Nykymaailmassa Aleksis Kivi (ooppera) on onnistunut kiinnittämään suuren joukon ihmisiä yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus on levinnyt merkittävästi, mikä on herättänyt sekä kiinnostusta että keskustelua. Eri näkökulmien ja mielipiteiden kautta Aleksis Kivi (ooppera):stä on tullut tämän päivän ajankohtainen aihe. Aleksis Kivi (ooppera) on onnistunut erottumaan joukosta erittäin tärkeänä aiheena sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin aina osallistumiseensa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Aleksis Kivi (ooppera):n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.
Aleksis Kivi on Einojuhani Rautavaaran säveltämä kolminäytöksinen ooppera. Sen suomenkielisen libreton kirjoitti säveltäjä itse. Teos sävellettiin vuosina 1995-1996 ja sai kantaesityksensä Savonlinnan oopperajuhlilla 8. heinäkuuta 1997. Rautavaara teki myöhemmin oopperasta uuden version, joka kantaesitettiin Suomen kansallisoopperassa syyskuussa 2009.
Einojuhani Rautavaara aloitti kirjailija Aleksis Kiven elämään pohjautuvan oopperan säveltämisen Jorma Hynnisen aloitteesta[1]. Hynninen lauloi kantaesityksessä pääroolin ja on usein esittänyt otteita kyseisestä oopperasta konserteissa (Kolme laulua oopperasta Aleksis Kivi: ”Mi ikävyys, mi hämäryys”, ”Laulu oravasta” ja ”Sydämeni laulu”). Rautavaara on sovittanut kyseisiä otteita myös kuorolle. Myös vuonna 1995 sävelletyssä ”Isle of Bliss” -teoksessa orkesterille käytetään samoja teemoja kuin oopperassa.