Tässä artikkelissa tutkimme Aizpute:n kiehtovaa maailmaa ja käsittelemme sen merkityksiä, alkuperää, vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri alueilla. Aizpute on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena vuosikymmeniä, ja sen läsnäolo on tullut yhä tärkeämmäksi jokapäiväisessä elämässämme. Aizpute on jättänyt jälkensä historiaan populaarikulttuurin vaikutuksista teknologiaan, ja sillä on edelleen ratkaiseva rooli siinä, miten näemme ympäröivän maailman. Tämän artikkelin aikana analysoimme yksityiskohtaisesti useita Aizpute:een liittyviä näkökohtia, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Aizpute Aizpute |
|
---|---|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() ![]() Aizpute |
|
|
|
Valtio |
![]() |
1378[1] | |
Maantiede | |
Kokonaispinta-ala | 640 km² [2] |
Aikavyöhyke | +2 |
Kesäaika | +3 |
Väestö | |
Väkiluku | 8 355 (1.1.2018)[2] |
Väestötiheys | 13,05 as./km² [2] |
Muuta | |
Postinumero | LV-3456 |
Suuntanumero | +371 634 |
|
Aizpute (saks. Hasenpoth) on pieni kaupunki Latvian länsiosassa. Se on Liepāja lähellä suurin ja vanhin kaupunki[1][3] ja sen etäisyys Riiasta on noin 186 kilometriä.[4]
Kaupungin alueelle tuli asutusta jo 800-luvulla jolloin sinne alettiin rakentaa Beidan linnaa.[3] 1200-luvulla aluetta pitivät hallussaan kalparitarit, mutta heidän kärsittyään tappion liettualaisille vuonna 1237 se muuttui Liivinmaan ritarikunnaksi ja oli Saksalaisen ritarikunnan haara.[5]
Ensimmäiset juutalaiset saapuivat Aizputeen vuonna 1751. Vuonna 1881 kolmasosa väestöstä oli juutalaisia. Vuoteen 1935 ennen toista maailmansotaa kaupungin väestöstä oli 15,6 prosenttia juutalaisia. Natsien joukot miehittivät kaupungin kesäkuun lopulla vuonna 1941. Marraskuun 3. samana vuonna juutalaisten, joita asui Aizputessa silloin 386, käskettiin saapua synagogaan ja heidät kuljetettiin kaupungin eteläpuolella sijaitsevaan metsään ja ammuttiin.[4]