Aktiivinen galaksi

Nykymaailmassa Aktiivinen galaksi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Aktiivinen galaksi on kiinnittänyt yksilöiden ja organisaatioiden huomion maailmanlaajuisesti sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksista talouteen ja henkilökohtaiseen tasoon. Monimutkaisuudellaan ja monimuotoisuudellaan Aktiivinen galaksi on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla, synnyttäen loputtomasti mielipiteitä ja lähestymistapoja aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Aktiivinen galaksi:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme erityisistä näkökulmista laajempiin näkökulmiin.

Aktiivinen galaksi on galaksi, joka säteilee huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä sen tähdet, hehkuvat kaasusumut ja pöly pystyvät säteilemään. Ylimääräinen säteily tulee yleensä tiiviistä galaksin ytimestä, josta monesti purkautuu suihkuja. Aktiiviset galaksit säteilevät tyypistä riippuen runsaasti infrapunaa, radioaaltoja, ultraviolettia, röntgensäteitä ja gammasäteitä.[1]

Aktiivisia galakseja ovat mm. radiogalaksit, kvasaarit ja Seyfertin galaksit[2]. Esimerkiksi Neitsyen jättiläisgalaksi M87 on aktiivinen elliptinen galaksi, josta lähtee suihku.[3] Monilla radiogalakseilla on kaksi symmetristä "siipeä" jotka ovat syntyneet suihkusta, ja jotka säteilevät radioalueella. Tunnettu on myös elliptinen Centaurus A.[4]

M51-galaksin aktiivinen ydin

Aktiivisten galaksien ytimistä käytetään lyhennettä AGN (engl. Active Galactic Nuclei)[2] ja sitä ympäröivää varsinaista galaksia kutsutaan AGN:n emogalaksiksi. Ytimestä lähtevät suihkut säteilevät kirkkaasti radioalueella, ja näin havaitaan katselusuunnasta riippuen joko radiogalaksi tai kvasaari. Aktiivisen galaksin ytimessä oletetaan olevan 107–109 Auringon massainen musta aukko, johon syöksyy ainetta sitä kiertävästä kiekosta.[5] Mustaan aukkoon syöksyvä aine kasautuu kertymäkiekoksi.[6] Magneettikentät sinkoavat ainetta valtavalla nopeudella kertymäkiekon navoista poispäin. Täysin suihkujen syntymisen teoriaa ei tunneta.[6]

Kaikkien aktiivisten galaksien, kvasaarien, radiogalaksien ja Seyfertin galaksien perusrakenne on sama. Kohteet vain nähdään eri suunnista.[6]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Active Galaxies and Quasars - Introductions NASA. Viitattu 29.3.2013.
  2. ↑ a b Karttunen, s. 533
  3. ↑ Picture Album: Spiral Gas Disk in Active Galaxy M87 Hubble Site. Viitattu 29.3.2013.
  4. ↑ Firestorm of Star Birth in Galaxy Centaurus A NASA. Viitattu 29.3.2013.
  5. ↑ Karttunen, s. 537
  6. ↑ a b c Ryden B: Active Galaxies Ohio State University. Viitattu 29.3.2013.

Aiheesta muualla