Nykymaailmassa Aleksandar Vučić on saavuttanut väistämättömän merkityksen. Sen vaikutukset tuntuvat kaikilla elämänalueilla, politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja viihteeseen. Aleksandar Vučić on herättänyt intohimoisia keskusteluja, synnyttänyt syvällisiä muutoksia ja asettanut suunnan lukuisille tapahtumille. Tässä artikkelissa tutkimme Aleksandar Vučić-ilmiötä, analysoimme sen monia puolia ja tutkimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Aleksandar Vučić | |
---|---|
![]() Vučić vuonna 2022. |
|
Serbian presidentti | |
Pääministeri |
Ivica Dačić (vt.) Ana Brnabić |
Edeltäjä | Tomislav Nikolić |
Serbian pääministeri | |
Presidentti | Tomislav Nikolić |
Edeltäjä | Ivica Dačić |
Seuraaja | Ana Brnabić |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. maaliskuuta 1970 |
Puoliso |
Ksenija Janković ( 1997; 2011) Tamara Đukanović ( 2013) |
Tiedot | |
Puolue | SNS |
Muut puolueet | Serbian radikaalipuolue |
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
vucic.rs | |
|
Aleksandar Vučić (serb. Александар Вучић, s. 5. maaliskuuta 1970) on serbialainen poliitikko ja Serbian presidentti toukokuusta 2017 lähtien. Hän on toiminut myös Serbian pääministerinä huhtikuusta 2014 presidenttikautensa alkuun asti ja tätä ennen varapääministerinä sekä puolustusministerinä.[1] Vučić edustaa kansalliskonservatiivista Serbian edistyspuoluetta (SNS).[2] Jugoslavian hajoamisen aikaan Vučić oli Suur-Serbiaa ajavan radikaalipuolueen aktiivi. Hän kuitenkin siirtyi maltillisempaan SNS:ään.[3]
Serbiassa on Vučićin kaudella ollut itsevaltaisia piirteitä. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Emma Hakalan mukaan valta-asemassa olevat henkilöt ovat Vučićin valitsemia ja hänen liittolaisiaan, ja kaikki merkittävät mediat raportoivat Vučićin näkökulmasta. Hallitusta johtava pääministeri Ana Brnabić on sivuroolissa presidenttiin nähden. Joulukuusta 2018 lähtien Serbiassa on ollut presidenttiä vastaan jokaviikkoisia mielenosoituksia, joihin osallistuu useiden eri poliittisten suuntausten kannattajia. Vučić sanoi tuolloin, ettei antaisi opposition vaatimuksille periksi, ”vaikka kaduilla olisi viisi miljoonaa ihmistä”.[4]
1990-luvun nuorena radikaalinationalistina Vučić oli Suur-Serbian kannattaja ja länsivastainen. Bosnian sodan yhteydessä vuonna 1995 hän julisti: ”jokaista tapettua serbiä kohti me tapamme sata muslimia”. Sittemmin Vučić on katunut nuoruutensa kantoja ja sanonut kannattavansa lähentymistä Euroopan unionin kanssa.[4]
Vučić valittiin vuoden 2022 presidentinvaalissa jatkokaudelle 58,59 prosentin ääniosuudella.[5]
Boris Tadić (2004–2012) | Tomislav Nikolić (2012–2017) | Aleksandar Vučić (2017 alkaen)
Zelenović (1991) | Božović (1991–1993) | Šainović (1993–1994) | Marjanović (1994–2000) | Minić (2000–2001) | Đinđić (2001–2003) | Živković (2003–2004) | Koštunica (2004–2008) | Cvetković (2008–2012) | Dačić (2012–2014) | Aleksandar Vučić (2014–2017) | Ana Brnabić (2017–)