Nykymaailmassa Ahvahin kieli on erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Teknologian ja globalisaation myötä Ahvahin kieli:stä on tullut avaintekijä yhteiskunnassamme, ja se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Taloudesta politiikkaan Ahvahin kieli on herättänyt keskustelua ja pohdintaa kaikilla aloilla. Siksi on välttämätöntä analysoida tätä ilmiötä perusteellisesti, ymmärtää sen vaikutukset ja etsiä ratkaisuja sen tuomiin haasteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Ahvahin kieli:een sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
| Ahvahi | |
|---|---|
| Oma nimi | aшвaлъи мицIи ašwaľi mic’i |
| Muu nimi | Akhvakhi |
| Tiedot | |
| Alue | Dagestan |
| Virallinen kieli | - |
| Puhujia | 5 800 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
avaarilaiskielet andilaiset kielet |
| ISO 639-3 | akv |
Ahvahin kieli (ahvahiksi aшвaлъи мицIи ašwaľi mic’i) on ahvahien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Ahvahin ja Šamilin piireissä. Azerbaidžanissa on yksi ahvahikylä.[1]
1990-luvulla ahvahin puhujia arvioitiin olleen noin 6 tuhatta henkeä.[1] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 5 800 ahvahin puhujaa,[2] joista 5 700 asui Dagestanissa.[3] Kansallisuudeltaan ahvaheja oli 6 400.[4] Väestönlaskennan tulosten perusteella osa ahvaheista pitää äidinkielenään avaaria.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on vain 210 ahvahin puhujaa[5].
Ahvah kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kieli jakautuu etelä- ja pohjoismurteeseen, joiden väliset erot ovat niin suuria että niiden puhujat seurustelevat keskenään avaariksi.[6] Ahvah toimii ainoastaan suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[7]