Ahti Karjalainen (säveltäjä)

Tässä artikkelissa tutkimme Ahti Karjalainen (säveltäjä):n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on vanginnut monien ihmisten huomion ajan mittaan. Ahti Karjalainen (säveltäjä) on ollut eri alojen asiantuntijoiden keskustelun ja analyysin kohteena sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin arkielämässä. Puhummepa sitten sen vaikutuksesta historiaan, sen merkityksestä nykymaailmassa tai sen ennusteista tulevaisuuteen, Ahti Karjalainen (säveltäjä) on edelleen monien kiinnostava ja utelias aihe. Tässä artikkelissa tarkastelemme Ahti Karjalainen (säveltäjä):n eri puolia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin tavoitteenaan tarjota laaja ja yksityiskohtainen yleiskatsaus tästä jännittävästä aiheesta.

Ahti Karjalainen.

Ahti Eino Karjalainen (20. maaliskuuta 1907 Oulu – 2. lokakuuta 1986 Jyväskylä) oli suomalainen säveltäjä, muusikko (viulisti, alttoviulisti, pasunisti) ja kapellimestari. Hän vaikutti osan elämästään Jyväskylässä kouluttajana ja orkesterinjohtajana. Hänen sävellystyylinsä edusti romantiikan suuntausta, ja hän sävelsi muun muassa kolme sinfoniaa, useita konserttoja, kamari- ja soolosoitinmusiikkia sekä lauluja.

Ahti Karjalainen opiskeli sävellystä Erkki Melartinin, Selim Palmgrenin ja Sulho Rannan johdolla ja hän sai Sibelius-Akatemian diplomin vuonna 1947. Karjalainen oli jäsenenä useissa orkestereissa vuosina 1929–1951, muun muassa pasuunan äänenjohtajana Helsingin kaupunginorkesterissa vuosina 1944–1951. Vuosina 1950–1958 hän toimi musiikinopettajana Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa ja vuosina 1963–1971 Jyväskylän kaupunginorkesterin kapellimestarina sekä välillä kapellimestarina Joensuussa ja musiikkiopiston johtajana Kotkassa.[1]

Lähteet

  1. ↑ Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 178. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5.

Aiheesta muualla