Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Alatskivi:llä on ollut nyky-yhteiskuntaan. Alatskivi on viime vuosina noussut kasvavaan kiinnostuksen aiheeseen, koska sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Ilmestymisestään lähtien Alatskivi on herättänyt keskustelua ja kiistaa sekä ajanut merkittäviä muutoksia tavassa, jolla ihmiset näkevät ja kokevat ympäröivän maailman. Näillä sivuilla analysoimme Alatskivi:n eri puolia ja tutkimme sen vaikutuksia kulttuuriin, politiikkaan, tekniikkaan, talouteen ja ihmisten henkilökohtaiseen elämään. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan syvällistä vaikutusta Alatskivi:llä nyky-yhteiskuntaan.
Alatskivi | |
---|---|
![]() Alatskiven kartano |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Alatskivi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Tartumaa |
Kunta | Peipsiääre |
Alatskiven, Kallasten, Palan, Peipsiäären ja Varan yhdistyminen | 23.10.2017 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Alatskivi on pienkauppala ja entinen kunta Tartumaalla Virossa. Se sijaitsee Peipsijärven rannalla 40 kilometriä Tartosta koilliseen.[1]
Vuoden 2017 kuntauudistuksessa vanha Peipsiäären kunta, Kallasten kaupunki, Alatskiven ja Varan kunnat sekä Jõgevamaan Pala yhdistettiin uudeksi Peipsiäären kunnaksi, ja Alatskivestä tuli Peipsiäären kuntaan kuuluva pienkauppala.[2]
Paikkakunta on tunnettu Alatskiven kartanosta, josta on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1601. Nykyinen päärakennus on 1880-luvulta.[3]
Pinta-alaa kunnalla oli 128 neliökilometriä ja asukkaita siellä oli 1 591 (1.1.2002).[4]
Alatskiven ystävyyskuntia olivat Suomessa Muurame ja Ruotsissa Kävlinge.[5]
Alasoo – Haapsipea – Kesklahe – Kokora – Kuningvere – Kõdesi – Lahe – Lahepera – Linaleo – Naelavere – Nina – Orgemäe – Padakõrve – Passi – Peatskivi – Pusi – Päiksi – Pärsikivi – Riidma – Ronisoo – Rootsiküla – Rupsi – Saburi – Savastvere – Savimetsa – Sudemäe – Torila – Toruküla – Tõruvere – Virtsu – Väljaküla
Vuonna 2011 Alatskiven kunnassa oli 1 274 asukasta, joista 993 (77,9 %) oli virolaisia, 249 (19,5 %) venäläisiä ja 36 (2,8 %) muita kansallisuuksia.[6]