942-47, s. 19. Turku. Määritä julkaisija!
  7. ↑ Björklund, Joh. (toim. puh.): Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja papiston matrikkeli, s. 57. Pieksämäki: Suomen kirkon pappisliitto, 1953.
  8. ↑ Nikolainen, Aimo T. (toim. puh.): Suomen evankelis-luterilaisen kirkon matrikkeli II Seurakuntamatrikkeli, s. 63. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 1969.
  9. ↑ Kirkko Porissa ennen ja nyt Kirkko Porissa. Porin evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. Viitattu 16.2.2018.