Nykymaailmassa Alexander Gullichsen on ajankohtainen aihe, ja se kiinnostaa yhä enemmän monia ihmisiä. Olipa kyse jokapäiväisestä elämästä, politiikasta, tekniikasta tai millä tahansa muulla alalla, Alexander Gullichsen on ratkaisevassa roolissa tapaamme elää ja miten ympäristömme kehittyy. Kun yhteiskunta kehittyy ja olosuhteet muuttuvat, on tärkeää pysyä ajan tasalla ja pohtia Alexander Gullichsen:tä sekä sen nykyisessä kontekstissa että sen historiallisessa merkityksessä. Tässä artikkelissa perehdymme Alexander Gullichsen:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia ja vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.
Alexander Gullichsen (18. elokuuta 1865 Drammen Norja – 16. heinäkuuta 1917 Kotka) oli norjalaissyntyinen yritysjohtaja, jonka johdolla W. Gutzeit & Co -yhtiö, sittemmin Enso-Gutzeit, muuttui suuryritykseksi.[1]
Gullichsenin vanhemmat olivat laivanvarustaja Alexander Julius Gullichsen ja Karen Claudine Cordsen ja puoliso vuodesta 1892 Ines Edit Maria Brunila. Hovineito Ragni Østgaard ja vuorineuvos Harry Gullichsen olivat heidän lapsiaan. Alexander Gullichsen sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1890, mutta oli toiminut jo vuodesta 1884 W. Gutzeit & Co -yhtiössä, ensin konttoriharjoittelijana. Vuonna 1888 hänestä tuli yhtiön konttoripäällikkö ja 1908 toimitusjohtaja, mitä tehtävää hän hoiti kuolemaansa asti. Gullichsenin vaikutus yhtiön kehitykseen, ns. Gullichsenin aika, alkoi kuitenkin jo mainitusta vuodesta 1888. Hänen aloitteestaan yritys ryhtyi hankkimaan metsiä, sillä oli 1895 maata noin 2 000 hehtaaria, mutta vuonna 1914 jo noin 435 000 hehtaaria. Toinen Gullichsenin pyrkimyksistä oli ostaa kokonaisia muita liikeyrityksiä. Tämä johti siihen, että yhtiöön tuli muutakin liiketoimintaa kuin puun sahausta, kuten puuhiokkeen, kartongin, selluloosan ja jonkin verran paperin valmistusta. Viimeksi mainitussa edettiin kuitenkin hitaasti ja myös Gullichsenin yksityinen sijoitus Venäjälle 1913 perustettuun paperitehtaaseen epäonnistui. Tämä ilmeisesti vaikutti hänen terveytensä murtumiseen.[1][2]