Tässä artikkelissa perehdymme Alfahajoaminen:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Alfahajoaminen on jättänyt lähtemättömän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ensimmäisistä ilmenemiskerroistaan ajan myötä kehittyneeseen kehitykseensä. Näillä linjoilla analysoimme huolellisesti eri näkökohtia, jotka tekevät Alfahajoaminen:stä yleismaailmallisen kiinnostavan aiheen, sekä sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja kulttuureissa. Ei ole väliä, oletko asian asiantuntija vai oletko vasta alkamassa havaita sen tärkeyttä, tämä artikkeli antaa sinulle täydellisen ja rikastuttavan käsityksen Alfahajoaminen:stä.
Alfahajoaminen on ydinfysiikassa radioaktiivinen hajoaminen, jossa vapautuu alfahiukkanen. Alfahiukkanen on helium-atomin ydin, eli se koostuu kahdesta protonista ja kahdesta neutronista. Hajoamisessa ydin muuntuu tytärytimeksi, jonka järjestysluku on kahta pienempi ja massaluku neljää pienempi.[1] Esimerkki alfahajoamisesta:
useimmiten merkitään näin:
Yllä oleva lauseke tarkoittaa että uraani-238-nuklidin alfahajoamisessa syntyy tytärnuklidi torium-234 ja alfahiukkanen.
Erityisesti raskaat atomiytimet ovat alfa-aktiivisia eli hajoavat alfahajoamisen kautta. Alfahajoaminen perustuu kvanttimekaaniseen tunneli-ilmiöön.
Alfahajoaminen on yksi hajoamisen tyyppi, jolla virittynyt epästabiili nuklidi voi saavuttaa stabiilin energiatilan.