Akwasi Afrifa

Aihe Akwasi Afrifa on erittäin tärkeä nykyään, koska se vaikuttaa moniin jokapäiväiseen elämäämme. Tästä aiheesta on erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, mikä tekee aiheesta paljon keskustelua ja herättää suurta kiinnostusta. Kautta historian Akwasi Afrifa on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Akwasi Afrifa:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa. Akwasi Afrifa on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme sen vaikutuksesta talouteen aina populaarikulttuuriin.

Akwasi Afrifa
Ghanan valtionpäämies
1969–1970
Edeltäjä Joseph Ankrah
Seuraaja Nii Amaa Ollennu (vt.)
Edward Akufo-Addo
Henkilötiedot
Syntynyt24. huhtikuuta 1936
Kuollut16. kesäkuuta 1979
Tiedot
Sotilaspalvelus
Sotilasarvo kenraaliluutnantti

Akwasi Amankwa Afrifa (24. huhtikuuta 1936 Mampong – 16. kesäkuuta 1979 Accra) oli ghanalainen sotilas, joka toimi maansa valtionpäämiehenä vuosina 1969–1970.[1]

Afrifa sai sotilaskoulutuksensa siirtomaa-aikana englantilaisilta, ja opiskeli kaksi vuotta Sandhurstin kuninkaallisessa sotakorkeakoulussa. Hän kuului vuoden 1966 sotilasvallankaappauksen jälkeen maata hallinneeseen kahdeksanmiehiseen junttaan (National Liberation Council, NLC), ja toimi sen johdossa maan valtionpäämiehenä 1969. Vuonna 1970 Afrifa johti presidenttikomissiota, joka toimi vt. presidenttinä oikean presidentin valintaan asti. Afrifa surmattiin ampumalla maan muun sotilasjohdon joukossa vuoden 1979 levottomuuksissa.[1] Kahdeksan kenraalia tuomittiin pikaoikeudenkäynneissä, teloitettiin ja haudattiin joukkohautoihin. Vuonna 2001 heidän jäännöksensä määrättiin kaivettaviksi ylös ja palautettaviksi perheille.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Lt. Gen Akwasi Amankwa Afrifa Ghana Web. Viitattu 21.7.2018.
  2. ↑ Resolving Ghana's violent past BBC. 2001. Viitattu 21.7.2018.
Ghanan valtionpäämiehet
Commonwealth realm (1957–1960)Elisabeth II
Ensimmäinen tasavalta (1960–1966)Kwame Nkrumah
Sotilasjuntta (1966–1969)
Toinen tasavalta (1969–1972)
Sotilasjuntta (1972–1979)
Kolmas tasavalta (1979–1981)Hilla Limann
Sotilasjuntta (1981–1993)Jerry Rawlings
Neljäs tasavalta (vuodesta 1993)