Ajaninkuusi
Nykymaailmassa Ajaninkuusi on ongelma, joka on tulossa yhä tärkeämmäksi yhteiskunnassa. Ajan myötä Ajaninkuusi:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää, joka vaikuttaa heidän päätöksiinsä ja toimintaansa. Ajaninkuusi:n jälkeen se on kehittynyt ja mukautunut uusiin trendeihin ja teknologioihin, ja siitä on tullut monien ihmisten yhteinen kiinnostuksen aihe. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ajaninkuusi:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sitä, miten se on noussut merkityksellisemmäksi vuosien varrella.
| Ajaninkuusi | |
|---|---|
 Ajaninkuusi Hokkaidōlla Japanissa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Alaheimo: | Piceoideae |
| Suku: | Kuuset Picea |
| Laji: | jezoënsis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ajaninkuusi (Picea jezoënsis) on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon, kuusten (Picea) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on ainavihanta havupuu, joka kasvaa luontaisena Aasiassa.
Ajaninkuusi kasvaa luontaisessa ympäristössään yleensä enintään noin 45 metriä korkeaksi. Puun kaarna on harmahtavanruskeaa ja hilseilevää. Neulaset ovat vajaat 2 cm pitkiä ja yläpinnoiltaan kiiltäväntummanvihreitä, mutta alapinnoiltaan hopeaisen vaaleita. Kävyt ovat 5–9 cm pitkiä.
Ajaninkuusta hakataan Japanissa kaupallisesti puutavaraksi. Muuten ajaninkuusta käytetään koristepuuna sekä bonsaina. Koristepuuna ajaninkuusi kasvaa parhaiten kosteassa, mutta hyvin vettä läpäisevässä hienojakoisessa maaperässä täydessä auringon valossa. Laji kasvaa parhaiten viileän kesän ilmastossa.
Lähteet
- Missouri Botanical Garden: Picea jezoensis (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Thomas, P., Zhang, D, Katsuki, T. & Rushforth, K.: Picea jezoënsis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.9.2022. (englanniksi)