Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme yksityiskohtaisesti Albanian kansallisteatteri-aihetta, joka on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena vuosien ajan. Albanian kansallisteatteri on aihe, joka on herättänyt keskustelua eri alueilla ja aloilla tieteestä politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Vuosikymmenten aikana Albanian kansallisteatteri on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, mikä on herättänyt jatkuvaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää tarkastella kriittisesti eri näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Albanian kansallisteatteri:een, jotta voimme syventää ymmärrystämme ja luoda rakentavaa keskustelua tästä aiheesta.
Albanian kansallisteatteri | |
---|---|
Teatri Kombëtar | |
![]() |
|
Kansallisteatteri Tiranassa |
|
Osoite | Rruga Sermedin Said Toptani |
Sijainti | Tirana, Albania |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | teatteri |
Valmistumisvuosi | 1939 |
Verkkosivut | |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Albanian kansallisteatteri (alb. Teatri Kombëtar i Shqipërisë) sijaitsee Albanian pääkaupungissa Tiranassa.[1]
Tämä on myös Tiranan vanhin albaniankielinen ammattiteatteri, jossa esityksiä järjestetään lokakuusta toukokuuhun ja jonka ohjelmistossa ovat vaihdelleet William Shakespearen aikaiset sekä Albanian että ulkomaisten kirjailijoiden kirjoittamat klassikot ja nykydraama.[2]
Albanian kansallisteatteri sijaitsee Tiranan keskustassa lähellä Skanderbeg-aukiota, jossa stalinistista arkkitehtuuria edustavassa kulttuuripalatsissa toimii Albanian kansallinen ooppera- ja ballettiteatteri. Kävelymatkan päässä kansallisteatterista samalla Rruga Sermedin Said Toptani -nimisellä kadulla löytyy museobunkkeri BunktArt 2.[3]
Nykyinen teatterirakennus on rakennettu vuonna 1939 ja aluksi tässä toimi "Kosovon elokuvateatteri."[1] Albaniassa vierailevan Mussolinin kunniaksi vuonna 1940 tässä aloitti toimintansa draamallisia näyttämöesityksiä järjestävä teatteri. Myöhemmin talossa tehtiin peruskorjaus ja siinä päivitetyssä teatteritalossa kansallinen kulttuurilaitos vihittiin ensimmäiseksi valtionosuusjärjestelmän piirissä olevaksi ammattiteatteriksi 24. toukokuuta v. 1945. Samassa rakennuksessa teatteri jatkaa toimintaansa tähän päivään saakka. Kommunistisen hallintojärjestelmän vuosina teatteri edusti suosittua ja suuren yleisön kansanomaista tekijää, josta sen nimi Teatri popullor. Sen konventioita ja luovaa prosessia saattoi pitää enimmäkseen italialais-saksalaisten joukkojen miehityksen vuosina 1939-1944 maassa syntyneiden sissiteattereiden pohjaisiksi. Silloin täällä tuotiin lavalle Albanian kirjailijoiden historiallisia näytelmiä venäläisen ja neuvostoliittolaisen dramaturgian rinnalla. Historiallisten näytelmien lisäksi kansanvallan aikaiseen ohjelmistoon kuului esityksiä albaaniväestön kansallisesta vapaustaistelusta italialais-saksalaisia hyökkääjiä vastaan, Albanian kyläelämästä, joita kirjoittivat näytelmäkirjailija Sulejman Pitarka, liberaali F. Patšrami jne. Teatterissa lavastettiin myös Shakespearen, Schillerin ja Molièren klassisia draamoja, ohjelmistossa oli Albanian kansallismielista ja jopa kiinalaista näytelmätuotantoa. Monet Albanian näyttelijöistä ja ohjaajista opiskelivat Neuvostoliitossa. Ammattiteattereita paitsi Tiranassa perustettiin myös Shkodëriin v.1949, Korçëën v. 1950 ja Durrësiin v.1953. Taide- ja musiikkiakatemiaan Tiranaan perustettiin albanialaissyntyperää näytteiljiän Aleksandër Moisiun nimeä kantava draamakoulu. Teatteritoimintaan liittyviä kysymyksiä ratkottiin Albanian työn puolueen lehdessä ”8 Nëntori”.[3]
Teatteri kantoi nimeä Teatri popullor aina vuoteen 1991, jolloin kesäkuun jälkeen siitä tuli "kansallinen". Albanian kansallisteatterissa laaja yleisö voi perehtyä nykyaikaisen tuotannon ohessa historiallisiin, maan ensimmäisen v. 1874 perustetun Testorati kylän teatteriryhmän ja vuonna 1912 kansallisesti itsenäistyneessä Albanianssa yleistyneiden harrastajateatterien draaman tulkintoihin. Suuri merkitys XIX vuosisadan toisella puoliskolla koetun kansallisen heräämisen ja draaman kehitykselle oli näytelmäkirjailijalla Sami Frashërilla, poliitikolla ja toimittajalla Mihal Gramenolla, hengellisella johtajalla Fan S. Nolilla, runoilijalla Andon Zako Çajupilla jne., joiden kirjoittamia näytelmiä on säilynyt teatterin ohjelmistossa nykypäiviin saakka.[3]
Albanian kansallisteatteri osallistui mm. 23.8.-7.9.1998 neljättä kertaa Strindberg i Stockholm –festivaaleille Euroopan kulttuuripääkaupunkiksi julistetussa Tukholmassa, jossa esitti toisena tekijänä suunnittelemansa August Strindbergin näytelmän "Neiti Julie".[4] Tekijöistä toisen, Tampere- Minna Hokkanen -ensemblen yhteistyössä Tampereen työväenteatterin kanssa valmistama, Hanno Eskolan ohjaama ja Aarne Orjatsalon käännöksestä sovittama versio neiti Juliesta esitettiin 29. ja 30. elokuuta.[5] Kansallisteatteri Tiranasta liittyi ETC: n (European Theatre Convention) jäseneksi toukokuussa vuonna 2009.[6] Viime aikoina on alettu kiivaasti puhua kansallisteatterin rakennuksen uudistamisesta.[7] Vuoden 2018 helmikuun jälkeen avoimista keskusteluista jotkut ovat nykyisen rakennuksen purkamista vastaan, jotkut uuden kansallisen teatterin rakentamisen puolesta.[8] Joidenkin lähteiden mukaan kansallisteatterin tontille on tunnettujen arkkitehtien suunnittelemana aiottu rakentaa kuusi tornirakennusta ja teatteria on jopa yritetty siirtää pois rakennustyöiden tieltä, mutta se oli tavannut taideyhteisön vahvan protestin.[9] Albanian pääministerin Edi Raman sanojen mukaan rakennus on kuitenkin romahtamaisillaan ja kelvoton, sen nykyiset olosuhteet osoittavat välinpitämättömyyttä taiteilijoihin[10] eikä näin ollen voida puolustaa rakennusta, jolla ei ole mitään arvoa eikä merkitystä.[11] Arkkitehtitoimiston Bjarke Ingels Group (BIG):n kaavailema uusi kansallisteatteri sijaitsee Tiranan kulttuurisessa ja hallinnollisessa sydämessä. Se on rusetin muotoinen ja 9300-neliöinen rakennus sekä teatteri- että performanssiesityksille, jossa verrattuna nykyiseen tilat ylittyvät kolmella uudella salilla sisätiloissa, katolla sijaitsevalla amfiteatterilla sekä julkisella tilalla rakennuksen alla.[12] Pääministerin Raman mukaan uuden kulttuurilaitoksen hankkeen rakentaminen toteutetaan Tiranan kunnan ja yksityisyrittäjien yhteistyössä.[10]