Al-Amal

Tällä hetkellä Al-Amal on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen, akateeminen tai sosiaalinen taso, Al-Amal on herättänyt huomiota ja herättänyt paljon keskustelua. Al-Amal:n merkityksen kasvaessa jokapäiväisessä elämässämme on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset, haasteet ja mahdollisuudet. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Al-Amal:tä ja analysoimme sen vaikutusta elämämme eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Al-Amal:stä on tullut aihe, jota ei voida sivuuttaa. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki, mitä on tiedettävä Al-Amal:stä.

al-Amal
Alkuperäinen nimi مسبار الأمل
Organisaatio Mohammed bin Rashid Space Centre
Kohde Mars
Laukaisu 2020-07-1919. heinäkuuta 2020 21:58 UTC[1]
Tanegashiman avaruuskeskus[1]
Laukaisualus H-IIA[1]
Kohteessa 9. helmikuuta 2021
Massa 1350 kg[1]

Al-Amal (arab. مسبار الأمل‎, Misbar al-’Amal, suom. Toivo, engl. Hope, tunnetaan myös nimellä Emirates Mars Mission) on Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ensimmäinen Mars-luotain, joka laukaistiin 2020-07-1919. heinäkuuta 2020 Tanegashimasta Japanista.[1] Luotain saapui Marsiin 9. helmikuuta 2021 ja asettui onnistuneesti kiertoradalle.[2] Satelliittityyppinen luotain havainnoi Marsin kaasukehää; erityisesti sen säätä ja ilmastoa.[2]

Vuonna 2021 tuli 50 vuotta kuluneeksi Yhdistyneiden arabiemiirikuntien itsenäistymisestä, mitä al-Amal myös juhlisti.[2] Hanke julkistettiin vuonna 2014.[2]

Coloradon yliopiston Laboratory for Atmospheric and Space Physics rakensi luotaimen ja Dubain Mohammed bin Rashid Space Centre operoi sitä.[2] Lisäksi hankkeeseen osallistuvat Arizonan osavaltionyliopisto, Kalifornian yliopisto ja Pohjois-Arizonan yliopisto.[2]

Lento

Al-Amal laukaistiin 2020-07-1919. heinäkuuta 2020 Tanegashimasta Japanista H-2A -raketilla. Lennon aikana alus teki joitakin radankorjausmanööverejä.

Al-Amal asettui kiertoradalle 9. helmikuuta 2021 noin 16:00 UTC 27 minuutin jarrutuspolton jälkeen.[2] Viive luotaimen ja Dubain komentokeskuksen välillä oli tällöin noin 11 minuuttia.[2] Jarrutuksen tavoitteena on hidastaa alusta noin 1000 m/s Marsin suhteen ja asettaa se 1000 km x 49 380 km -kiertoradalle.[2]

Varsinainen tutkimustoiminnan kiertorata on tarkoitus olla 20 000 km x 43 000 km.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Stephen Clark: United Arab Emirates successfully sends its first mission toward Mars – Spaceflight Now spaceflightnow.com. Viitattu 18.11.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j Stephen Clark: Arab world’s first interplanetary spacecraft safely arrives at Mars – Spaceflight Now spaceflightnow.com. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla