Aktiviteettikaavio

Tässä artikkelissa tutkimme Aktiviteettikaavio:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt niin tutkijoiden, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion. Aktiviteettikaavio on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena vuosikymmeniä, ja sen vaikutus ulottuu suureen osaan modernia yhteiskuntaa. Sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin tutkimme perusteellisesti Aktiviteettikaavio:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan näkemyksen Aktiviteettikaavio:stä ja sen seurauksista, jotta lukijat voivat saada syvemmän käsityksen tästä kiehtovasta aiheesta.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
UML-kaaviotyypit
Aktiviteettikaavioissa käytettyjä merkintöjä

Aktiviteettikaavio on UML-mallinnuksessa käytetty kaaviotyyppi, jossa kuvataan käyttötapauksien tai metodien toiminnallisuutta.

Aktiviteettikaavio alkaa alkupisteestä. Se kuvaa ulkopuolista tilaa, josta siirrytään kaaviossa kuvattuun toimintaan.

Aktiviteettikaavio koostuu nimensä mukaisesti aktiviteeteista, jotka ovat jokin yksinkertainen toiminnallisuus järjestelmässä.

Aktiviteetista siirrytään toiseen aktiviteettiin siirtymien avulla.

Aktiviteettikaavioihin voidaan myös lisätä loogista valintaa ns. päätöspisteiden kautta, jolloin päätöspisteestä voidaan haarautua useamman siirtymän kautta eri aktiviteetteihin riippuen päätöspisteessä määritellystä ehdosta.

Synkronointipalkkien avulla voidaan kuvata sekä yhdenaikaista toimintaa (säikeiden luonti) että muiden aktiviteettien valmistumisen odottamista, ennen kuin voidaan edetä seuraaviin aktiviteetteihin.

Lähteet

  • Fowler, Martin & Scott, Kendall: UML. Suomentanut Eero Sarkkinen. Jyväskylä: Docendo, 2002. ISBN 951-846-168-6

Aiheesta muualla