Alfred Emil Ingman

Tässä artikkelissa haluamme käsitellä aihetta Alfred Emil Ingman, aihe, josta on tullut viime aikoina merkitystä. Alfred Emil Ingman on kiinnittänyt monien ihmisten huomion vaikutuksensa vuoksi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Alfred Emil Ingman on herättänyt keskusteluja, jotka eivät jätä ketään välinpitämättömäksi, aina populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen akateemisessa ja tieteellisessä kentässä. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Alfred Emil Ingman:een, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Alfred Emil (A. E.) Ingman
Henkilötiedot
Syntynyt16. heinäkuuta 1860
Karvia
Kuollut10. lokakuuta 1917 (57 vuotta)
Vaasa
Ammatti kirjailija
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Alfred Emil (A. E.) Ingman (16. heinäkuuta 1860 Karvia – 10. lokakuuta 1917 Vaasa)[1] oli suomalainen sotilas- ja vankilapappi ja nuortenkirjailija. Arkkipiispa ja pääministeri Lauri Ingman oli hänen veljensä. Hänen poikansa oli hiivakemisti, vuorineuvoksen arvonimen saanut Hubert Ingman[2].

Teokset

Ingmanin teokset ovat erähenkisiä seikkailukirjoja, mutta sisältävät myös fantasia-aineksia.[1] Niistä on otettu useita painoksia eri nuortenkirjasarjoihin.

  • Rimpisuon usvapatsas, Kustannusoy Kirja 1915 – 3. p. kieliasun on korjannut Pentti Huovinen. WSOY, 1955. – SKS julkaisi teoksen alkuperäisessä kieliasussa 2007, painos sisältää Leena Kirstinän artikkelin: Taikuutta ja tiedettä, arvoituksia ja eräelämää. ISBN 978-951-746-871-8
  • Latvasaaren kuninkaan hovilinna, Kustannusoy Kirja, 1916 – 3. p. WSOY, 1957. kieliasun on korjannut Pentti Huovinen.
  • Kahden taalarin raha, Kustannusoy, Kirja 1917 – 3. p. WSOY, 1957 kieliasun on korjannut Pentti Huovinen.
  • Suursalon halli, eräkertomuskokoelma, Kustannusoy Kirja 1917 – Karisto, 1972
  • Seikkailuja saloilla ja vesillä. (Alfred Emil Ingmanin kootut teokset) Kustannusoy Kirja 1921, sisältää teokset Rimpisuon usvapatsas, Latvasaaren kuninkaan hovilinna, Kahden taalarin raha, Suursalon halli, Nalli, Jouluaatto lammikossa ja Paha käry.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 72. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6
  2. ↑ Hubert Ingman (Lähteenä Biografiakeskuksen Talouselämän vaikuttajat -artikkelisto) Biografiasampo. Viitattu 4.12.2019.

Aiheesta muualla