Ajattelu

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Ajattelu:tä, kiehtovaa aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​arkielämään Ajattelu on herättänyt kiivasta keskustelua ja herättänyt suurta kiinnostusta eri yhteisöissä. Näillä sivuilla perehdymme Ajattelu:n eri puoliin sen alkuperästä sen kehitykseen ajan mittaan ja tarjoamme kattavan ja päivitetyn analyysin tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Yhdistämällä tietoja, asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia ihmisiltä, ​​joihin Ajattelu on vaikuttanut, pyrimme tarjoamaan laajan ja tasapainoisen näkemyksen, joka rikastuttaa lukijoidemme ymmärrystä tästä kiehtovasta aiheesta.

Keskittynyttä ajattelua.

Ajattelu on informaation mentaalista esitystä ja käsittelyä, sekä näiden vuorovaikutusta.[1]

Ajattelun muotoja

Analyyttinen ajattelu tarkoittaa kokonaisuuden jakamista osiinsa, ja synteettinen ajattelu osien kokoamista kokonaisuuksiksi. Divergentti tai laajeneva ajattelu tarkoittaa monien erilaisten ideoiden keksimistä, ja konvergentti tai suppeneva ajattelu tarkoittaa keskittymistä yhteen ideaan, usein ratkaisun löytämiseksi.[1]

Ajattelun voi jakaa neljään kategoriaan:[1]

  • Käsitteenmuodostus tarkoittaa sanojen ja muiden symbolien merkitysten opettelua ja pohtimista.
  • Ongelmanratkaisu tarkoittaa siirtymistä ongelmatilanteesta ratkaisuun ylittämällä matkalla olevat esteet.
  • Arviointi ja päätöksenteko tarkoittaa mahdollisuuksien pohtimista ja valintaa vaihtoehtojen väliltä.
  • Päättely tarkoittaa johtopäätösten vetämistä näytön pohjalta.

Noin puolet hereilläoloajastaan ihminen unelmoi eli ajattelee jotain täysin muuta kuin sitä, mitä hän kyseisellä hetkellä on tekemässä. Tämä saattaa johtua siitä, että aivojen hermoverkkoa ylläpitävät osat aktivoituvat ajatustemme harhaillessa.[2].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Sternberg, Robert (päätoim. Kazdin, Alan E.): ”Thinking”, Encyclopedia of Psychology. American Psychological Association, 2000. ISBN 978-1-55798-187-5
  2. ↑ Noora Vilen: Harhaileva mieli saattaa olla aivojesi perustila. 6.11.2016. http://www.iltalehti.fi/mieli/2016110422566263_md.shtml

Kirjallisuutta

  • Dennett, Daniel C.: Tietoisuuden selitys. ((Consciousness explained, 1991.) Suomentanut Tiina Kartano) Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-190-X
  • Dennett, Daniel C.: Miten mieli toimii. ((Kinds of minds: Towards an understanding of consciousness, 1997.) Suomentanut Leena Nivala) Porvoo: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21531-7
  • Juntunen, Juhani ym.: Aivot ja ajattelu: Kliininen kognitiivinen neurotiede. Klaukkala: Recallmed, 2008. ISBN 978-951-847-072-7
  • Kahneman, Daniel: Ajattelu, nopeasti ja hitaasti. ((Thinking, fast and slow, 2011.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2012. ISBN 978-952-5697-55-1
  • Kallio, Eeva: Ajattelun kehitys aikuisuudessa: kohti moninäkökulmaisuutta. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura, julkaisuja 71, 2016. ISBN 978-952-5401-73-8

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ajattelu.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Ajattelu.