Aleksandr Dargomyžski

Nykyään Aleksandr Dargomyžski on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön keskuudessa, koska se vaikuttaa arjen eri osa-alueisiin. Sen vaikutus on levinnyt maailmanlaajuisesti synnyttäen keskusteluja, pohdiskeluja ja tekoja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen laajuutta ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme Aleksandr Dargomyžski:tä perusteellisesti, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia, joita se edustaa nykyään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan kriittistä näkökulmaa, jonka avulla lukijat ymmärtävät sen tärkeyden ja sen suhteen ympärillämme olevaan maailmaan.

Vladimir Makovski: Aleksandr Dargomyžskin muotokuva, 1869.

Aleksandr Sergejevitš Dargomyžski (ven. Александр Сергеевич Даргомыжский, 14. helmikuuta (J: 2. helmikuuta) 1813 – 17. tammikuuta (J: 5. tammikuuta) 1869)[1] oli venäläinen säveltäjä.[2]

Dargomyžski oli niin sanotun Viiden ryhmän esikuva ja keskeinen vaikuttaja. Hän aloitti säveltämisen tavattuaan Mihail Glinkan. Hänen ensimmäiset oopperansa Esmeralda (1839) ja Rusalka (1856) eivät menestyneet erityisen hyvin. Säveltäjän viimeinen, keskeneräiseksi jäänyt ooppera Kivinen vieras oli musiikillisesti kokeileva: siinä käytettiin rohkeita harmonioita ja modulaatioita eikä siihen ollut merkitty sävellajeja lainkaan. César Cui ja Nikolai Rimski-Korsakov viimeistelivät teoksen esityskuntoon.

Oopperoiden lisäksi Dargomyžski sävelsi suosittuja soololauluja[2] sekä piano- ja orkesteriteoksia.

Lähteet

  1. ↑ Dargomïzhsky, Aleksandr Sergeyevich (1813–1869) Biblioteca Nacional de España. Viitattu 22.10.2018.
  2. ↑ a b Dargomyžskij, Aleksandr Pieni Tietosanakirja. 1926. Viitattu 22.10.2018.

Aiheesta muualla