Maailma on täynnä mysteereitä ja uteliauksia, eikä Al-Falaq ole poikkeus. Muinaisista ajoista lähtien Al-Falaq on ollut tutkimuksen, keskustelun ja spekuloinnin kohteena. Sen vaikutus ulottuu yhteiskunnan eri alueille ja herättää sekä ihailua että juonittelua. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Al-Falaq:een liittyvää sen alkuperästä sen nykypäivän vaikutuksiin. Sillä ei ole väliä, oletko asian asiantuntija vai oletko vain utelias oppimaan aiheesta lisää, tämä artikkeli vie sinut Al-Falaq:n kiehtovaan maailmaan.
Al-Falaq (arab. سورة الفلق, suom. Sarastuksen suura) on Koraanin 113. suura. Siinä on 5 säettä ja se on saanut nimensä ensimmäisessä jakeessa mainitusta sarastuksesta. Suura muodostaa rukouksen, jossa pyydetään Jumalan varjelusta erityisesti tuntemattoman pelkoa vastaan. Yhdessä seuraavan suuran (al-Nas, Ihmisten suura) kanssa al-Falaq muodostaa Mu’awwidhatainina tunnetun kokonaisuuden. Ne ovat pahoja voimia vastaan suunnattuja rukouksia, joita on tapana lukea sairaana ollessa tai nukkumaan mennessä.
Suura kuuluu Ahsen-Bören suomennoksessa seuraavasti:[1][2]
Suura alkaa verbillä "sano". Sitä käytetään tilanteissa, missä tekstin sisältö ei sovellu Jumalan omaksi puheeksi. Verbin avulla sisällöstä tulee Jumalan kehotus lausua sanotulla tavalla. Suura 113 on muodoltaan rukous, jossa etsitään turvaa Herralta. Siksi ei voi ajatella, että Jumala itse rukoilisi näin.[3] Samaa keinoa käytetään Koraanissa useissa kohdissa.
Suurat 113 ja 114 puuttuvat joistakin varhaisista Koraanin käsikirjoituksista.[4] Orientalisti Karl-Heinz Ohlig arvelee, että Koraania kootessa haluttiin päästä juuri lukuun 114 suurien määrässä. Tähän viittaisi se, että mukana ovat suurat 1, 113 ja 114, jotka eivät retorisesti ole Jumalan puhetta, vaan rukouksia tai loitsuja.[5] Lisäksi lyhimmät suurat ovat vain muutaman sanan pituisia. Syynä lukumäärään olisi voinut olla halu jäljitellä Tuomaan evankeliumia, jossa on tasan 114 Jeesuksen sanomaksi kerrottua lauselmaa. Tuomaan evankeliumi syntyi itäisessä Syyriassa, missä apostoli Tuomasta pidettiin jopa kristinuskon kantaisänä. Teoriaan sopisi, että Koraanin myyttinen kokoaja ”Uthman” on Tuomaan metateesi eli sana, jossa kirjaimet ovat vaihtaneet paikkaa.[6]
Edeltävä suura: al-Ikhlas |
Koraanin suurat | Seuraava suura: al-Nas |
al-Falaq | ||
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 |