Ahvenanmeri
Tässä artikkelissa tutkimme Ahvenanmeri:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ahvenanmeri on ollut perustavassa roolissa vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa ja ympäröivän maailman ymmärtämisessä aina syntymästään nykypäivään. Kautta historian Ahvenanmeri on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen vaikutus on tuntunut niinkin erilaisilla aloilla kuin politiikka, teknologia, taiteet ja populaarikulttuuri. Poikkitieteellisen lähestymistavan avulla tutkimme tarkasti, kuinka Ahvenanmeri on muokannut kokemuksiamme ja näkökulmiamme ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen.
Ahvenanmeri (ruots. Ålands hav) on Ruotsin rannikon ja Ahvenanmantereen välissä oleva, Itämereen kuuluva merialue. Se on pohjoisessa 200–300 metriä syvä, etelässä matalampi. Näiden välissä on poikki meren 70–80 metrin syvyydellä kulkeva kynnys. Ahvenanmeren kapein kohta on nimeltään Ahvenanrauma.
Merisääennustuksissa käytetään Ahvenanmeren rajoille seuraavaa määritelmää: meren eteläraja kulkee leveyspiiriä 59°50’ N ja pohjoisraja leveyspiiriä 60°30° N seuraten. Länsiraja on Ruotsin itärannikolla; itäraja seuraa Ahvenanmaan pääsaaren länsirannikkoa ja merellä pituuspiiriä 20° E. Merialueen lyhennekoodi on B4W, missä B on lyhennys Itämeren englanninkielisestä nimestä (the Baltic Sea).[1]
Lähteet
- ↑ Merien ja Saimaan aluejako Ilmatieteenlaitos.fi. Arkistoitu 10.7.2015. Viitattu 31.7.2015. (suomeksi)
| Pohjanmereltä varsinaiselle Itämerelle | |
|---|---|
| Varsinainen Itämeri | |
| Suuret lahdet |