Aivo-selkäydinneste
Nykymaailmassa Aivo-selkäydinneste on aihe, joka saa yhä enemmän merkitystä ja huomiota. Vuosien ajan Aivo-selkäydinneste on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohde yhteiskunnan eri sektoreille tieteestä politiikkaan, mukaan lukien taide ja kulttuuri. Ajan myötä Aivo-selkäydinneste:stä tulee keskeinen keskustelu- ja pohdiskelupiste, joka synnyttää ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä. Tästä syystä on tärkeää syventää tietämystämme ja ymmärrystämme Aivo-selkäydinneste:stä, pystyä käsittelemään sitä kattavasti ja tekemään tietoisia päätöksiä sen vaikutuksista elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Aivo-selkäydinneste:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Aivo-selkäydinneste eli likvori (lat. liquor cerebrospinalis) on nestettä, joka suojaa sekä aivoja että selkäydintä iskuilta. Aivo-selkäydinneste syntyy osaksi aivokammioiden suonipunoksissa. Sivukammioista ja kolmannesta aivokammiosta neste kulkee kohti neljättä aivokammiota. Neljännestä aivokammiosta se siirtyy kolmen pienen aukon kautta subaraknoidaalitilaan eli lukinkalvononteloon. Täältä aivo-selkäydinneste siirtyy araknoidaalivillusten kautta kovakalvon lehtien välissä sijaitseviin laskimoihin, joita kutsutaan laskimosinuksiksi eli veriviemäreiksi.
Aivo-selkäydinnestettä muodostuu vuorokaudessa noin 500 ml. Siinä on enemmän natriumia ja vähemmän glukoosia kuin kudosnesteessä.
Jos aivo-selkäydinnesteen reitti on vastasyntyneisyyskaudella jostain kohtaa tukossa esimerkiksi synnynnäisen epämuodostuman takia, jatkuvasti syntyvä aivo-selkäydinneste laajentaa aivokammiota ja työntää aivokudosta sivuille. Koska kallon luut eivät ole vielä luutuneet yhteen, myös aivokoppa suurenee.[1]
Aivo-selkäydinnesteen koostumusta voidaan tutkia erityisen lannepiston eli lumbaalipunktion avulla.[2]
Lähteet
- Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
Viitteet
- ↑ Hiltunen, Erkki et al: ”7.4.4 Aivo-selkäydinneste”, Galenos – johdanto lääketieteen opintoihin, s. 214. Helsinki: WSOYpro Oy, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2
- ↑ Riitta Danielsson-Ojala: Lumbaalipunktio (lannepisto) Ohjepankki: Tietoa sairauksista ja hoidosta. 7.7.2011. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 30.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
Aiheesta muualla
